Autistin ihmeellinen tarina

Iris Johansson on autisti joka "tuli pois ulkona-tilastaan", tavalliseen todellisuuteen ja muiden ihmisten yhteyteen. Kuulostaa oudolta mutta nämä ovat asioita joita on vaikea sanallisesti kuvata. Sain juuri tietää tuollaisen kirjan olemassa olosta ja haluaisin tietää mistä sen saa.

Lue lisää täältä.

Jotkut meistä syntyvät rikollisiksi

Aivotutkimus kehittyy. Käyttäytymistieteessä ja psykologiassa muutenkin on jo jonkin aikaa etsitty biologiasta ja neuropsykologiasta selityksiä ilmiöille joita ennen pidettiin sosiaalisina ilmiöinä ja ympäristöstä ja elinoloista johtuvina. Vankilapsykologi, kriminologi Adrian Raine porautuu rikollisten aivojen arvoituksiin. Lue lisää täältä.

Älykäs painonhallinta

Nyt on suomeksi saatavilla painonhallintaopas jossa neuvotaan ottamaan aivot mukaan laihduttamiseen. Nykyään tiedetään että tahdonvoimalla ei pitkälle pötkitä, ihmedieetit eivät tepsi pitkällä tähtäimellä ja pillerihuijaus laihduttaa lompakon seudun.

Älykkään painonhallinnan esittelyä pääsee lukemaan Avaimen sivuilta, täältä.

På svenska, här.

Kirjailijat: Gunilla Eldh , Martin Ingvar

(Kuvan pöytä ystäväni Pirjon viimeperjantaisilta kutsuilta.)

Käsi kädessä - lehti numero 2

Tässä numerossa on teemana TYÖ. Muutama otsikko poimintoina:

Ihminen on luotu liikkumaan

Aiheesta puhuu kansikuvan maalaislääkäri Tapani Kiminkinen.

Tehostettu työ rassaa

"Tehostettu työ tarkoittaa työtä jossa tuntuu että työaika ei riitä työn tekemiseen, työt keskeytyvät liian usein, ja työntekijöitä on työn määrään nähden liian vähän."

Töissä ja silti poissa

"Monet oleskelevat työpaikalla saamatta mitään aikaan...."

"... Tätä ilmiötä kutsutaan presenteismiksi."

Vauhtikierteestä tasapainoon

"...uupuminen voi olla myös lahja. Siitä toivuttuaan voi nähdä elämän toisesta näkökulmasta..."

63 sivua kiinnostavaa luettavaa.

Työteeman lisäksi tässä numerossa artikkeleita suremisesta ja vanhuudesta sekä vinkkejä uusista kirjoista. Katso linkki.

Perhe-helvetti naistenlehdestä

Luin kampaajalla naistenlehdestä artikkelin kamalasta perhehelvetista. Se meni jotenkin tähän tapaan. Parisuhde eteni normaalisti ensimmäisen lapsen syntymiseen asti mutta sitten aviomies alkoi muistaa kauan tukahduttamiaan pahoja lapsuusmuistoja häiriintyneen äidin kanssa ja alkoi oireilla. Helvetti alkoi.

Kuusi vuotta pakkomielteistä käytöstä, alkoholia, vaimon syyllistämistä... kurjaa ja raskasta. Itsemurhayrityksiä joista kolmas onnistui. Kolme pientä poikaa jäi isää suremaan.

Tätä ulkopuolinen neutraalista kuvakulmastaan kysyy ja ihmettelee: Miksi hankkia vielä kaksi lasta lisää kun perhe-elämä oli jo ehtinyt kamalaksi äityä?

Vaimo ymmärsi jossain vaiheessa pelastaa itsensä, mennä terapiaan ja muuttaa erilleen asumaan. Lopuksi anoppi vielä letkautti: Näin tässä kävi kun et ottanut häntä takaisin.

