Friday, December 28, 2007

VANHEMMUUDESTA


Lukaisin pikkukirjan nimeltä Uskalla olla vanhempi (Våga vara förelder). Kirjoittaja on kolmen lapsen isä ja yli 30 vuotta koulupsykologina toiminut.  Erittäin aiheellisia kysymyksiä hän esittää, erittäin varteenotettavia neuvoja antaa ja paljon mietittävää. 

Murrosiästä on kaikenlaista asiaa, rajojen asettamisesta, arvoista, nalkuttamisesta, epäjohdonmukaisuudesta, koulunkäynnin tukemisesta, lasten itseluottamuksen rohkaisemisesta, tiedotusvälineiden hyödyllisyydestä ja haitallisuudesta...

Monet vanhemmat eivät tajua sitä miten paljon heidän tekemisensä ja sanomisensa vaikuttavat lapseen. Tutkimukset osoittavat että lapset omaksuvat hämmästyttävässä määrin vanhempiensa normit ja arvot.

Parhaiten mieleeni jäi, vaikkakaan en sanamuotoa muista, että lapselle tulisi opettaa empatiaa muita kohtaan. Häntä tulisi harjaannuttaa  asettumaan toisen ihmisen asemaan. Olin juuri ennen tätä lukukokemusta ajatellut samaa asiaa.

Nyt ajattelen että voisin seuraavaksi lukea tunneälystä... Kirja odottaa minua olohuoneen pöydällä poimimaan itsensä käteeni. "Lue minut!"



Monday, December 24, 2007

KIRVEETÖNTÄ JOULUNAIKAA

  • Sika säkissä vai possu pakkopaidassa?

  • Joulu on vaikeaa aikaa perheissä. Sitä juhlitaan paikoin alkoholin ja kirveen voimalla. Poliisien, sosiaalitoimen ja psykiatrien kotikäynnit mahdollisesti tarpeen. Laulussa sanoo jotain joulupukista hirtettynä kuusen oksalla. 

  • Arkihuolesi kaikki heitä...tralalaa... Arkiterapeutti käy joulun viettohon. Kops toivottaa kaikille kirveetön... eikun kiireetöntä joulunaikaa.

  • Kirveetöntä joulunalusaikaa toivovat muun muassa myös possut.
  •  

Saturday, December 22, 2007

TIEDOSTAMINEN

  • Toisen kerran lukemisella vielä antoisampi kuin ekalla. Jesuiittaveli, jota guruksikin voimme luonnehtia, on oivaltanut elämää estävät elementit ja hyvään elämään vievän tien.

  • Toisinaan lukukokemus voi olla hyvä koska kirjoittajalta saa uuden näkökulman. Tämä ei oikeastaan ollut minulle  sellainen. 

  • Jostain kirjasta voi aueta esiin maailma jota ei ole ennen nähnyt. En kokenut sitä tuota kirjaa lukiessani.

  • Joskus pidän tekstistä vaikka olen monesta asiasta lähes vastakkaista mieltä kuin kirjoittaja. Tämän kirjailijan kanssa olin suuressa määrin samaa mieltä. 

  • En tiedä miten on mahdollista käydä näin, mutta intialaisen gurun opetusta lukiessa totean: Suunnilleen näin minäkin olen elämässä tien ja suunnan löytänyt... Ei ole turhaa painolastia. Kevyt on kulkea, ymmärrys keventää. Jokaisen on läpikäytävä omat koettelemuksensa ja kärsimyksensä, mutta niihin ei tarvitse jäädä.

  • Avain on Tiedostaminen. Awareness, joka on alkuperäisteoksen nimi. Pois heitettävää painolastia on runsaasti; negatiivisuus, ehdollistuminen... äh, lukekaa itse.




Tuesday, December 18, 2007

LOMAA SE ON SAIRASLOMAKIN


"Nauti elämästäsi nyt. Nämä ovat niitä wanhoja hyviä aikoja, joita joskus muistelet" lukee joulukalenterissani tämän päivän kohdalla.

Noin se on. Minulla on tosin juuri flunssa, mutta lomaa se on sairaslomakin, eikä rommitoti ole hullummaksi.

