Mieli maasta

Tuoretta asiantuntijatietoa saatavilla nuoruusiän masennuksesta. Mieli maasta - teoksen kansien väliin on koottu kirjoituksia, joissa mielenterveystyön ja erityisopetuksen ammattilaiset antavat näkökulmia, ja paikoin melkeinpä reseptejä masennuksen tunnistamiseen ja kertovat mistä ja miten apua voi hakea.

Mistä masennuksen tunnistaa? Siinäpä vaikeus. Yllätyin lukiessani että se ei suinkaan aina vastaa maallikon odotuksia oireissaan. Ne saattavat olla fyysisiä tuntemuksia kuten vatsakipua tai muita kiputiloja ja unettomuutta. Oireet voivat tulla esiin häiriköintinä koulussa, tai kiinnostumattomuutena ja välinpitämättömyytenä. Opettaja erehtyy pitämään masentunutta oppilasta laiskana. Voi hurja että tulee ajattelemistä minulle joka olen opettaja! Ennen aikaan kun lukihäiriöistä ei tiedetty luultiin oppilaita huolimattomiksi ja laiskoiksi. Sitten tajuttiin että kyseessä oli neurologis-biologinen juttu. Ollaanko nyt vaarassa leimata yksi mielialahäiriöistä kärsivä nuorten joukko kelvottomiksi kun ei tiedosteta että kyseessä onkin depressio?

Tätä pitää tutkia. Nyt jo sanotaan että masennus on kansantauti. Asialle on tehtävä jotain! Suosittelen kirjaa mitä lämpimimmin kaikille joilla on lapsia elämässään, omia lapsia, sukulaisten ja ystävien lapsia, opppilaita. Katsokaamme vetämättömiä ja keskittymiskyvyttömiä ja häiriköiviä nuoriamme ja miettikäämme voimmeko auttaa heitä jotenkin.

Kirjasta ilmenee että nuori itse saattaa juuttua johonkin kehitysvaiheeseen ja jäädä ajattelussaan junnaamaan samaa kehää. Jopa puolet masentuneista nuorista kieltää masennuksen tunteensa, joten ulkopuolisen auttajan on edettävä sen mukaan. Keskustelu nuoren kanssa voi tuottaa tuloksia jos sillä onnistuu käynnistämään nuoressa itsessään erilaista ajattelua. Ratkaisun pitäisi viime kädessä syntyä oman itsen sisällä eikä tulla ulkopuolelta, mutta esimerkiksi ammattiauttaja osaa ottaa puheeksi aiheita jotka päästävät nuoren tarkastelemaan itseään ja tilannettaan uusista näkökulmista.

Ratkaiseva käänne: Kun nuori käsittää että keskustelukumppani kuuntelee häntä oikeasti ja on oikeasti kiinnostunut hänestä ja siitä mitä hänelle kuuluu.

Minusta tuntui hyvältä lukea nykyajan pyrkimyksistä tuoda apu ja hoito nuorten luonnolliseen elinympäristöön, kouluun ja kotiin, sen sijaan että hänet sijoitettaisiin sänkyyn hoitolaitokseen.

Tässä muutamia otsikoita sisällysluettelosta:

Miten kohtaan masentuneen opiskelijan?

Ratkaisukeskeinen terapia nuorten masennuksen hoidossa

Voimaantumista ei voi opettaa, mutta sen voi mahdollistaa