Ajatonta viisautta

"On neljä tapaa tietää paljon: elää monta vuotta, matkustaa monessa maassa, lukea monta hyvää kirjaa - mikä on helpointa - ja keskustella viisaiden ystävien kanssa - mikä on miellyttävintä."

Teos Sankarin taskupeili on "kirja strategioista, joita tarvitaan mestaruuden saavuttamiseksi kilpailun, ulkoisten seikkojen ja usein myös vilpin hallitsemassa maailmassa."

Hyvää huuhaata ja höpsismiä

No jopas! Tätä uutta lukiessani aloin ajatella yhtä vanhempaa kirjaa hyllyssäni ja niinhän se oli että ainoan omistamani unikirjan on kirjoittanut juuri sama nainen jonka elämästä Matka yli hils... eikun Matka yli ymmärryksen kertoo. Vanhassa Kops-blogissani kirjoitin marraskuussa 2005 otsikon UNIKIRJATKO HÖPSISMIÄ alle että tuo teos saavutti hyväksyntäni vaikka muuten en kertakaikkiaan jaksa kuunnella kun joku alkaa kertoa unistaan...

Matka yli ymmärryksen

Tuskin sain kirjan käteeni kun se imaisi minut pyörteisiinsä. Kuulun huuhaan vastustajiin kuten julistaa kuuluvansa kirjan kirjoittajakin, Heikki Saure. Saure sanoo että hänen epäuskonsa oli kovalla koetuksella hänen selvitellessään Anuirmeli Sallamo-Lavin kokemuksia henkimaailmassa kirjaa varten. Lukiessani tajuan mitä hän tarkoittaa.

Lueskelin muutaman vuoden aika ahkerasti rajatietokirjallisuutta ja yksi niiltä ajoilta saamani ajatus alkoi vahvistua tämän teoksen myötä. Nimittäin se että ei henkimaailmaa kannata pelätä. Henkisiä oppaita voi päinvastoin hyödyntää ja pyytää heiltä apua jos niin tahtoo. Voi pistää järjen, ennakkoluulot ja torjunnan sivuun ja antautua muuntuneen tietoisuuden tilaan. Lukekaa mitä kirjailija itse kertoo kokemuksestaan. Ehkä innostutte lukemaan hänen teoksensakin.

Kirjailija (Saure) välittää ja tulkitsee meille henkimaailman tulkitsijan (Anuirmelin) tarinan.

Lainaan muutaman rivin kirjasta:

"Kun uskalsin perehtyä henkimaailman ilmiöihin, aloin vähitellen tajuta että niissä ei ole mitään pelättävää. Todellinen kauhu on tässä maailmassa. Todellinen kauhu on sitä kun ystäväni isä jahtaa vaimoaan leipäveitsi kädessä." (Sivu 76)

Maahanmuuttajien kerho Malmilla

Minkähänlaista on tulla Keniasta tai Somaliasta ensimmäistä kertaa Suomeen talvella?

Suomen Punainen Risti on järjestämässä maahanmuuttajille kerhoa jossa he voivat tavata muita maahanmuuttajia ja meitä suomalaisia ja oppia suomen kieltä.

Menen aloittamaan toiminnan romanialaisen Doinan kanssa tiistaina 1.3. kello 17.30. Kerhon on tarkoitus toimia joka toinen tiistai siitä eteenpäin.

Kokoontumispaikka on Malmin Toimintakeskus, Kirkonkyläntie 2. Jos tunnette näillä seuduilla asuvia maahanmuuttajia, kertokaa heille että ovat tervetulleita.

Sikamainen arvonta

Possulehtiöiden arvonta Papukaijassa.

Irti narsistin hampaista

"Voi ei, taas yksi narsistikirja!", huudahtavat yhdet tahot.

"Hyvä hyvä, yksi narsismikirja lisää! ilahtuvat toiset.

