Saturday, January 31, 2009

Väsytetty Kops



Sain luovan bloggaajan tunnustuspalkinnon Hannelelta. Sitten kun jaetaan väsymättömän bloggaajan ja kommentoijan palkintoja ensimmäinen pysti menee hänelle. Minut hän on ainakin väsyttänyt. En pysy perässä tämmöisenä hitaana hämäläisenä. Joudun lepäämään ja toipumaan välillä, mutta palkinnosta olen toki iloinen. 


Thursday, January 29, 2009

Kops ei jaksa kopsutella



Kuka jaksaa kirjoittaa ajatuksiaan lempiaiheistaan blogiin jos ne tullaan mitätöimään ja todistamaan vääriksi? En minä ainakaan. Haluaisin kirjoittaa iloksi ja virkistykseksi, ehkä jopa avuksi ja opiksi. 

Harmi että lempiaiheeni ovat kiistanalaisia; kasvatus, psykologia, viestintä. Ovat välillä kuin punainen vaate härälle ja kutsu tulla minua ojentamaan tai valistamaan. 

Ei tarvitse kuin sanoa avainsanat, esimerkiksi "masentuneisuus" tai "miesten ja naisten ajattelutapojen erot", "kasvatusoppaat" niin johan kulisseista pomppaa joku selittämään mitä (oletetusti) tarkoitan ja ajattelen ja miten vääriä ajattelutapani ovat ja miten kommentoijaa ärsyttävät minunkaltaiseni ihmiset jotka "eivät ilmeisesti ole itse kokeneet syvää masennusta", jotka ajattelevat "vanhanaikaisesti ja mustavalkoisesti että miehet ja naiset ovat muka erilaisia" ja sitä rataa. Tätä on nyt nähty ja koettu muutaman vuoden ajan.

Vanhan minulle rakkaan ensimmäisen Kops-blogini jouduin sen takia lopettamaan. Eilen sain kommentin jota en käsittänyt ja vanha uupumus valtasi mieleni. (Ei pahalla, mutta asia on hiukan arka vanhastaan.) Mietin koko illan josko lopettaisin Kopsuttelun. Olin väsynyt eikä huvittanut tulla katsomaan kommentteja, mutta ne olivatkin kaikki kivoja. Kiitti. Voi silti olla että pidän blogitauon. Ainakin kiistanalaisista aiheista.


Wednesday, January 28, 2009

Suututtavaa besserwisseröintiä



Katilein kirjoitti erinomaisen tekstin siitä miten Vauva-lehden keskustelupalstalla kotiäidit itseään ylentäen mollaavat niitä jotka puhuvat töihin menosta. Hänelle tuli paha mieli kun naiset syyllistivät toisiaan. Tuleeko tuollaisella reseptillä muuta soppaa kuin myrkyllistä ja pahaa? Minuakin alkoi harmittaa.

Samaa ilmiötä olen silloin tällöin joutunut todistamaan. Heti kun herää keskustelua lastenkasvatuksesta alkaa jonkinlainen kilpailu, muitten väheksyminen, nenä pystyssä bessewisseröinti. "Tiedän kaiken. Osaan kaiken." "Ihan säälittää noitten muitten touhut. Ja kasvatusoppaat ovat järjestään naurettavia ja teoreettisia."  

Muistan miten kurja olo minulle tuli kun kerroin henkilölle A hyvästä ystävästäni B joka iloitsi ekan vauvansa odotuksesta niin että tuskin malttoi odottaa vauvan maailmaan tuloa. Henkilö A siihen kaikkitietävästi tuhahtamaan että kyllä kohta tietää toista, vaikka nyt on noin haaveittensa lumoissa.

Vuosia myöhemmin kerroin puolestaan tuolle henkilölle B että läheinen ystäväni C odotti vauvaa ja olin juuri hänen kanssaan tehnyt puhelimessa innostuneita suunnitelmia ja jutellut lastenkasvatusoppaasta jota hän luki odotusaikana. Henkilö B alkoi ääni halveksuntaa uhkuen morkata kasvatuskirjoja. Tottakai. Siihen mennessä hänellä oli jo kaksi lasta eli hän tiesi kaiken ja oli kasvatuksen ylin asiantuntija.

Se oli jotain niin ällöttävää että ellen olisi lady sanoisin nyt perkele.