Ei silti että yksityisyrittäjällä sairaslomaa olisi, siis palkallista. Mutta nautin kuitenkin elämästäni kuten Positiivareitten joulukalenteri kehottaa.



Thursday, December 13, 2007

PELASTUSARMEIJAN PATAAN

  • Pehmoeläimiä menossa Pelastusarmeijan kautta lapsille. Pistin pakettiin ja kirjoitin päälle "Lapselle joka pitää eläimistä". 
  • Elukat on ostettu Syöpäyhdistyksestä, osa saatu lahjaksi. Vanhat lelutkin varmasti kelpaavat, vaikka nämä sattuvat olemaan käyttämättömiä.
  • Patoja ilmestyy maisemaan huomenna.

KIIREELLÄ SIIRRELLÄÄN

  • hirveen kova duunari
  • oli mäkisen einari
  • edestakaisin loikki
  • halot pinoon, poikki
  • juoksutti halkoja
  • mahanalus täynnä jalkoja

Wednesday, December 12, 2007

MUSTAT LAMPAAT JA SYNTIPUKIT

  • Black sheep, musta lammas.
  • Suvun musta lammas... Mitä se käytännössä merkitsee?
  • Jos muut ovat "kunnollisia" ja yksi on "kelvoton", kaipa viimeksi mainittu on musta lammas.
  • Kun perheessä on ongelmia, ja yksi lapsista alkaa oirehtia ja käyttäytyä huonosti, hänestä tulee helposti syntipukki. 
  • Joku tarve ihmiskunnalla ilmeisesti on jaotella lampaita ja pukkeja.
  • Ikävä vaan että syyllistäminen ei auta ongelmien ratkaisemisessa. Askel ratkaisua kohti otetaan kun tajutaan että katsellaan väärää lammasta tai pukkia. Pitää katsoa koko laumaa.

Monday, December 10, 2007

SISÄISEN MINÄN KEHITTÄMINEN


Erinomaisia ajatuksia sisältää kirja, jota halusin suositella tässä elämäntaitoblogissani, mutta tulin erehdyksessä suositelleeksi

OPETTAJAN BLOGISSANI.

Ajattelemisen arvoinen ajatus kirjasta:

Paljonko pistät rahaa pään ulkopuolisiin, toisille ihmisille näkyviin kohteisiin, ja paljonko pään sisäisiin? Luetko elämänviisautta sisältävää kirjallisuutta, osallistutko koskaan seminaariin jossa opetetaan itsetuntemusta, vai panostatko ainoastaan ulkonäköön, hiukset, korut, vaatteet, viiksivaha?
.

Monday, December 03, 2007

ILOITAAN SATEESTA SATEELLLA, HELTEESTÄ HELTEELLÄ

.


Tänään nostamani kortti sanoo:

"Kuivuuden aikaan ymmärretään sateen arvo, pimeän tullen aletaan sytytellä lamppuja."

Totta, totta... kumpikin asia. Niistä ajatukset rönsyilevät joka suuntaan.

Oletteko koskaan tavanneet ihmistä joka narisee joka säästä ja lämpötilasta?

(Sateella) "Aina vaan sataa. Kyllä on tylsää."
(Helteellä) "Sais jo sataa. Tännehän läkähtyy."

Sitten on heitä jotka osaavat katsoa joka asiasta hyvät puolet.

Paras on se joka näkee epäkohdat ja joko korjaa ne tai kiertää ne, mutta ei valita, ja osaa iloita sateesta sateella, helteestä helteellä. Joulukuun pimeyteen on hauska sytytellä valoja. Talven kylmyydessä on kiva saunoa ja polttaa takkatulta.
.

Sunday, December 02, 2007

TOTTUMUSKYSYMYS


Kaikkeen tottuu. Paitsi tietenkin on asioita joihin ei totu millään.

Parannuksiin ja ylellisyyteen tottuu hetkessä.

Jos saavutettu etu otetaan pois, siihen ei edes halua tottua.

Kokeilen postata blogientryn Firefoxin kautta Safarin sijaan. Täällä ei ole kuvan postaamismahdollisuutta, eikä mitään muutakaan, lukuunottamatta sitä että tarjotaan 10 kirjasintyyppiä. Katsotaanpa mitä tästä tulee - ja jos tulee jotain, totummeko siihen?
.