Minä kuulun noihin toisiin. Luen kyseistä opusta. Mielestäni aiheesta ei voi saada liikaa tietoa. On se sen verran monikerroksinen ja monivivahteinen ilmiö. Ennalta ehkäisevä tieto säästää paljolta. Herättävä, silmät aukaiseva tieto voi pelastaa. Oikeitten sanojen valinta narsistin hampaissa oleville läheisille saattaa kukaties lopulta onnistua jos ratkaisevat sanat osuvat silmiin asiateoksesta.

Mahtaako tämä olla kahdeksas vai yhdeksäs narsistikirja minun lukemistossani?

Joillekin se on ensimmäinen.

Tästä linkistä voi lukea lyhyen luonnehdinnan sisällöstä.

Täältä pääsee lukemaan hyvin penseän kritiikin, tyyliin "ei mitään uutta", "kaikkihan tämän tietävät" ja "tästä jäi puuttumaan..."

On paljon narsistien lapsia jotka eivät ole vielä lukeneet yhtään narsukirjaa.

Kritiikkikirjoituksista puheenollen tulee mieleen vanha hyveellinen käyttäytymisohje: Ellet voi sanoa mitään hyvää, ole hiljaa. Sitä mukaillen voitaisiin kritiikin antamiseen yrittää soveltaa koulujen arviointiohjeita. Aloitetaan kertomalla mikä oli hyvää. Kielteinen palaute annetaan rakentavasti. Lopuksi vielä ansioita ja hyviä puolia. Niin sanottu voileipämalli. Huonon palautteen ei tule jäädä päällimmäiseksi. Onkohan kriitikoilla yleensä mitään psykologista koulutusta työhönsä?

Narsisti, persoonallisuushäiriöinen tai "mahdoton ihminen", ellei halua käyttää tautiluokitukseen viittaavaa terminologiaa... Olen joutunut niin monen "mahdottoman ihmisen" kanssa tekemisiin että toden teolla iloitsen kirjoista jotka tarjoavat mahdollisuuden punnita ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin ja joiden avulla saa tajun siitä että ei kaikilla ole samanlainen moraali, omatunto, arvot kuin itsellä. Terveellistä myös huomata silloin tällöin että joku ei käsitä meitä vaan tulkitsee sanamme väärin ja pitää meitä vaikeina ihmisinä. Outoa, vaikka me olemme niin helppoja ja yksiselitteisiä, heh.

Lainaus kirjasta, sivulta 36:

"Narsistilla on usein hyvin kielteinen ihmiskuva, mikä tarkoittaa että hän uskoo ihmisen olevan paha, kunnes toisin todistetaan. Kielteisen ihmiskuvan ihminen näkee kaikkialla salaliittoja ja pelkää muita. Myönteisen ihmiskuvan ihminen luottaa muihin ja antaa heille mahdollisuuden. Hän saa usein parhaat ominaisuudet esiin toisista, narsisti taas huonot puolet."

Tuota lukiessa muistin yhtä entistä tuttua. Kaveripiirissä porukalla totesimme että hän toi meidän huonot puolemme esiin. Hetki hänen seurassaan ja päivä oli pilalla sekä tunsimme itsemme huonoiksi ihmisiksi, ehkä jopa käyttäydyimme huonosti, vaikka se ei ollut meille ominaista. Meistä muutamilla oli kokemus siitä miten hän suhteemme alussa imarteli meitä ja sai meidät tuntemaan itsemme arvostetuiksi. Valitettavan usein nuo temppuilijat ovat esimiesasemassa. Niin oli tuokin. Lähdin siitä työpaikasta ovet paukkuen ja johan elämänlaatu parani. Vuosien kuluessa siellä ovet paukkuivat niin että en ihmettelisi vaikka saranoilta olisivat irronneet.

Sivu 39, otsikko Aggressiolla alistettu

Ytimekäs lause jota ryhdyin pohtimaan:

"Narsismissa on kysymys pahan olon siirtämisestä."

Järjen kopautus

Mitä yhteistä on arkiterapeutti Kopsilla ja poliisilla?

Kopautusmenetelmä.