Yhteistyöhaluinen lapsi



Kyllä kai yhteistyöhaluista lasta on helpompi kasvattaa kuin pikkutyrannia. 

Mitäs jos alunperin ottaisi tavoitteeksi kasvattaa yhteistyöhaluinen lapsi?


Monday, January 26, 2009

Sunday, January 25, 2009

Itsestä kiinni




Jokainen voi itse tehdä maailmastaan pahemman.



Onko tämä koomista?



Vanhimman pojan nimi oli Misse, nuorimman Polle, perheen koira totteli nimeä Mansikki ja kissa oli nimetty Tipilinnuksi. 

Jos tuo sattuu sinua naurattamaan, ehkä se todistaa oikeaksi komiikan kaavan, jonka väitetään olevan

aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaAaaaaaaaaaaa 

Herättikö hilpeyttä? Miten on?

Friday, January 23, 2009

Wednesday, January 21, 2009

Pöhköt filosofit pihapenkillä



Asuin silloin pienessä kerrostalossa. Kesäaikaan saattoi mennen tullen jäädä juttelemaan naapureiden kanssa jos niitä sattui pihan penkeillä istuskelemaan. Klasu istui siellä aika usein. Niin taas yhdellä kertaa. Hän sanoi ryypänneensä edellisenä iltana Kossua. Minä siihen että olin ihan juuri lukenut jostain että alkoholin juonti tuhoaa aivosoluja ja aiheuttaa muistinmenetystä. 

Tosi innokkaasti Klasu vakuuttamaan. "Minä muistan KAIKEN!" 

"Öö... mutta mistä tiedät mitä olet unohtanut jos et muista sitä... siis...ööö?" 

Katsoimme toisiimme asiaa ihmetellen: "Ööö..."

Tuesday, January 20, 2009

Antoisa ihmissuhde



"Antoisa ihmissuhde on aito ja sen perustana on luottamus, rehellisyys ja avoimmuus."

Miten umpimielisemmät ja salaamaan tottuneet sitten koskaan sellaiseen pääsevät?

Kannattaako lähteä tavoittelemaankaan? 

Onko muuta tavoittelemisen arvoista?



Monday, January 19, 2009

Mitä se sinulle kuuluu?



Ihmisten välisessä keskustelussa huomattava osa kysymyslauseista onkin tarkemmin katsottuna oikeasti väitöslauseita. 

"Mitä se sinulle kuuluu?"  =  Tämä asia ei kuulu sinulle.

"Oletko ihan varma?"  =  En ole samaa mieltä.

"Miksi sanoit noin?"  =  Sinun ei olisi pitänyt sanoa noin. 

"Kuka puolustaa sorrettuja?"  =  Jonkun kuuluu puolustaa sorrettuja.

Oikeitakin kysymyksiä on. Tietenkin. Välillä emme tiedä kummanlaisesta viestinnästä on kyse.  Reagoimme ehkä väärin. Ei ihme että väärinkäsityksiä syntyy kun emme sano mitä tarkoitamme. Joskus emme tarkoita mitä sanomme. Aina emme edes tiedä mitä itse tarkoitamme. Harvoin osaamme ajatella asiat toisen ihmisen kuvakulmasta.


Sunday, January 18, 2009

Friday, January 16, 2009

Ilonpilaajat hiiteen



Oltiin muutettu kerrostalosta omakotitaloon syyskuussa vuonna 1995. Ihastelin yhdelle tutulle miten mukavaa kaikki oli, hyvä huoneilma ja Saint Pauliatkin kukkivat vielä joulukuussa. Hänpä tyrmäsi iloni huomauttamalla äkkiä että "kasvien täytyy saada talvilepo". Muistan erityisesti sen nopeuden jolla hän kiiruhti pilaamaan iloni. Jos olette kokeneet saman. tiedätte mitä tarkoitan. Aivan kuin olisi kiire toista ojentaa ja estää kaikenlainen ilakointi. 

Kyllähän ilo siihen katkeaakin. Jään happamana miettimään mitä hiton hyötyä tuommoisesta on... Sitä mietin myös eikö kyseisellä henkilöllä ole itsekunnioitusta, eikö mittaria josta näkyy että käytös voidaan tulkita kateudeksi.