Juttelin pari päivää sitten erään ystäväni kanssa joka vapautui hirveästä avioliitosta vasta kun mies kuoli, ei päässyt irti aikaisemmin. Totesimme että nykypäivänä on aika lailla helpompi pelastautua kuin ennen. Ehkä sanaa "helppo" ei kannattaisi tässä yhteydessä käyttää, mutta tarkoitimme että nyt kaikkien ulottuvilla on tietoa. Ystäväni sai tietoa luonnehäiriöisistä vasta avioliittonsa keskipaikkeilla. Irti pääseminen olisi ollut mutkatonta vain alussa.

Kirjoista tai naistenlehdistä voi löytää kuvauksia sellaisista liitoista jotka ovat tuhoon tuomittuja, väkivaltakäyttäytymisestä joka ei lopu vaikka puoliso polvillaan joka kerta vannoisi että oli viimeinen kerta, läheisriippuvuudesta... Lukiessaan moni on hätkähtäen tunnistanut oman tilanteensa ja saanut herätyksen. Mikä onni että on ihmisiä jotka kertovat oman hirveän tarinansa muiden avuksi.

Kaksin parempi kuin yksin

Punaisen ristin verkkokauppa toimitti tänään sen toisenkin nallen joka oli jäänyt ekasta kuoresta puuttumaan.

En tiedä ovatko veljekset, siskokset, kaksoset, mutta nyt ollaan tyytyväisiä.

Kaksin aina kaunihimpi?

Missä punainen veljeni on?

Punainen nalle (klikkaa edellä oleviin sanoihin) Punaisen ristin verkkokaupasta saapui postilaatikkooni. Vain yksi, vaikka niitä piti olla kaksi. Laskussakin mainitaan kaksi. "Missä punainen virkattu virkaveljeni tai siskoni on?" Amigurumi-otus ihmettelee.

Meilasin myyntiin ja lupasivat lähettää puuttuvan ötökän. Pieni nalle - iso apu. Myyntituotto menee SPR:n katastrofirahastoon, ja sieltä kriisien ja katastrofien uhrien auttamiseen.

Erittäin sympaattinen pieni virkattu nalle.

Johan loppui koulukiusaaminen

Kiusaaminen loppui kun äiti heitti potkulaudan kiusaajan perheen talon ikkunaan. Pidempi versio stoorista täällä.

Nalle auttaa kriisissä

Neulottu nalle Punaisen ristin verkkokaupasta. Tuotto menee kriisien ja katastrofien uhrien hyväksi. Tilasin pari punaista Amigurumi-nallea, à 10 euroa.

Väläys pimeässä

Käsissäni on ansiokas, kerrassaan mainio lasten- ja nuortenkirja. Lukekaa ihmeessä. Kirja avartaa näkevän ihmisen maailmaa viedessään meidät käymään sokean maailmassa. Tai lukekaa nyt ensi hätään ainakin mitä blogiin Lastenkirjahylly on kirjasta kirjoitettu. Löysin mainitun blogin juuri Seija Vilénin kirjailijablogin kautta.

Lasten ja nuorten luettavaksi saisi olla pinoittain tarinoita erilaisuudesta. Suvaitsevaisuutta lisäävää kirjallisuutta ja elokuvia. Henkilöhahmoja joiden avulla pääsee ajattelemaan toisen ihmisen ajatuksia, kuvittelemaan toisen ihmisen kokemuksia, eläytymään toisen tunteisiin.

Havainnollisesti, viehättävästi kirjailija Maijaliisa Dieckmann vie lukijan Louis Braillen mukana 1800-luvun Pariisiin ja suomalaisen Leon kanssa nykyajan koululuokalle. Inhimillinen ote. Ei millään muotoa nyyhkytarina, jos sellaista pelkäätte.