Pampulla/kepillä kops päähän niin eiköhän ala järki palata :)

Poliisiturvaa verkossa

Kiusaaminen ja häirintä - niissä ja monessa muussa jutussa auttaa nettipoliisi. Ryhmään kuuluu kolme Helsingin poliisilaitoksen poliisia. Heillä on profiilit IRC-galleriassa ja Facebookissa. Marko Forssin(kuvassa)tavoittaa FB:sta nimellä Ylikonstaapeli Fobba.

Asiaan liittyvät nettisivut täällä. Mainiota!

Rajanylitys

Kaakkois-Euroopan kirjeenvaihtajamme juttelee rajanylityksistä. Käyttäytymisemme muuttuu viranomaisia kohdatessamme. Tässä kaivataan sitä edellisessä postauksessa mainitsemaani itsehillintää.

Tunneskaala vaihtelee. Epävarmuus, varovaisuus, pelko, nöyryys, nöyryytys...

Kielitaito tai sen puute.

Jutun voi lukea täältä.

Itsehillintä lapsuudessa

Hesarista: "Hyvä itsehillintä tietää hyvää elämää. Ihmisillä jotka hillitsevät itsensä hyvin lapsuudessa, on vähemmän sosiaalisia, taloudellisia ja terveyteen liittyviä ongelmia aikuisena. Tutkimus osoittaa että jos lapset oppivat parantamaan itsekuriaan, ongelmien riski pienenee.

(Klikkaa edeltä sanaa "Hesarista" niin pääset lukemaan artikkelin.)

Säästäminen ja tuhlaaminen

Säästäväisyys hyvä. Kitsastelu paha.

Kierrätys järkevää. Tuhlaaminen lyhytnäköistä.

Valistuneet hankinnat viisaita. Yletön shoppailu epäviisasta.

Rahan kuluttaminen ei itsessään ole hyvä eikä paha asia.

Ratkaisevaa on se miten rahat käyttää.

Jos tulot ovat suuremmat kuin menot, ollaan oikealla tiellä.

Jos menot ovat suuremmat kuin tulot, ojaan päädytään.

Liiallinen online-elämä

Tietoähky. Infoähky.

Monisuorittaminen. Tekstailu oppitunneilla, autoa ajaessa, pelejä pelatessa.

Tänä päivänä tunnetaan tietoähkyn ja monisuorittamisen vaarat.

Monisuorittamisesta seuraa aivoväsymystä, infoähkystä muun muassa kriittisyyden katoamista ja lyhytjännitteisyyttä.

Ylensyönninkin vaarallisuus tiedetään. Ylensyönti on iso terveysriski.

Liika on liikaa.

Pitäisi osata säännöstellä, suodattaa, valikoida, supistaa, karsia.

Aikuisten tulisi ohjata ja valvoa lapsia, mutta osaavatko itsekään varoa liialliseen online- ja mediaelämään lankeamista? Monilla se on jo mennyt riippuvuuden asteelle.

Yhteiskunnan tylyys

"Suomi kohtelee vanhuksiaan tylysti" kirjoittaa Verkkolehti InMediasRes Evelin Fadayelin kohtalosta, ja jatkaa: "Jos vanhus on syntynyt muualla, hän saa kaksinverroin tylyn kohtelun".

Ulkomaalaisvirasto, poliisi ja muut viranomaiset. Poliitikot, lakimiehet.

Säännöt, määräykset, lakipykälät.

Tottakai, mutta kyllähän lakia pystytään soveltamaan.

Jos ja kun halutaan.

Mistä saisimme yhteiskuntaan lisää inhimillistä lämpöä ja lähimmäisistä valittämistä?

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuus. Ei syrjintää, kiusaamista, häirintää!

Liikuttava kirja

No nyt ei voi inistä että ei olisi sinistä...

Tänä aamuna luin loppuun Timpan teoksen Kirjoittajan kirja. Aloittaessani hän oli Timo, nyt kuvittelen tuntevani hänet niin hyvin että voin puhua tuttavallisesti lempinimellä.