Kaikki ilonpilaajat pitäisi uudelleenkouluttaa. Vaihtoehtoisesti ne kaikki pitäisi kieritellä tervassa ja höyhenissä ja saattaa kaupungin rajalle. Hiiteen mokomat typerykset. 

Elleivät osaa iloita toisen kanssa olkoot hiljaa.


Thursday, January 15, 2009

Luova leikkiminen takaisin



Lapsissa on tulevaisuus. 

Millainen tulevaisuus on odotettavissa kun luova leikkiminen korvautuu yhä enemmän valmiiksi syötetyillä videopeleillä, satuvideoilla, televisiolla? 

Lapsi tarvitsee henkilökohtaista kosketusta äitiin, isään, muihin lapsiin. 

Kosketusta luontoon, eläimiin, oman mielikuvituksen käyttämiseen, vuorovaikutukseen.

Hiekkalaatikko, musiikki, laulu, tanssi, iltasadut.

Elektroniikka minimiin! Luova leikkiminen takaisin.


Wednesday, January 14, 2009

Hame soi


Otin esiin hameen joka oli väljä vielä viisi kiloa sitten. Ohhoh, jopa tuntui tiukalta. 

Hetken ajateltuani keksin että nythän on loistava taktiikka laihduttaa 2 -3 kiloa. Omista kaapeista saa sen jälkeen etsityksi vaihtelua vaatevarastoon. Olo keventyy, laihduttaminen mukava haaste, valoisuuden lisääntyminen innostaa liikkumaan, ruokavaliota hauska suunnitella. 

Toimikoon samainen hame mittatikkuna. Tänään se oli niin kireä että soi. Kun lakkaa soimasta minäkin rentoudun. 

Tuesday, January 13, 2009

Vastakkaisen sukupuolen valloittaminen



Sanotaan että miehet rakastuvat silmillä, naiset korvilla.  

Siis naisen kannattaa hurmata mies ulkoisella olemuksellaan?

Miehen kannattaa panostaa puhepuoleen?

-ko?

Parisuhdetta pidetään yllä tuolta pohjalta?


Monday, January 12, 2009

Valehtelijan kahdet kasvot



Tämä tilanne on aina saanut minut ristiriitaisten tunteiden valtaan kun sitä joudun todistamaan.

Henkilö joka salailee, valehtelee ja kieroilee käytännöllisesti katsoen työkseen, joutuu hirveän suuttumuksen valtaan kun huomaa että häntä on petkutettu. Pöyristyy, järkyttyy, kovaan ääneen vihaisena päivittelee tätä ennen kuulumatonta tapausta. Ei saata uskoa että hänelle on VALEHDELTU.

Kaksinaismoraalia kauneimmillaan. Tai siis kauheimmillaan.


Sunday, January 11, 2009

Minä-meemi



Kerro kuusi satunnaista asiaa itsestäsi. Haasteen Kopsille läpsäisi Katja Tanskanen. Kopsautan sen eteenpäin seuraaville, huomauttaen että haaste on täysin vapaaehtoinen. Vastatkaa vain jos innostutte.


Tässä tulee kuusi satunnaista asiaa itsestäni

1. Oppiminen

Opetan, ja opiskelen aina lisää. Pureudun intohimoisesti oppimisen ja opettamisen olemukseen.

2. Ajattelu

Elinehto. Ajattelen huvikseni ja myös työkseni. Olen niin sanottu harjaantunut ajattelija. 

3. Syksy

Pidän kaikista vuodenajoista mutta syksy on se joka huumaa ja hurmaa minut.

4. Näkökulmat

Pyrin katsomaan asioita joka kulmasta, sisältä ja ulkoa, kaukaa ja läheltä, omasta ja toisen näkökulmasta.

5. Oivaltaminen

Parasta mitä tiedän on oivaltamisesta syntyvä tunne.

6. Tie

Olen oman tieni kulkija. Koen olevani erilainen kuin muut. Se ei ole hyvä eikä huono. Se vain on.


