Wednesday, March 30, 2011

Perhe-helvetti naistenlehdestä



Luin kampaajalla naistenlehdestä artikkelin kamalasta perhehelvetista. Se meni jotenkin tähän tapaan. Parisuhde eteni normaalisti ensimmäisen lapsen syntymiseen asti mutta sitten aviomies alkoi muistaa kauan tukahduttamiaan pahoja lapsuusmuistoja häiriintyneen äidin kanssa ja alkoi oireilla. Helvetti alkoi.

Kuusi vuotta pakkomielteistä käytöstä, alkoholia, vaimon syyllistämistä... kurjaa ja raskasta. Itsemurhayrityksiä joista kolmas onnistui. Kolme pientä poikaa jäi isää suremaan.

Tätä ulkopuolinen neutraalista kuvakulmastaan kysyy ja ihmettelee: Miksi hankkia vielä kaksi lasta lisää kun perhe-elämä oli jo ehtinyt kamalaksi äityä?

Vaimo ymmärsi jossain vaiheessa pelastaa itsensä, mennä terapiaan ja muuttaa erilleen asumaan. Lopuksi anoppi vielä letkautti: Näin tässä kävi kun et ottanut häntä takaisin.

Juttelin pari päivää sitten erään ystäväni kanssa joka vapautui hirveästä avioliitosta vasta kun mies kuoli, ei päässyt irti aikaisemmin. Totesimme että nykypäivänä on aika lailla helpompi pelastautua kuin ennen. Ehkä sanaa "helppo" ei kannattaisi tässä yhteydessä käyttää, mutta tarkoitimme että nyt kaikkien ulottuvilla on tietoa. Ystäväni sai tietoa luonnehäiriöisistä vasta avioliittonsa keskipaikkeilla. Irti pääseminen olisi ollut mutkatonta vain alussa.

Kirjoista tai naistenlehdistä voi löytää kuvauksia sellaisista liitoista jotka ovat tuhoon tuomittuja, väkivaltakäyttäytymisestä joka ei lopu vaikka puoliso polvillaan joka kerta vannoisi että oli viimeinen kerta, läheisriippuvuudesta... Lukiessaan moni on hätkähtäen tunnistanut oman tilanteensa ja saanut herätyksen. Mikä onni että on ihmisiä jotka kertovat oman hirveän tarinansa muiden avuksi.

Thursday, March 24, 2011

Kaksin parempi kuin yksin



Punaisen ristin verkkokauppa toimitti tänään sen toisenkin nallen joka oli jäänyt ekasta kuoresta puuttumaan.

En tiedä ovatko veljekset, siskokset, kaksoset, mutta nyt ollaan tyytyväisiä.

Kaksin aina kaunihimpi?


Tuesday, March 22, 2011

Missä punainen veljeni on?



Punainen nalle (klikkaa edellä oleviin sanoihin) Punaisen ristin verkkokaupasta saapui postilaatikkooni. Vain yksi, vaikka niitä piti olla kaksi. Laskussakin mainitaan kaksi. "Missä punainen virkattu virkaveljeni tai siskoni on?" Amigurumi-otus ihmettelee.

Meilasin myyntiin ja lupasivat lähettää puuttuvan ötökän. Pieni nalle - iso apu. Myyntituotto menee SPR:n katastrofirahastoon, ja sieltä kriisien ja katastrofien uhrien auttamiseen.

Erittäin sympaattinen pieni virkattu nalle.

Saturday, March 19, 2011

Johan loppui koulukiusaaminen



Kiusaaminen loppui kun äiti heitti potkulaudan kiusaajan perheen talon ikkunaan. Pidempi versio stoorista täällä.


Friday, March 18, 2011

Nalle auttaa kriisissä



Neulottu nalle Punaisen ristin verkkokaupasta. Tuotto menee kriisien ja katastrofien uhrien hyväksi. Tilasin pari punaista Amigurumi-nallea, à 10 euroa.

Saturday, March 12, 2011

Väläys pimeässä



Käsissäni on ansiokas, kerrassaan mainio lasten- ja nuortenkirja. Lukekaa ihmeessä. Kirja avartaa näkevän ihmisen maailmaa viedessään meidät käymään sokean maailmassa. Tai lukekaa nyt ensi hätään ainakin mitä blogiin Lastenkirjahylly on kirjasta kirjoitettu. Löysin mainitun blogin juuri Seija Vilénin kirjailijablogin kautta.

Lasten ja nuorten luettavaksi saisi olla pinoittain tarinoita erilaisuudesta. Suvaitsevaisuutta lisäävää kirjallisuutta ja elokuvia. Henkilöhahmoja joiden avulla pääsee ajattelemaan toisen ihmisen ajatuksia, kuvittelemaan toisen ihmisen kokemuksia, eläytymään toisen tunteisiin.