Monday, November 26, 2007

AVUN TORJUMINEN, Osa 2

.

Piikikkään näköistä

KUN MIES HALUAA AUTTAA NAISTA

Aika usein - korjaan, erittäin usein käy näin: Nainen kertoilee miehelle huoliaan, ärtymyksen aiheitaan, miten pomo oli taas vaikea, tai lapset ryppyilivät. Mies tarjoaa pikaratkaisua tyyliin "sillähän siitä selviät, kun vaan...(teet sitä ja sitä)". Nainen suuttuu, loukkaantuu, tulee tyytymättömäksi. Miksikö?

Naisen tapa päästää höyryjä on puhua. Ongelmanratkaisua hän osaa ja hallitsee siinä missä mieskin. Suuttumus nousee ensinnäkin siitä että tyrkytetään neuvoja ja toiseksi siitä että niin tylysti keskeytetään hyvä höyryjen päästelyprosessi. Puhumalla nainen nimenomaan kartoittaa ratkaisumahdollisuuksia, tai häivyttää koko ongelman tiehensä.

Se mies joka älyää nyökkäillä ja olla hiljaa, pääsee suosioon. Niin tavattoman suureen suosioon.
.

Saturday, November 24, 2007

AUTTAMISINTO JA TORJUNTA, Osa 1

.


"TEE JOTAIN TOISTEN HYVÄKSI, VAIKKA KUINKA PIENTÄ - JOTAIN, MISTÄ ET SAA MUUTA PALKKAA KUIN TEKEMISEN ILON."

- Albert Schweitzer -

Hyvä periaate, sopii elämäntavaksi, mutta sitä hidastaa pari ilmiötä, joista kannattaa olla tietoinen, jotta ei auttamisinnossaan erehdy.

1) Autan vanhuksen kadun yli ja saan toisella puolella katua kävelykepistä päähän, kun nähkääs hän ei ollut sinne menossa.

(Parempi kysyä ensin, jotta asia ei selviä vasta kun alkaa päähän sattua.)

2) Toinen osapuoli ottaa avuntarjoamisen loukkauksena. Hän käsittää sen holhoamiseksi, alentumiseksi tai epäluottamuslauseeksi.

(Paras olla erityisen varovainen esimerkiksi itsetunnoltaan heikkojen kanssa. Heidät tunnistaa toisinaan siitä että he vaikuttavat erityisen itsevarmoilta.)

ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo

KUN NAINEN HALUAA AUTTAA MIESTÄ

Nainen ei aina tajua miehen luontaista tarvetta pystyä itse selviytymään vaikeuksista. Avun tarjoaminen voi aiheuttaa väärinkäsityksen, suuttumuksen ja torjuntaa. Mies kokee että häneen ei luoteta.

Mies ei aina tajua että naisella on luontainen tarve auttaa ja hoivata läheisiään, mihin ei pohjimmiltaan liity muiden väheksyntää.

(Mies - nainen - parisuhde on vahvoilla jos ottaa tuon(kin) huomioon.)
.

Thursday, November 22, 2007

ELÄIMET JOULUPATAAN

.

Syöpäyhdistys myy tuommoisia pehmoeläimiä, joka vuosi tulee yksi tai kaksi uutta elukkaa. Olemme tehneet niin että käärimme joulupaperiin ja pistämme Pelastusarmeijan joulupataan niin tulee kaksinkertainen hyvä teko. Kirjoitan korttiin: "Lapselle joka pitää eläimistä". Kuvassa mäyrä ja kettu.

Mieluummin lelueläimet pelastusarmeijan joulupataan kuin oikeat eläimet lihapataan.

Englantilainen ystäväni Carolyn meinasi kauhistua kun ravintolan ruokalistalla luki Alsatian pot (Elsassin pataa). Hän luuli hetken että padassa oli susikoiraa, englanniksi an Alsatian dog.

Viimevuotisia pehmoja



Ja täälläkin näet PARI
.

Sunday, November 18, 2007

ILOA

Onnistujien klubin korteista

"Kaikkien ilon saavuttaneiden pitää lahjoittaa sitä myös muille sillä onni syntyi kaksoseksi."