Ystäväni Päivi toimi sokean pojan koulunkäyntiavustajana monet vuodet. Taidanpa lahjoittaa kirjan hänelle kun olen itse lukenut. Uskon että hän pitää siitä. Älkää kertoko etukäteen jotta yllätys ei mene pilalle. Kävijälaskurini mukaan hän ei ole viime aikoina käynyt täällä lukemassa. En useinkaan ehdi tarkastella kävijöitä mutta viime aikoina olen katsellut kiinnostuneena keitä täällä käy. Jaa, mutta eksyn asiasta. Minun piti vielä laittaa tähän näyte tai pari luettavaksi. Tämä hiukan sen jälkeen kun Louis sokeutui 3-vuotiaana (s. 37):

"Pian Louis jo uskaltaa keppinsä kanssa pihasta tielle. Hänelle tapahtuu niin kuin sokeille aina. Hänen muut aistinsa voimistuvat ja vahvistuvat. Hän aistii ihollaan ihmisten ja esineitten läheisyyden. Hänen kätensä tuntevat kodin paikat ja tavarat, ja hänen sormen-päittensä tuntoaisti on kohta aivan ylivoimainen."

"Louis'in kuulo on niin tarkka, että hän kuuulee tykkien jylinän ja lähestyvien sotajoukkojen marssin, kun muut eivät kuule mitään."

Kirjan takakannesta sormenpääni osuivat kohoutumiin. Ne osoittautuivat pistekirjoitukseksi. Mitä siinä mahtaa lukea? Jännittää. Ahaa! Oivalsin. Teoksen nim: Väläys pimeässä.

Yhteinen piirre possussa ja minussa

Voi tuota possua, haha. Nerokas protesti siihen että hän joutui odottamaan. Riemastun tästä koska tunnistan itseni. Minäkään en siedä odotella sivussa mitään tekemättä.

(Tämän aamun Hesarista. Klikkaamalla isonee.)

Narsisti laittaa uhrinsa lukkoon

Kiitos blogikaveri Ofelialle tästä linkistä. Se on Narsistien tuki ry:n projektivastaava Hanna Kaikulan haastattelu. Haastattelun voi kuunnella (klikkaamalla kaiuttimen kuvaa) tai lukea.

Muutama poiminta:

"... häiriö, josta kärsii noin yksi prosentti väestöstä. Jos ajatellaan että noin 53 000 oirehtii narsisistisesta persoonallisuushäiriöstä ja heidän ympärillään kolme ihmistä, niin siitä kärsivien määrä kohoaa jo yli 150 000:n."

"Suomessa elää kymmeniä tuhansia ihmisiä luonnevikaisen narsistin armoilla. Kiusaaja voi olla työpaikalla, koulussa, parisuhteessa tai omassa lähiperheessä."

"Narsistin kiusaamismalleja ja tapoja on vaikea huomata. Hän antaa uhrilleen myös positiivista palautetta ja on taitava ihmissuhdepeluri, joka pitää uhriaan otteessaan jopa vuosikausia."

"Ulkopuolisille narsisti näyttää reilulta ja ystävälliseltä sekä käyttäytyy hyvin. Arkielämä narsistin kanssa on kuitenkin erittäin epävakaata. Sopimukset eivät useinkaan pidä."

Eräs läheiseni on juuri irtaantumassa luonnehäiriöisestä puolisostaan. Hui hirvitys mitä tuskaa ja hankalauuksia siihen liittyy.

Häiriöiset pitävät uhria kuin lukkopihdeissä eikä ulos heittäminen asunnosta käy niin vaan. Voin kuvitella miten ne keksivät vaikka mitkä vitkutukset ja tekosyyt, huutavat, raivoavat, syyttelevät, maanittelevat, imartelevat. Montakohan vuotta uhreilta kuluu toipumiseen kun ensin ovat päässeet fyysisesti irti?

Lyhyt persoonallisuustesti

Professori Richard Weisman, Minuutisssa muutokseen (59 Seconds) - teoksen kirjoittaja: Maailman lyhin persoonallisuustesti YouTubessa.

http://www.youtube.com/watch?v=kHF0VXPanU8&feature=player_embedded

Voi ihme miten helposti käsivarteni nousivat ja laskivat, hahaa !