Haasteen säännöt:

1. Link to the person who tagged you.

2. Post the rules on your blog.

3. Write six random things about yourself.

4. Tag six people at the end of your post and link to them.

5. Let each person know they've been tagged and leave a comment on their blog.

6. Let the tagger know when your entry is up.

Saturday, January 10, 2009

Hiljaa tai lujaa riehuminen



Kuka tahansa osaa käyttäytyä kun asiat menevät hyvin.  Siinä vasta sosiaaliset taidot punnitaan kun vastapuoli sanoo jotain mistä emme pidä tai jotain mistä ärsyynnymme. 

On niitä jotka vaikenevat ja ilmeettömiksi menevät. Ainakin ulkonaisesti.

Toinen ääripää räjähtää heti, huutaa ja raivoaa niin että sylki lentää ja nielurisat näkyvät.

Kostaminen: Ekassa tapauksessa kenties passiivis-agressiivisesti. Siten että toinen ei huomaa, tai ei ainakaan pysty kostamista todistamaan.

Tokassa kostetaan näyttävällä läksytyksellä, saarnalla, yrityksellä leimata toinen naurettavaksi, syyllistämistempuilla. Itse siinä vasta naurettavalta näyttääkin.

Friday, January 09, 2009

Syyttömänä tuomitut



USA:ssa joutuu joka vuosi aikamoinen määrä syyttömiä ihmisiä vankilaan. Dr Phil Show'ssa puhuttiin tapauksista joissa syyttömät saadaan tunnustamaan. Kuulustelijat ovat kautta aikojen saaneet ihmisiä tunnustamaan erilaisilla menetelmillä. Ajatelkaa vaikka inkvisitiota keskiajalla.

Järjellä ajatellen mieletöntä että kukaan tunnustaisi murhan jota ei ole tehnyt mutta psykologinen sodankäynti ja psykologinen kuulustelu voivat tepsiä jopa niin hyvin että syytön uskoo olevansa syyllinen. Jotkut tunnustavat jotta tuntikausien piinaava kuulustelu loppuisi. Toiset alkavat epäillä tehneensä teon tietämättään.

Erityisen raukkamaista on jos tunnustus on petkutettu henkisesti jälkeenjääneeltä tai muuten täyttä ymmärrystä vailla olevalta. 

Täydellistä eettisyyttä tai moraalisuutta ei viranomaisilta tarvitse vaatia. Murhatapauksissa saa yrittää hämätä kuulusteltavia ja valehdella jos se vie totuuteen. MUTTA - tunnustusta pitäisi aina olla tukemassa kiistaton näyttö. 

Oli karmaisevaa saada kuulla 17-vuotiaana tuomitun pojan kohtalosta. Pojalle oli kuulusteluissa valehdeltu että hänen murhattu isänsä oli tullut hetkeksi tajuihinsa ja kertonut pojan olevan syyllinen. Järkytyksestä sekaisin oleva pojan reaktio oli uskoa isäänsä ja uskoa poliiseja, ja niin häkki heilahti ja 16 vuotta oli kulunut telkien takana Dr Phil Show'hun mennessä. Pojan sukulaiset taistelivat asianajajan avulla ja uusia todisteita alkoi löytyä. Puhelimessa kuultiin juttua hoitanutta poliisia, joka piti kiinni siitä että asia on loppuunkäsitelty. 

Oletteko muuten koskaan kokeneet sitä että joku syyttää teitä, ja teille alkaa tulla olo että ehkäpä olette syyllisiä, vaikka ette olisikaan?

Uhrin syyllistäminen on varmaan teille tuttu käsite.

On hyvä olla tietoinen näistä ihmisen psykologian järjenvastaisuuksista.

Itsetuntemus on valttia.


Thursday, January 08, 2009

Nörttiliikunta


Perheen nörttipoika harrastaa vauhdikasta liikuntaa omassa huoneessaan. Pyörivällä tuolilla kieps kieps ympäri 360 astetta, 180 astetta, ja rullaten lattiaa pitkin tietokoneelta tulostimelle, kirjahyllylle, stereoiden luo, viuuh! 

Ja sitten vielä sanovat että nörtit eivät ole liikunnallisia. Pf!

Jos välttämättä haluaa vikoja etsiä niin äiti on kyllä aika harmissaan parketista.

Juu ja alemmasta kerroksesta kuuluva koputus häiritsee nörtteliinimme keskittymistä. Siellä hakataan kattoon pitkävartisella luudalla. Välillä se yltyy paukutukseksi kun vaatepuulla lyödään patteriin. Jotkut kerrostalojen asukkaat ovat kumman herkkänahkaisia.