Samaa mieltä? Eri mieltä? Mitä mieltä?

Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.

Jaettu suru on puolitettu suru.

Nauru tarttuu.

Masennus masentaa. 

Positiivisuus kannustaa.

Negatiivisuus lannistaa.

Nauru pidentää ikää.
.

Thursday, November 15, 2007

SINÄ OLET VÄÄRÄSSÄ, MINÄ OIKEASSA

.

Sain kirjatilauksen yhteydessä lahjaksi korttipakan, josta tänä aamuna nostin kolmannen kortin. Siinä lukee:

RIIDAT EIVÄT KESTÄISI KAUAN, JOS VAIN TOINEN OSAPUOLI OLISI VÄÄRÄSSÄ.

Pitkänsitkeät erimielisyydet ihmisten välillä jäävät usein pattitilanteeseen siitä syystä että tärkeimmäksi tarpeeksi nousee olla oikeassa ja todistaa että toinen oli väärässä. Siinähän sitten kiista pysyy ja pitkittyy.

Näyttää siltä että kaikkein vaikein taito ihmiselle on myöntää olevansa väärässä. Solmun aukeamiseen ei useinkaan tarvita muuta kuin että me hellitämme oikeassa olemisen vaatimuksestamme.

Jos minä saan tahtoni perille ja toinen myöntää että olin oikeassa, mitä sitten? MInä voitin ja hän hävisi? En tahdo että läheiseni häviävät. Samallahan heille on häviöksi se että ovat minun kavereitani.

Kuka on väärässä ja kuka on oikeassa... Ei sen tarvitse olla niin kovin olennaista.
.

KESKENERÄINEN

.

RUNOTORSTAI

keskeneräinen

duunia tekee Tapio
kädessään lapio
morsiamellaan kapio
häissä koko suku
miehillä yllään puku
elämä alkaa
poljetaan jalkaa
etsitään malkaa
lapsia Kerttu
sekä Perttu
ja niitten serkku
juhlissa herkku
tarhat, koulut, joulut,
perheet, suvut, luvut,
ja sitä rataa
ja niin edespäin
joku kuolee, jättää lesken
elämä jää kesken

tai siirtyy uuteen vaiheeseen
jatkaa toiseen aiheeseen
.

Wednesday, November 14, 2007

MITÄ KORTIT KERTOVAT

.
Otin toisen kortin pakasta. Mitä se sanoo?

PIENIKIN TEKO ON PAREMPI KUIN SUURENMOISIN AIE.

"Pitäis varmaan jonain päivänä..."
"Sitten kun on aikaa minä..."
"Minun piti aina...mutta nyt se on myöhäistä."

"Nyt minä sen teen!"
"Nyt mennään eikä meinata!"
.

Tuesday, November 13, 2007

VIUHKA KÄY

-

Tilasin Positiivareiden uuden ONNISTUJAN PIKKUJÄTTILÄISEN, ja sain kaupanpäälle Onnistujan pelikortit.

ASENNE RATKAISEE. AINA.

Otin pakasta yhden kortin. Siinä sanoo:

"Yksi ihminen, joka todella uskoo asiaansa, vastaa yhdeksääkymmentäyhdeksää, jotka ovat kyllä hieman kiinnostuneita."

Ilman mitään röyhistelyä, pröystäilyä tai röyhtäilyä totean kuuluvani niihin jotka uskovat asiaansa. Todisteena hyvä mielekäs elämä ja oma koulutusfirma.

No hyvä on, röyhtäistään nyt kuitenkin hieman. RÖYH!

OPETTAJAN BLOGISSANI päiväkirjaani, kirjoittelua kielten oppimisesta, koulutuksesta, koulukiusaamisesta, opettamisesta ja sen sellaista. Jokelan tragediaa löysästi sivuavia kirjoituksia 9.11. ja 10.11. sekä 11.11.2007. mutta ei varsinaista kannanottoa kauheisiin tapahtumiin eikä Pekka-Eric Auvisen persoonaan. Syvä osanottoni kaikille, etenkin uhrien omaisille ja ampujan vanhemmille.
.

Monday, November 12, 2007

HENKI JA RUUMIS

.

