Thursday, November 17, 2011

Sananvapaus ja käytöstavat



Suomessa vallitsee aika hyvä sananvapaus. Samaa ei voi sanoa hyvistä käytöstavoista.

Monday, November 07, 2011

Puhuako vai olla hiljaa?



Ihminen joutuu monesti tekemään päätöksen sanoako jotain vai olla hiljaa. Varoittaako ystäviä vai ollako lojaalinen toiseen suuntaan? Tulkitaanko puheeni pahanpuhumiseksi jos sanon jotain? Ainakaan kukaan ei perinteisesti tykkää kantelupukeista... Mitä jos olisin vaan sanomatta mitään? Vanha ohjehan on että ellet voi sanoa henkilöstä mitään hyvää ole mieluummin hiljaa.

Tapahtui viime vuonna. Ystäväperhe kutsui minut ja erään toisen ystävän perheineen kyläilemään. Minä en päässyt menemään silloin ja omasta esteestä ilmoittaessani punnitsin mielessäni sanonko vai enkö sano että tuolla ystävällä oli ilmennyt taipumusta peruuttaa tulonsa samana päivänä. Päätin että en ryhdy selän takana puhumaan pahaa.

Ja niinhän siinä kävi että vierailu peruutettiin samana päivänä. Ruuat oli ostettu, koti siivottu, lapset odottivat... kaikinpuolin oli valmistauduttu ottamaan ystävät vastaan.

Jos olisin vaan asiallisesti kertonut tietoni, he olisivat voineet varautua ikävään yllätykseen, ehkäpä olisivat kutsuneet pari muuta ihmistä, tai kokanneet vähemmän, tehneet jonkin varasuunnitelman.

Olen kaksinverroin viisaampi kuin ennen: Ensinnäkin kutsun kyseisen henkilön kylään ainoastaan joukon jatkoksi, en pelkästään, ja toiseksi, en arastele kertoa tietojani eteenpäin jos minulla niitä on jostakusta epäluotettavasta. Asiathan voi esittää faktoina. Ei tarvitse pahaa puhua eikä ketään mustamaalata.

Paras argumenttini tässä keskustelussa itseni kanssa: Kyllä minä tahtoisin tietää jos olisin siinä tilanteessa että ryhdyn tekemisiin henkilön kanssa jonka yhteinen tuttu tietää epäluotettavaksi. Osaisin varautua.