Thursday, April 29, 2010

Nörtit ja murhaajat viihdyttävät



Katsottiin juuri loppuun The Big Bang Theory (Rillit huurussa). Se riitti säännöstelemällä muutamaksi kuukaudeksi. Seuraava satsi on tilauksessa Amazonissa. Neljä huippuälykästä nörttiä joiden naapurissa asuu vähemmän älykäs blondi. Kaikkien aikojen suosikkisarjani.

Eilen illalla korkattiin Hichcock, samaan aikaan ostettu kuin tuo nörttiviihdekin. Black 'n' white, mustavalkoisia puolen tunnin murha- ja tappojuttuja maustettuna Alfred Hitchcockin, mestarin itsensä, kommenteilla. Ah, monia karmivan ihania katseluhetkiä edessä.

Mikähän siinä on että murha ja tappo viihdyttävät ja kiehtovat meitä ihmisiä? Tavallisia ihmisiä, jotka eivät ole väkivaltaisia, eivät rikollisia, eivät pahansuopia - eivätkä katsele ohjelmia kuin opetusvideoita?

Wednesday, April 28, 2010

Narsistit ja mansikat



Lisää narsisteja on auennut sitten eilisen. Kirjoitin että kukkapenkissä prameilevat mutta tuo onkin itse asiassa mansikkamaa. Mansikat rönsyilevät niin että ainoat kukkaset ovat enää narsissit tuossa pitkulaisessa penkissä. Kasvistossa esiintyy samanlaista aluevaltausta ja vahvimman eloonjäämistä kuin ihmisten keskenkin. Narsistit kohoavat mansikoita korkeammalle ja koreilevat kukillaan, vaan annas kun mansikkasato kypsyy. Mansikat saavat jakamattoman huomiomme. Maiskis.

Tuesday, April 27, 2010

Paratiisivaihe odotettavissa



Luonnon ihmeitä nousee lähestulkoon kuolleen näköisestä maasta. Narsistit prameilevat kukkapenkissä.


Tässä skilloja ja lumikelloja, alimmassa kuvassa ja krookuksia. Sama kiertokulku vuodesta toiseen. Paratiisivaihe edessä.


Saturday, April 24, 2010

Kyllä tämäkin sukupolvi osaa



Tämä on kuin suoraan Joka naisen niksikirjasta.

Reikä sukkahousuissa. Millä pärjätä ilman että tuo laajenee silmukkapaoksi?

Opettaja, opettaja, minä tiedän!

Käsittelin reiän reunat värittömällä kynsilakalla, sitten vaan kengät jalkaan ja ostosreissulle. Ei ollut sukka mennyt riekaleiksi eikä reikä suurentunut kun palasin kotiin.

Parsimaan en ryhdy, enkä kehittelemään sukkahousujen kierrätyskikkoja. Kestää tuommoisena sen minkä kestää. Kyllä tämäkin sukupolvi osaa. Se ei vaan kovin pitkälle viitsi.

Wednesday, April 21, 2010

Hei, koska me lennetään?



Tulipa odottamaton asioiden käänne kun lentokoneet eivät pääse lentämään.

Eilen sain meilin tuttavalta joka odottelee New Yorkissa että pääsisi takaisin Hesaan.

Tänään tulin ajatelleeksi että hopsis, eräs toinen tuttuni lienee edelleenkin Roomassa. Hänen piti palata viikon lomalta viime lauantaina.

On tässä ihmettelemistä.

Linnut kai pystyvät lentämään esteittä?

Toivottavasti kaikki pääsevät pian jatkamaan elämäänsä.

Ellei minulla olisi ollut niin kauheaa matalalentoa töissä viime aikoina, olisin yrittänyt keksiä voinko auttaa jollakin tavalla jotakuta jossakin... Oletteko tehneet jotain auttamiseksi? Onko ideoita?

Wednesday, April 14, 2010

Varokaa pyöräileviä lehmiä



Fantastinen päivä tänään täällä Helsingin seudulla, näitä ekoja lämpimiä kevätpäiviä.

Muistakaamme varoa lapsia ja nuoria liikenteessä! Ne ajelevat ihan pöhköinä eteensä katsomatta pyörillä, potkulaudoilla, mopoilla. Kuin lehmät laitumella pitkän talven jälkeen. Vaikka lehmillä ei olekaan pyöriä alla.


Monday, April 12, 2010

Puuh mikä tyyppi



Muutama tunti eräillä kutsuilla. Muuten mukavaa mutta yksi läsnäolijoista ei mielestäni oikein tajunnut viestinnän eikä small talkin periaatteita, ja huomasin lopulta pakoilevani häntä. Ei ihan helppoa koska meitä oli vain kymmenkunta yhdessä huoneessa.

Erään toisen osallistuneen kanssa vaihdoin muutaman sanan jälkikäteen. Hänellä sama kokemus kuin minulla. Ongelmallinen osapuoli oli ulkomaalainen joka puhui vuolaasti sujuvaa suomea, ja ilmiselvästi tiesi itse mitä sanoi. Me emme oikein ymmärtäneet.

Lisäksi ulkomaalainen puhui koko ajan itsestään, perheestään ja omasta elämästään. Pari kolme tuntia. Se joka osui hänen kohdalleen, joutui kuuntelijaksi. Koska puhetta oli niin vaikea ymmärtää, minä vain nyökkäilin enimmäkseen.

Kolmas asia joka teki seurustelusta tukalaa ja tuskallista oli se että henkilö ei tuntenut small talkin periaatteista yhtä tärkeintä: Juttelu uusien tuttavuuksien kanssa ei saa olla negatiivista. Ei saa töksäytellä mitä tahansa harmin ja mielipahan aiheita ja käyttää muita roskakorina. Muut olivat tulleet kutsuille viihtymään.

Elämän parhaita nautintoja on mielestäni hyvä keskustelu. Nyt tiedän entistä paremmin mitä hyvä keskustelu on. Ja mitä se ei ole.

**********************************************

Kiitos kommenttikeskusteluista! Oivallisia.




Thursday, April 08, 2010

Kiroileminen


Olipa kiinnostavaa nähdä TV:ssä juttua amerikkalaisesta koulupojasta joka perusti kiroilemattomien klubin ja muutenkin nosti käytöstavat kunniaan. Pisti vähän isäänsäkin kuriin:) Poika on muun muassa kirjoittanut kirjan jossa on kirosanojen tilalle ehdotuksia korvaavista sanoista. Ei tarvitse kiroilua ihan tykkänään seinään lopettaa.

Televisiokeskustelun toinen koulupoika puolusti sananvapauttaan. Hän kiroili koulutunneillakin. Outoa sinänsä että koululla olisi oikeus erottaa kiroilevat koululaiset mutta hänen annettiin kiroilla.

Pidin tänään läksykerhotunnin 7-luokkalaisille maahanmuuttajanuorille. Kukaan ei kironnut kertaakaan, eikä ole aikaisemminkaan kiroillut. Suomen kielen taito on edennyt niin pitkälle että jo sijamuotoja opetellaan.

Friday, April 02, 2010

Pitkulainen perjantai



Pitkäperjantai... Sitä tarvitaan. Työviikkoni on alkanut venyä 8-päiväiseksi. Yksi pidempi päivä auttaa.

Vuorokaudessa ei ole kuin 24 tuntia ja ruokatunti.

Mutta tänään sain duunit iltapäivään mennessä pois alta, ja nyt ruvetaan tutkimaan pääsiäiskirjasta että miten näitä pyhiä vietetään.

Hyvää pääsiäistä blogikavereille!