Brita Jokinen: Kiusaaja keskellämme Kokemuksia ja selviytymistarinoita vaikeasta ihmissuhteesta.
Yllättävää saada tietää että seurakunnissa esiintyy poikkeuksellisen paljon kiusaamista, mutta jos ajattelee että luterilaisten vallitsevaa ajattelutapaa sävyttää se kuuluisa toisen posken kääntäminen, armo, anteeksianto, kiusaajan ymmärtäminen... Niin, siellähän on otollinen temmellyskenttä jokaiselle joka haluaa kiusata ja kontrolloida muita.
Kiusaaja kiusaa siellä missä voi. Niin kauan kuin voi. Voi voi!
Mikähän siihen lienee syynä että Suomi johtaa Euroopan kiusaamistilastoja? Pitkä perinteemme vaikenemiseen?
Ma en voi uskoa, etta koskaan voisi ongelmana olla liian suuri ymmarrys ja empatia.
ReplyDeleteKiusattu alistuu kiusaajan armoille, ei ymmarryksesta, vaan pelosta ja alenmuuden tunnosta. Jos kiusattu todella ymmartaisi kiusaajaa, niin han tietaisi, etta kiusaajat juuri mahtailee, koska kovan kuoren alla on todella pieni ja mitaton reppana. Kukaan, jolla on hyva olla itsensa kanssa, ei kiusaa muita.
Kiusaaja kiusaa niita, jotka ovat epavarmoja itsestaan. Kiusaajat ei kay vahvojen kimppuun. Sita ne ei uskalla tehda.
Joten paras apu kiusatuille olis se, etta he todella ymmartaisivat kiusaajan pienuuden ja mitattomyyden. Ja toisaalta oppisivat ymmartamaan oman arvonsa.
Suomi johtaa noita tilastoja mielestani juuri heikon itsetunnon takia.
ITKIS: Tarkoitat ymmärtämisellä sellaista tilannetta jossa kiusattu olisi niin lukenut ja kokenut että oikeasti ymmärtäisi toisen ihmisen aivoitukset... Ei sellainen minunkaan mielestäni ole todennäköinen eikä lukemassani kirjassa sellaisesta puhuta. Siinä viitataan seurakunnissa tavattuun tapaan sanoa että pitää yrittää ymmärtää kiusaajaa, mikä käytännössä merkitsee että pitää ikään kuin "hyväksyä" tilanne ja antaa anteeksi.
ReplyDeleteEli "ymmärtäminen" merkitseekin tässä hyväksymistä.
Todella kamala neuvo. Kiusatuilla sen seurauksena entistä kurjemmat oltavat :(
Sellaisenkin selityksen olen kuullut, että Suomi johtaa tätä tilastoa koska meillä kiinnitetään asiaan huomiota. Meillä on asia jopa kirjoitettu lakiin ja ammattiosastot ja työterveys on apuna. En tarkoita, että asiat olisi hyvin. Mutta onko IHAN OIKEASTI asiat huonommin kuin muissa maissa. Vai onko tämä asia yksi niistä jonka KAIKKIHAN SEN TIETÄÄ, mutta kuitenkaan ei pidä paikkaansa.
ReplyDeleteT: Kaija
Itsekin työpaikkakiusaamista kokenut.
KAIJA: Vaikeahan tilastoista on oikeaa totuutta saada irti.
ReplyDeleteLukemani kirja on julkaistu 2007. En tiedä tuoreista tilastoista ja tulin siis julkaisseeksi vanhan tiedon. Voi olla että Suomi onkin enää toinen tai kolmas Euroopan kiusaustilaistoissa :D
Lausunto "Meillä asiaan kiinnitetään huomiota" pitää toivottavasti paikkansa esimerkiksi yrityksissä, mutta lähteeni mukaan seurakunnissa pidetään tyylinä alistua ja antaa anteeksi.
"Meillä kiinnitetään asiaan huomiota..." Niin, kunpa sen lisäksi ongelma osattaisiin poistaa. Melkein toivottomalta vaikuttaa.
Hyviä aiheita sinulla täällä blogissasi aina vaan!!!!
ReplyDeleteOlen ollut sekä työpaikkakiusattu että työpaikkakiusatun puolustaja. Nuo molemmat tapaukset tapahtuivat samassa paikassa. Kiusaaja iski kyntensä minuun, kun menin työpaikkaan ja olin hyvin epävarma. Epävarmuuteni hämäsi häntä ja hän luuli minun olevan helppo uhri. Reilun kuukauden hän minua pitikin otteessaan - ei puhunut minulle, ei neuvonut minua, ei suostunut olemaan taukotilassa yhtä aikaa kanssani ja yritti puhua muita työntekijöitä taakseen. En saanut apua johdolta joten ajattelin, että minun on lähdettävä pois työpaikasta. Sitä ennen päätin kuitenkin sanoa kiusaajalle mitä hänestä ajattelen. Vein hänet "nurkan taakse" ja latasin kaiken mitä hänestä ajattelin!!! Sanoin, että en halua tehdä töitä sellaisen ihmisen lähellä ja lähden pois. Kysyin onko hänellä nyt hyvä mieli?!? Mitä tapahtuikaan...? Kaveri painoi päänsä rintaa vasten ja oli hiljaa. Hän kuunteli hiljaa pitkää puhettani ja pyysi lopulta anteeksi.
Jäin työpaikkaan, mutta jouduin valitettavasti todistamaan useita kiusaamistapauksia. Yksi oli hyvin räikeä. Sama kaveri oli aina asialla. Yritin auttaa kiusattuja vaikka olin itse huonossa kunnossa (vaikea masennus ja työuupumus). Yhden hän onnistui savustamaan talosta. Se tapaus meni onneksi johdon korviin ja kiusaaja joutui puhutteluun. Kyllä, minä ilmiannoin hänet. Hah!
Anteeksi pitkä vuodatus.
Miksikö Suomessa on paljon kiusaamista..? Hhhmm.. Osasyynä on ainakin se, että meillä on paljon helppoja uhreja - tällaisia vaatimattomia, arkoja, toisen posken kääntäjiä. Heikko itsetunto saa aikaan niin kiusaajia kuin kiusattujakin.
ANU: Kiitos pitkästä vuodatuksestasi :)
ReplyDeleteItsekin olen ollut monessa mukana, uhrina, puolustajana, sivustakatsojana, olen tehnyt valituksia, joutunut jostakin työpaikasta ulos savustetuksi jne jne. Ymmärrys herännyt vasta vuosia jälkikäteen.
Kiusaaja jatkaa yleensä kiusaamista. Sanotaan että kuka tahansa voi joutua kiusatuksi, mutta väittäisin että mitä enemmän näistä asioista tietää, sen paremmin pystyy suojautumaan.
Juuri tuollaisten sinun "vuodatustesi" tapaiset kertomuksen auttavat ihmisiä. Tässä suosittelemani kirjakin sisältää sellaisia.