Sunday, January 21, 2007

TULOKSIA KASVATUKSEEN

.
Lapset heijastelevat enemmän tai vähemmän havaittavasti vanhempiensa käytöstä, sehän on nähty. Kun heistä tulee äitejä ja isiä he toistavat samaa ihan huomaamattaan, kunnes mahdollisesti havahtuvat sen huomaamaan jonain päivänä. Tuttua ja yleistä asiaa kasvatustieteilijöille ja terapeuteille. Jos lasta on kohdeltu reilusti hänkin on reilu omiaan kohtaan. Sen jota on hakattu voidaan ennustaa pahoinpitelevän jälkikasvuaan. Ei vuorenvarmasti, mutta todennäköisesti.

Tytölle äiti on suurin esikuva ja vaikuttaja, pojalle isä. Se toinen vanhemmista on kakkosvaikuttaja, sitten vasta muut esikuvat ja mallit. Siksi on tärkeää että malli ja esikuva on kunnollinen ja hyvään kannustava. Puhetta ja sanomistakin tärkeämpää on sanaton viestintä, oma käyttäytyminen ja esimerkki. Paras kasvuympäristö on sellainen missä lapsi tietää olevansa arvostettu ja hyväksytty.

Jos luitte aikaisemman tekstini POSITIIVISESTA ELÄMÄNASENTEESTA ja jos se tuntui teistä varteenotettavalta periaatteelta, arvostatte varmaan sitäkin tietoa että salaisuus parempaan lastenkasvatukseen on myönteisyys negatiivisuuden sijaan, ohje ja suositus kiellon asemesta, kannustava sana epäluottamuslauseeen tilalle, hyväksyvien, rohkaisevien ja kiittävien ilmeiden ja puheiden käyttö paheksunnan paikalle.

Negatiivisuus jarruttaa, tuo pahaa mieltä lannistaa. Positiivisuus antaa positiivisia tuloksia ja synnyttää yhteistyöhenkeä. Näin on kaikenlaisessa kasvatuksessa ja koulutuksessa.
.

7 comments:

  1. Taidat yrittää kasvattaa meitä lukijoitasi :)

    ReplyDelete
  2. Ota kaikki minkä saat ilmaiseksi :)

    ReplyDelete
  3. Anonymous4:12 pm

    Jaa-a!
    Tämä onkin se ikuisuuskysymys. Miten voit kasvattaa lapsesi, jos ei itse edes arvosta hyviä tapoja tai elämänarvoja.
    Minäkin olen nähnyt muutaman tapauksen, jossa lapset sanovat äidilleen, että älä enää juo, olet jo liian humalassa. Tai taluttaneet hänet kotiin.
    Kasvatusvastuuta on jopa siirretty yhteiskunnalle, mutta samalla otettu keinot siitä pois.

    Ei kai keneltäkään voi vaatia täydellisyyttä kasvatuksessa. Se olisi mahdottomuus.
    Mutta vastuu lapsista tulisi kokea elämän TÄRKEIMMÄKSI ASIAKSI!

    ReplyDelete
  4. Jos olet oikeassa muistutan aitiani ja siina tapauksessa olen oikeudestasi kovin iloinen. Vaikka tietysti aidissanikin on vikoja... Ensinnakin han on .... taytyypa miettia.

    ReplyDelete
  5. Ciclista

    Eipä sen suurempaa tehtävää ihmiselle voi kuvitella kuin lasten kasvattaminen. Eikä vaativampaa ja vastuullisempaa. Onnistuessaan antoisinta mitä voi olla. Minullakin on tiedossa noita "epäkelpojen" vanhempien lapsia.

    HPY

    Niinkin käy elämässä että pyrkii olemaan äitinsä vastakohta kun kokee tulleensa väärinkohdelluksi. Oman kehityksen kannalta noita on kiva miettiä ja punnita :) Ja kyllä isälläkin on vaikutusta. Häneltä tulee tyttärelle miehen malli.

    ReplyDelete
  6. Kiitos Hannuhoo!

    Sain ideoita sinulta. Palaan asiaan :)

    ReplyDelete
  7. Anonymous11:48 am

    Minun tärkeimmät kasvattajani olivat ruhtinas Talleyrand ja markiisi Dumas.
    Vanhemmillani ei juuri ollut kykyä eikä kiinnostusta asiaan.

    ReplyDelete