Olin saanut kommentin, mutta en löydä sitä. Luin sen aamulla, ja julkaisin, mutta kun ryhdyin etsimään sitä ei ole ainakaan takaperin katsottuna maalikuussa eikä helmikuussa. Hyvä kommentti jonka ytimenä oli se että kirjoittaja oli menettänyt isänsä 19-vuotiaana ja olisi silloin kipeästi tarvinnut psykologia tai muuta lähimmäistä. Yritän vielä löytää sen. Tykkäsin saada sen.
Tuota tuoretta kommenttia etsiessäni törmäsi yhteen vanhaan ennen lukemattomaan anonyymiin kommenttiin, joka sai kulmakarvat kohoamaan. Se tuli postaukseeni
Saturday, February 07, 2009
Köysi hirtetyn talossa
On niitä jotka eivät karta mainitsemasta köyttä hirtetyn talossa. Omien sanojensa mukaan puhuvat suoraan, sanovat totuuden, eivät kiertele. Ovat tästä piirteestä ylpeitä eivätkä peräänny senttiäkään. Eivät ota kuuleviin korviin mitään aneluja.
Niitäkin kauhistelen jotka vaikenevat silloin kuin pitäisi rohjeta puhua suu puhtaaksi.
Anonymous said...
"Niitäkin kauhistelen jotka vaikenevat silloin kuin pitäisi rohjeta puhua suu puhtaaksi."
Olisi rehellisempää, jos kertoisit suoraan, että opetat bahailaisuutta.
Vastaan kommenttiin:
En tiennyt opettavani bahailaisuutta. En kuulu mihinkään uskontokuntaan, vaan väestörekisteriin. Olen eronnut luterilaisesta kirkosta. Ajatukset joita blogiin kirjaan, "opetukset" jos näin halutaan ajatella, ovat ihan tavallisia yleismaailmallisia ihmisoikeuksiin ja hyvään elämiseen liittyviä havaintoja ja periaatteita. Niinsanotut hyveet, eli elämäntavat johon hyvän ihmisen tulisi pyrkiä ja niitä lapsilleenkin opettaa, löytyvät kai kaikista uskonnoista, mutta myös ihmisoikeuksien julistuksista, ja peruskoulun opetusohjelmasta.
Jos "opetan bahailaisuutta" en ole siitä ollut tietoinen, en siis myöskään epärehellinen.
Kiinnostava kommentti. Kaikkea sitä kuulee ennenkuin Kopsilta korvat putoavat.