Harvoin luen kirjan näin nopeasti loppuun, mutta tämä vetäisi imuunsa niin että hölmistyin takakanteen tömähdettyäni. Pekka Hämäläisen Isä ja minä - opuksella oli myös aivan kauhea imu, mutta vasta jälkipuoliskolla. Alkua tutkailin vähitellen ja mietiskellen. Se on tavallinen lukutapani. Tuota Asperger-opusta maistelin ja tavailin pari kuukautta muiden lukujen ohessa.

Naureskelin itsekseni että Timon teksti kirjaimellisesti liikutti minua - lähdin nimittäin luvun lomasta liikkeelle, kirjahyllystä etsimään Luovan hierteen ja Infoähkyn jotka kirja mainitsi.

Hihitellen ihmettelin kun jonkin ajan kuluttua pääsin lukuun nimeltä Liikkuva liikkuja, missä kirjailija itse veisteli sanallisia leikkejä ja ajatuskuvioita liikuttamisesta ja liikkumisesta.

Joo. On se Timppa eikä pelkkä Timo. Tai Timi tai Timotei. Me ollaan selvästi kavereita.

Mikä kauhea ajatus: Ihminen laatii kirjoituksia kirjoittamisesta ja elämästään vuosia. Sitten tulen minä joka hotkaisen kaiken muutamassa päivässä.

Ahdasmielinen uskonlahko

Toivomuslistaltani sain kuin sainkin joululahjaksi parin blogikaverin suositteleman, Pekka Virkamäen tarinan uskonlahkoon liittymisestä, siinä ylenemisestä ja vaivalloisesta irtautumisesta.

Ötöpesä tämän ensin tietooni saattoi, sen jälkeen kirjaa ja Pekan juohevaa kertomistyyliä minulle suositteli Seija Vilén. Seijalla omakohtaiset kokemukset Hare Krishna - lahkon puristuksesta ja ahdistuksesta.

Luettavien kirjojen pino kasvaa korkeaksi kiinnostavaksi kutsuvaksi keoksi.

Uusi narsismikirja

Tervehdys Arkiterapeutti Kopsin lukijat.

Te ja minä saimme joululahjaksi uuden narsisteista kertovan kirjan.

Kouluttautumisemme jatkukoon tänäkin vuonna!

(Klikkaa kuva isommaksi.)

Ehdotan että ei paukuteta

Nautitko paukkeesta? Uuden vuoden hulinasta ja melskeestä? Vai onko se vain tapa jota et sen kummemmin ajattele?

Jos se on sinulle aika tavalla yhdentekevä, saanko ehdottaa että jätät paukuttelematta?

Pikkulapset pelkäävät pauketta johon heräävät keskellä yötä. Koirat ovat kauhun vallassa ja varmasti lukuisat muut kotieläimet, linnut ja luonnossa elävät olennot. Eri ikäisissä ihmisissä on niitä jotka säikkyvät kovia ääniä, niitä jotka haluavat mennä ennen puoltayötä nukkumaan, niitä joille pauke muistuttaa ikävällä tavalla sodasta.

Tulituksen jälkeen tanner on rakettijäämien sotkema, ilma sumea ja katkuinen. Roskaa makaa julkisilla paikoilla ja lentelee yksityispihoihin.

Onko se sen arvoista? Saastuttamista, pelottamista, häiritsemistä. Ilotulitteisiin pistetyt rahat sinkoavat lyhyessä ajassa taivaan tuuliin.

Viattomat luontokappaleet vapisevat. Pystykorvat piiloutuvat sängyn alle. Linnut tipahtelevat oksilta. Peltohiireltä tulee löysät housuun.

Jos eläimet osaisivat ne kiittäisivät kaikkia jotka eivät paukuta yöllä. Minä kiitän niiden puolesta. Itse en paukuta tässä vuodenvaihteessa enkä enää milloinkaan.

Isäsuhteen merkittävyys

Painavaa asiaa isän merkityksestä pojille ja tyttärille. Sukupolvesta toiseen.

(Klikkauksella isommaksi, ja kahdella vielä isommaksi.)

Pehmot pataan

Pistimme ketun ja - mikä eläin tuo toinen onkaan - Pelastusarmeijan joulupataan.

Meillä on traditiona antaa sinne pari kolme pehmoeläintä joka joulu.