Friday, October 21, 2011

Luonnehäiriökirjojen pino nousee kuin kohokas



Kuten pitkäaikaiset lukijani tietävät, narsistinen persoonallisuushäiriö kiinnostaa minua. Kirjoittelen siitä täällä toisinaan, suosittelen lukemista, kirjaan satunnaisia ajatuksiani asiasta. Ofelia suositteli (edellisen postaukseni kommenttilaatikossa) lukemaansa kirjaa "Vapaaksi psykopaatin otteesta", jonka kävin äsken noutamassa kirjakaupasta. Eikös samalla reissulla hihaan tarttunut toinenkin narsisteista kertova opus jonka nimen olin nähnyt tuota Ofelian suosittelemaa kirjaa googlettaessani.

Joten nyt ollaan yli 50 euroa köyhempiä mutta kohta tiedoissa ja elämänviisaudessa verrattomasti rikastuneita, jos kirjojen sisältö täyttää takakansiinsa muotoillut mainokset. Ja miksi ei täyttäisi. Aikaisemmin lukemieni 8 opuksen annilla, omilla ja ystävien karvailla kokemuksilla ja monilla keskusteluilla on jo opittu kohtalaisia taitoja väistää narsisteja, ja lähimmäisiäkin valistaa. Näiden uusien kirjojen avulla pääsee katsomaan ilmiöitä uhrin näkökulmasta ja miettimään onko itsessä narsistisia piirteitä.


Klikkaamalla saa isonnetuksi kuvan kirjapinostani, joka nyt siis muutaman sentin korkeammaksi kohoaa. Pino nousee kuin kohokas.


Monday, October 17, 2011

Lasinen lapsuus



Sydäntäsärkevää ja suututtavaa että ties miten monet lapset joutuvat kärsimään vanhempiensa kännäämisestä. Auttavia tahoja on, jos apua etsitään.

Tässä linkki sivustolle Lasinen lapsuus.

Sunday, October 09, 2011

Kateudesta



Luin erinomaisen artikkelin kateudesta. (Käsi kädessä - lehti, 6/2008) Se oli otsikoitu Kateus ei kauas kanna.

"Kateus on kielteinen tunne toisen onnistumisesta. Se voi olla vihaa, alemmuutta, kykenemättömyyttä tai syyllisyyttä."

"Itsensä arvostaminen vähentää kateutta."

"Kateuden voi kääntää voimavaraksi."

"Yksi tavallisimmista keinoista selviytyä kateudesta ja lievittää siitä aiheutuvia omia mitättömyyden tunteita on kieltää tai mitätöidä kohteensa arvo."

Nämä rivit saivat hiukseni nousemaan pystyyn:

"Tyypillistä on myös että kateellinen ihminen toimii juuri päinvastoin kuin todellisuudessa tuntee. Tällöin hän korvaa aggressiivisuuden tunteet ystävällisyydellä ja saattaa ilmaista kateutta kohteliaisuutena, ylistyksenä ja ihailuna."

Millä tiedämme ketkä ihmiset elämässämme kannustavat meitä oikeasti ja ketkä teeskentelevät...? Saammeko sisäisiä varoituksia siitä että kaikki ei ole kunnossa ja voimme niiden ansiosta kyseenalaistaa tiettyjen henkilöiden aitoutta? Työnnämmekö varoitukset taka-alalle vai otammeko ne vakavasti? Olemmeko sinisilmäisiä loppuun asti vai paisuttelemmeko pienetkin epäilykset isoiksi? Erotammeko oikeat kehut imartelusta? Monet narsistit hallitsevat imartelun taidon ja pyrkivät sen avulla omiin tarkoitusperiinsä.

Todella pisti miettimään kun tuon luin...