Havainnollisesti, viehättävästi kirjailija Maijaliisa Dieckmann vie lukijan Louis Braillen mukana 1800-luvun Pariisiin ja suomalaisen Leon kanssa nykyajan koululuokalle. Inhimillinen ote. Ei millään muotoa nyyhkytarina, jos sellaista pelkäätte.

Ystäväni Päivi toimi sokean pojan koulunkäyntiavustajana monet vuodet. Taidanpa lahjoittaa kirjan hänelle kun olen itse lukenut. Uskon että hän pitää siitä. Älkää kertoko etukäteen jotta yllätys ei mene pilalle. Kävijälaskurini mukaan hän ei ole viime aikoina käynyt täällä lukemassa. En useinkaan ehdi tarkastella kävijöitä mutta viime aikoina olen katsellut kiinnostuneena keitä täällä käy. Jaa, mutta eksyn asiasta. Minun piti vielä laittaa tähän näyte tai pari luettavaksi. Tämä hiukan sen jälkeen kun Louis sokeutui 3-vuotiaana (s. 37):

"Pian Louis jo uskaltaa keppinsä kanssa pihasta tielle. Hänelle tapahtuu niin kuin sokeille aina. Hänen muut aistinsa voimistuvat ja vahvistuvat. Hän aistii ihollaan ihmisten ja esineitten läheisyyden. Hänen kätensä tuntevat kodin paikat ja tavarat, ja hänen sormen-päittensä tuntoaisti on kohta aivan ylivoimainen."

"Louis'in kuulo on niin tarkka, että hän kuuulee tykkien jylinän ja lähestyvien sotajoukkojen marssin, kun muut eivät kuule mitään."

Kirjan takakannesta sormenpääni osuivat kohoutumiin. Ne osoittautuivat pistekirjoitukseksi. Mitä siinä mahtaa lukea? Jännittää. Ahaa! Oivalsin. Teoksen nim: Väläys pimeässä.

Monday, March 07, 2011

Yhteinen piirre possussa ja minussa



Voi tuota possua, haha. Nerokas protesti siihen että hän joutui odottamaan. Riemastun tästä koska tunnistan itseni. Minäkään en siedä odotella sivussa mitään tekemättä.

(Tämän aamun Hesarista. Klikkaamalla isonee.)


Sunday, March 06, 2011

Narsisti laittaa uhrinsa lukkoon



Kiitos blogikaveri Ofelialle tästä linkistä. Se on Narsistien tuki ry:n projektivastaava Hanna Kaikulan haastattelu. Haastattelun voi kuunnella (klikkaamalla kaiuttimen kuvaa) tai lukea.

Muutama poiminta:

"... häiriö, josta kärsii noin yksi prosentti väestöstä. Jos ajatellaan että noin 53 000 oirehtii narsisistisesta persoonallisuushäiriöstä ja heidän ympärillään kolme ihmistä, niin siitä kärsivien määrä kohoaa jo yli 150 000:n."

"Suomessa elää kymmeniä tuhansia ihmisiä luonnevikaisen narsistin armoilla. Kiusaaja voi olla työpaikalla, koulussa, parisuhteessa tai omassa lähiperheessä."

"Narsistin kiusaamismalleja ja tapoja on vaikea huomata. Hän antaa uhrilleen myös positiivista palautetta ja on taitava ihmissuhdepeluri, joka pitää uhriaan otteessaan jopa vuosikausia."

"Ulkopuolisille narsisti näyttää reilulta ja ystävälliseltä sekä käyttäytyy hyvin. Arkielämä narsistin kanssa on kuitenkin erittäin epävakaata. Sopimukset eivät useinkaan pidä."

Eräs läheiseni on juuri irtaantumassa luonnehäiriöisestä puolisostaan. Hui hirvitys mitä tuskaa ja hankalauuksia siihen liittyy.

Häiriöiset pitävät uhria kuin lukkopihdeissä eikä ulos heittäminen asunnosta käy niin vaan. Voin kuvitella miten ne keksivät vaikka mitkä vitkutukset ja tekosyyt, huutavat, raivoavat, syyttelevät, maanittelevat, imartelevat. Montakohan vuotta uhreilta kuluu toipumiseen kun ensin ovat päässeet fyysisesti irti?

Saturday, March 05, 2011

Lyhyt persoonallisuustesti



Professori Richard Weisman, Minuutisssa muutokseen (59 Seconds) - teoksen kirjoittaja: Maailman lyhin persoonallisuustesti YouTubessa.

http://www.youtube.com/watch?v=kHF0VXPanU8&feature=player_embedded

Voi ihme miten helposti käsivarteni nousivat ja laskivat, hahaa !