Muunkinlaisia elokuvia on kuin kovaäänisiä, vauhdikkaita erityistehosteleffoja, joissa ammutaan ja aiheutetaan veristä joukkotuhoa ja joiden jäljiltä stuntmanit viettävät pari kuukautta sairaalahoidossa.

Näimme eilen lumoavan elokuvan, yksinkertaisen tarinan, joka toi esiin kysymyksen elämän tarkoituksesta, sitä kuitenkaan kysymättä. Näytelmään HEAVEN CAN WAIT pohjautuvassa mustavalkoisessa filmissä, onnettomuudessa erehdyksessä kuolleelle Joelle etsitään uusi maanpäällinen ruumis. Vanhaan ei enää voi palata, koska se poltettiin. Tarinan edetessä Joe tapaa elämänsä naisen, vaihtaa nahkojaan pariin otteeseen, mutta säilyttää yhteyden naiseen.

En halua kertoa juonta. Kerron vain ytimen, siten kuin sen itse tajusin. Ruumis on vain kuori, aitoa on se mitä on sisässämme. Elokuvan sankari piti erittäin tärkeänä päästä hyväkuntoiseen maalliseen majaan koska hän oli sisimmässään maailmanmestariksi aikova nyrkkeilijä, mutta hän käsitti että henki ja sielu on sitä paljon suurempi asia, ja rakkaus liittyi siihen.

Erinomaista dialogia, huumoria, hiven romantiikkaa, yksinkertaisen viehättävää alkeellista trikkikuvausta, jonka avulla henget liikkuvat fyysisten esteiden läpi.

Ovatko nykyelokuvat kadottaneet sielunsa? Onko kaikki vaan tekniikkaa, tehostetta, meikkiä, meteliä...? Mieluummin etsisin henkeä.
.

Thursday, November 08, 2007

UUSI YHTEISÖLLISYYS

.

Lokakuussa ottamani kuva.

Ilmasto on muuttunut. Jotain muutakin on maailmassa muuttunut, ihmisten keskuudessa. Jo jonkin aikaa olen pannut merkille lehtiä lukiessani että eräänlainen uusi avoimuus, talkoohenki, henkinen yhteisöllisyys on astunut vanhojen jakojen tilalle. Lukijat lähettävät kännykällä ottamiaan kuvia lehdissä julkaistaviksi. Mielipidesivuja on ennenkin ollut mutta nyt on lukijoiden osallistuminen vilkkaampaa. Tekstiviestejä lähetellään lehdissä julkaistaviksi.

Myös julkinen sana on toimittajien puolelta tullut enemmän neuvomaan ja palvelemaan, ei ainoastaan tiedottamaan tapahtumista. Lehdissä julkaistaan entistä enemmän käytännön neuvoja kriisitilainteisiin, suruun, koululaisten kotihuoltoon... Niin, no tietenkin myös siitä syystä että tutkimustuloksia ja entistä helppolukuisempia asiantuntijalausuntoja on saatavilla, Nykyään Ilmapiiri on sellainen että "tavallinenkin" ihminen pääsee mukaan paremmin kuin ennen, väittäisin.

Ihmeiden ihme; viime päivinä olen lukenut useamman uutisen mallia "ohikulkija pysäytti rikollisen ja piti tätä paikoillaan poliisien tuloon asti". Eilisen 100lehden mukaan Helsigin Franzeninkadun Siwassa asiakkaat estivät myymälävarkauden. Yksi naisasiakas sai naarmuja kasvoihinsa. Tekijä pääsi karkuun mutta ei saanut saalista.

Samassa lehdessä on uutinen miehestä joka teki tutkintapyynnön kun 18-vuotias nainen väitti tämän raiskanneen hänet. Uutisen ohessa on miehen kuva. Enää ihmiset eivät jää niin helposti uhreiksi kuin ennen. Avoin ilmapiiri sallii tuoda arkojakin asioita päivänvaloon. Ja kyllä niitä tuleekin. Se on tätä uutta yhteisöllisyyttä. Välillä tuntuu että vähempikin riittäisi. Ihan kaikkea ei välittäisi kuulla ja tietää jokaisesta lähimmäisestä ja blogitutusta, eikä altistua kaikelle sanasaasteelle, mutta pitää punnita sitäkin että joskus kannattaa valita kahdesta pahasta pienempi. Jos oikeuden saaminen vaatii sitä että pitää kestää karumpikin tieto, olkoon sitten niin. Siis joskus. Ei aina.
.