Ajatonta viisautta

"On neljä tapaa tietää paljon: elää monta vuotta, matkustaa monessa maassa, lukea monta hyvää kirjaa - mikä on helpointa - ja keskustella viisaiden ystävien kanssa - mikä on miellyttävintä."

Teos Sankarin taskupeili on "kirja strategioista, joita tarvitaan mestaruuden saavuttamiseksi kilpailun, ulkoisten seikkojen ja usein myös vilpin hallitsemassa maailmassa."

Hyvää huuhaata ja höpsismiä

No jopas! Tätä uutta lukiessani aloin ajatella yhtä vanhempaa kirjaa hyllyssäni ja niinhän se oli että ainoan omistamani unikirjan on kirjoittanut juuri sama nainen jonka elämästä Matka yli hils... eikun Matka yli ymmärryksen kertoo. Vanhassa Kops-blogissani kirjoitin marraskuussa 2005 otsikon UNIKIRJATKO HÖPSISMIÄ alle että tuo teos saavutti hyväksyntäni vaikka muuten en kertakaikkiaan jaksa kuunnella kun joku alkaa kertoa unistaan...

Matka yli ymmärryksen

Tuskin sain kirjan käteeni kun se imaisi minut pyörteisiinsä. Kuulun huuhaan vastustajiin kuten julistaa kuuluvansa kirjan kirjoittajakin, Heikki Saure. Saure sanoo että hänen epäuskonsa oli kovalla koetuksella hänen selvitellessään Anuirmeli Sallamo-Lavin kokemuksia henkimaailmassa kirjaa varten. Lukiessani tajuan mitä hän tarkoittaa.

Lueskelin muutaman vuoden aika ahkerasti rajatietokirjallisuutta ja yksi niiltä ajoilta saamani ajatus alkoi vahvistua tämän teoksen myötä. Nimittäin se että ei henkimaailmaa kannata pelätä. Henkisiä oppaita voi päinvastoin hyödyntää ja pyytää heiltä apua jos niin tahtoo. Voi pistää järjen, ennakkoluulot ja torjunnan sivuun ja antautua muuntuneen tietoisuuden tilaan. Lukekaa mitä kirjailija itse kertoo kokemuksestaan. Ehkä innostutte lukemaan hänen teoksensakin.

Kirjailija (Saure) välittää ja tulkitsee meille henkimaailman tulkitsijan (Anuirmelin) tarinan.

Lainaan muutaman rivin kirjasta:

"Kun uskalsin perehtyä henkimaailman ilmiöihin, aloin vähitellen tajuta että niissä ei ole mitään pelättävää. Todellinen kauhu on tässä maailmassa. Todellinen kauhu on sitä kun ystäväni isä jahtaa vaimoaan leipäveitsi kädessä." (Sivu 76)

Maahanmuuttajien kerho Malmilla

Minkähänlaista on tulla Keniasta tai Somaliasta ensimmäistä kertaa Suomeen talvella?

Suomen Punainen Risti on järjestämässä maahanmuuttajille kerhoa jossa he voivat tavata muita maahanmuuttajia ja meitä suomalaisia ja oppia suomen kieltä.

Menen aloittamaan toiminnan romanialaisen Doinan kanssa tiistaina 1.3. kello 17.30. Kerhon on tarkoitus toimia joka toinen tiistai siitä eteenpäin.

Kokoontumispaikka on Malmin Toimintakeskus, Kirkonkyläntie 2. Jos tunnette näillä seuduilla asuvia maahanmuuttajia, kertokaa heille että ovat tervetulleita.

Sikamainen arvonta

Possulehtiöiden arvonta Papukaijassa.

Irti narsistin hampaista

"Voi ei, taas yksi narsistikirja!", huudahtavat yhdet tahot.

"Hyvä hyvä, yksi narsismikirja lisää! ilahtuvat toiset.