Wednesday, January 07, 2009

Ystävä palaa - No sammuta se!



- Monet menee tänään lomien jälkeen töihin. 

- Monet - eikös se ole joku ranskalainen taiteilija?


- Muualla Suomessa joululomaillut ystäväni palaa.

- No hae äkkiä sammutushuopa!


Tuesday, January 06, 2009

Talousnäkymät ja kuluttaminen



Talouskriisistä puhutaan. Kauppatieteitä en ymmärrä, mutta kieli-ihmisenä pistän toivoni siihen että toistaiseksi puhutaan taantumasta eikä lamasta. Recession, not depression. Lienee samantapainen aste-ero kuin psykologiassa masennuksella ja depressiolla.

Yritän lukea Hesarista asiantuntija-artikkelia, joka käsittelee kuluttajien reagointia taantumaan. Ennakkoajatukseni on että en kai tajua kymmentä prosenttia koko kirjoituksesta.

Olen väärässä. Kuluttajat ovat ihmisiä ja kulutusta voidaan tutkia sekä psykologian että sosiologian kannalta, siis minulle tuttujen ihmistieteiden kannalta, ei pelkästään taloustieteistä käsin. 

Kiinnostuneena luen että sosiaalisista selityksistä tärkein on jäljittely. "Sosiaalisten normien mukaan laman aikana ainoa sopiva käyttäytymismalli on kulutuksen vähentäminen."

No eipä minullekaan muuta tullut mieleen kun kuulin uhkaavasta talouskriisistä.

Luin kyllä lehdistä neuvoja kuluttaa enemmän mutta hullulta tuntui.

"Psykologisempi selitys kuluttajien käyttäytymiseen on että epävarmassa tilanteessa päätökset syntyvät helpommin näppituntumalla ja tunteella. Tuttavan työttömyys tulkitaan merkiksi yleisestä kurjuudesta."

Menen jatkamaan artikkelin lukemista, innostuneena siitä että pääsen tutustumaan kauppakorkeakoulun professorin, Liisa Uusitalon ajatuksiin. (Vieraskynäkirjoitus, A2) Ja minä kun luulin että en muka tajua taloustieteistä mitään. Ihan varmaan tajuan ainakin 20 prosenttia artikkelista. Vaikka väärinkin, ja omalla tavallani. Yrittänyttä ei laiteta. (Laiteta minne...?)

Kuvassa kelohonka. Symboloikoon se pelkistyneisyyttä, askeettisuutta ja säästäväisyyttä.

Monday, January 05, 2009

Selostajien lukutapa


Sateliitti-TV:n kanavilla surffaillessa pääsee usein seuraamaan uutisia. Hämmästelen sitä miten samanlainen puhetapa uutisten lukijoilla on ympäri maailmaa. Samanlainen äänen käyttö, painotukset, tauot. Kaipa siihen on jokin luonnollinen selitys, mutta mikä se on?

Tänään osuin Iranin TV:n luontodokumenttiin. Selostaja kuulosti sellaiselta miltä kokemukseni mukaan suomalaiset, englantilaiset, italialaiset ja ranskalaiset luontodokumenttien lukijat kuulostavat. Rauhallinen, jotenkin kunnioittava tai juhlallinen äänenkäyttö. Kiinnostaisi tietää mistä tuo kaikki on lähtöisin ja miksi se on niin laajalle levinnyttä.

Saturday, January 03, 2009

Hyvän mielen kauppa



Kaupassa oli tarjouksessa pienoispanettone hintaan 1 euro per kappale. Otimme kaksi. Kassalla mieheni huomasi että niistä kirjautui täysi hinta, à 2,95 mistä hän sitten kassahenkilölle huomautti. Tämä soitti jonnekin ja kertoi että kone antaa väärän hinnan. 

Sen jälkeen hän yllätti meidät antamalla kaikki panettonerahat takaisin, sanoen että "kun tämä oli meidän moka..."

Se oli Jättijako Pohjois-Helsingin rajan tuntumassa Vantaan puolella. Fantastinen palvelu, erinomainen tuotevalikoima ja usein ajelemme sieltä kotiin hyvällä mielellä. Kuten taas eilen.