Wednesday, November 07, 2007

TEMPERAMENTISTA

.

Temperamentti merkitsee ihmisen synnynnäisiä taipumuksia reagoida asioihin. Se ei liity älykkyyteen eikä persoonallisuuteen. Ihminen saattaa olla temperamentiltaan esimerkiksi tasainen, räiskyvä, impulsiivinen, helposti mukautuva. Temperamentti ilmaantuu jo hyvin varhain, ja on suhteellisen pysyvä koko elämän ajan. Jokaisella yksilöllä on oma profiilinsa, tietynlaiset omat piirteet, joiden yhdistelmä antaa suuntaa sille miten helppoa tai vaikeaa on tulla toimeen koulussa, työssä, perheessä, sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden kanssa.

Mikään temperamenttien yhdistelmä ihmisessä ei sinänsä ole hyvä tai huono. Helppoudet ja vaikeudet riippuvat ajasta, paikasta, ympäristöstä, tilanteista. Joissakin kulttuureissa ujous haittaa, toisissa sitä pidetään hyväksyttävänä. Koulussa sinnikkyyttä arvostetaan, impulsiivisuutta välttämättä ei. Jotkut lapset lähestyvät uutta oppia halukkaasti, toiset haluavat ensin katsoa sivusta. Kumpienkin pitäisi saada toimia oman temperamenttinsa mukaan. Ei ryhdytä moittimaan jompaakumpaa tyyliä. Toivon mukaan opettajalla on koulutusta tunnistaa temperamenttipiirteitä.

Olisipa hienoa jos lasten vanhemmat tietäisivät että temperamentti on synnynnäinen ja miten siihen tulee suhtautua. Hyvä olisi jos meistä jokainen tuntisi itseään ja omaa temperamenttiaan ja osaisi sitä säädellä ja käyttää hyödykseen.

Jotkut temperamenttitutkijat mainitsevat mielialan synnynnäisenä temperamenttipiirteenä. Yhden teorian mukaan synnymme jo valmiiksi hyvän- tai huonotuulisina.

Tuossa kirjassa on valtavasti sulateltavaa, eikä temperamentti ole mitenkään yksinkertainen eikä yksiselitteinen asia. Sen sanon että en ole aikoihin lukenut noin kiinnostavaa tekstiä. Omat sekalaiset tiedot ja ajatukset sekoittuvat ja järjestyvät uuteen uskoon. Edelleenkin sekalaiseen järjestykseen.
.

Tuesday, November 06, 2007

ILONPILAAJAT

.

Happamia?

Ihmisiä kun olemme meillä on kaikilla kokemusta tästä ilmiöstä: Porukkaa istuu pöydän ääressä työmaaruokalassa, tai seisoskelee pihassa vitsailemassa ja nauramassa. Kaikilla on ihan kauhean hauskaa ja ilo on ylimmillään, kunnes...

se yksi tulee naama vääränä ja hapattaa koko ilmapiirin olemuksellaan tai jollain huonotuulisella tokaisulla.

Olen vahvasti sitä mieltä että kestän tuon jutun tyyneydellä. Kunhan en koskaan ole itse se hapankorppu ilonpilaaja.
.

Wednesday, October 31, 2007

KÄRTYT JA HAPANNAAMAT KURIIN

.

POSITIIVAREITTEN SIVUILLA on tänään kysymys:

KUINKA TULLA TOIMEEN
SUPER-NEGATIIVARIN KANSSA?

Katja kirjoittaa: ”Kuinka pysyä itse täysjärkisenä ja hyvän huomaavana, jos ympärillä häärää Super-Negatiivinen yksilö? On hän sitten kumppani, työkaveri tai ystävä … joka löytää kaikista asioista vain huonot puolet. Puhetyyli on lisäksi ivallinen, ikävä ja ainakin minulle kuluttava ja raskas.

Antakaa ihmeessä vinkkejä ja neuvoja kuinka elää sopusoinnussa negatiivarin kanssa polttamatta itseään loppuun?