Minä kuulun noihin toisiin. Luen kyseistä opusta. Mielestäni aiheesta ei voi saada liikaa tietoa. On se sen verran monikerroksinen ja monivivahteinen ilmiö. Ennalta ehkäisevä tieto säästää paljolta. Herättävä, silmät aukaiseva tieto voi pelastaa. Oikeitten sanojen valinta narsistin hampaissa oleville läheisille saattaa kukaties lopulta onnistua jos ratkaisevat sanat osuvat silmiin asiateoksesta.

Mahtaako tämä olla kahdeksas vai yhdeksäs narsistikirja minun lukemistossani?

Joillekin se on ensimmäinen.

Tästä linkistä voi lukea lyhyen luonnehdinnan sisällöstä.

Täältä pääsee lukemaan hyvin penseän kritiikin, tyyliin "ei mitään uutta", "kaikkihan tämän tietävät" ja "tästä jäi puuttumaan..."

On paljon narsistien lapsia jotka eivät ole vielä lukeneet yhtään narsukirjaa.

Kritiikkikirjoituksista puheenollen tulee mieleen vanha hyveellinen käyttäytymisohje: Ellet voi sanoa mitään hyvää, ole hiljaa. Sitä mukaillen voitaisiin kritiikin antamiseen yrittää soveltaa koulujen arviointiohjeita. Aloitetaan kertomalla mikä oli hyvää. Kielteinen palaute annetaan rakentavasti. Lopuksi vielä ansioita ja hyviä puolia. Niin sanottu voileipämalli. Huonon palautteen ei tule jäädä päällimmäiseksi. Onkohan kriitikoilla yleensä mitään psykologista koulutusta työhönsä?

Narsisti, persoonallisuushäiriöinen tai "mahdoton ihminen", ellei halua käyttää tautiluokitukseen viittaavaa terminologiaa... Olen joutunut niin monen "mahdottoman ihmisen" kanssa tekemisiin että toden teolla iloitsen kirjoista jotka tarjoavat mahdollisuuden punnita ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin ja joiden avulla saa tajun siitä että ei kaikilla ole samanlainen moraali, omatunto, arvot kuin itsellä. Terveellistä myös huomata silloin tällöin että joku ei käsitä meitä vaan tulkitsee sanamme väärin ja pitää meitä vaikeina ihmisinä. Outoa, vaikka me olemme niin helppoja ja yksiselitteisiä, heh.

Lainaus kirjasta, sivulta 36:

"Narsistilla on usein hyvin kielteinen ihmiskuva, mikä tarkoittaa että hän uskoo ihmisen olevan paha, kunnes toisin todistetaan. Kielteisen ihmiskuvan ihminen näkee kaikkialla salaliittoja ja pelkää muita. Myönteisen ihmiskuvan ihminen luottaa muihin ja antaa heille mahdollisuuden. Hän saa usein parhaat ominaisuudet esiin toisista, narsisti taas huonot puolet."

Tuota lukiessa muistin yhtä entistä tuttua. Kaveripiirissä porukalla totesimme että hän toi meidän huonot puolemme esiin. Hetki hänen seurassaan ja päivä oli pilalla sekä tunsimme itsemme huonoiksi ihmisiksi, ehkä jopa käyttäydyimme huonosti, vaikka se ei ollut meille ominaista. Meistä muutamilla oli kokemus siitä miten hän suhteemme alussa imarteli meitä ja sai meidät tuntemaan itsemme arvostetuiksi. Valitettavan usein nuo temppuilijat ovat esimiesasemassa. Niin oli tuokin. Lähdin siitä työpaikasta ovet paukkuen ja johan elämänlaatu parani. Vuosien kuluessa siellä ovet paukkuivat niin että en ihmettelisi vaikka saranoilta olisivat irronneet.

Sivu 39, otsikko Aggressiolla alistettu

Ytimekäs lause jota ryhdyin pohtimaan:

"Narsismissa on kysymys pahan olon siirtämisestä."

Järjen kopautus

Mitä yhteistä on arkiterapeutti Kopsilla ja poliisilla?

Kopautusmenetelmä.

Pampulla/kepillä kops päähän niin eiköhän ala järki palata :)