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Kävin vastaamassa siihen näin:

Yhdellä työpaikallani oli huonotuulinen ihminen joka puuskahteli kaikesta, ja eräänä päivänä rouva johtaja poltti yllättäen päreensä, kimmastui kertakaikkiaan. Siihen purkaukseen tuhahtelu ja muu huono käytös loppuivat, pienen pelästyksen jälkeen. Kyllä se on esimies joka saa pistetyksi pisteen sille että joku ottaa tyylikseen olla vihainen. Mieluummin asiallisesti, mutta kunhan saa tyylin loppumaan. Tuossa työpaikassani kaikki olivat olleet harmissaan kiukkupussin käytöksestä, joka pilasi ilmapiiriä.

Luulen että käytännön työelämässä esimies karttaa tuota tehtäväänsä viimeiseen asti, vaikka hänen asiansa on huolehtia siitä että kaikki huolehtivat työpaikan hyvästä ilmapiiristä.
.

Monday, October 29, 2007

HYVÄ MIELI JA MIELITAUTI

.

Mielenterveyden keskusliiton julkaisemassa KÄSI KÄDESSÄ - lehdessä on nyt viimeksi teemana OPPIMINEN.

Ei ihme että luen kannesta kanteen; olenhan kielten ja oppimisen psykologian OPETTAJA

Sanasta MIELENTERVEYS tulee useinkin mielleyhtymäksi ainoastaan masennus tai mielenterveyden horjuminen. Melkein yhtä raskas ajatus kuin mielenterveyden horjuminen, on mielenterveysongelmien torjuminen.

Ote on aivan toisenlainen jos lähdetään kertomaan siitä miten ihminen saavuttaa hyvän mielen, tasapainoisen ja onnellisen elämän, henkisen hyvinvoinnin. Käsi kädessä - lehteä on älytty lähteä toimittamaan ja kirjoittamaan siltä kannalta.

Jos onnellisuus on tauti, se on ehdottomasti mielitautini.
.

Thursday, October 25, 2007

KEISARI LEIKKAUTTAA TUKKANSA

.


Blogi ASIAKAS ON AINA VÄÄRÄSSÄ sisältää kertomuksia uskomattoman tyhmistä asiakkaista ja tosi typerästä käyttäytymisestä. Järkyttyneet tai harmistuneet asiakaspalvelijat purkavat mieltään blogissa ja jatkavat sitten toivon mukaan rauhallisempina työssään.

Muistan yhden tarinan ajoilta juuri ennen euroa. Kampaajaystäväni Titta sen minulle kertoi. Hänen omistamaansa ja yksin emännöimäänsä liikkeeseen tuli parturoitavaksi euroopanomistajan oloinen nuorehko öykkäri, joka saapasteli sisään, rojahti tuoliin ja suurieleisesti ilmoitti mitä haluaa harjaksilleen tehtäviksi. Titan rooli tuli heti selväksi. Hän oli palvelemassa keisaria.

Alkuasetelma oli jo närää herättävä, ja sitten hepun kännykkä hälyytti. Juuri alkanut tukanleikkuu keskeytyi kun nuori mies ryhtyi möykkäämään puhelimessa, epäilemättä keisarillisia käskyjä jaellen. Puhelu kesti hyvän aikaa. Titta seisoskeli lähettyvillä tyhjän panttina kunnes pääsi jatkamaan. Se oli hiljainen päivä eikä ollut muita asiakkaita. Hän leikkasi kaverin tukkaa ja kuunteli sitä säestävää suunsoittoa. Puhelin soi jälleen. Nyt alkoi jo happamuusaste nousta, mutta mitään sanomatta Titta meni polttamaan yhden savukkeen ulko-ovelle.

Huomattavasti enemmän aikaa oli kulunut kuin tavallisessa tukanleikkuussa kun homma oli valmis. Käskevään tapaansa mies kysyi hintaa. "200 markkaa", pamautti Titta vastavedoksi kohtelulle. Heppu veti henkeä: "Että mitä?" Titta, joka hänkin osaa tarvittaessa olla kovanaamainen, töksäytti että hän ei veloita ainoastaan työstä vaan myös ajastaan. Hirveän vihaisena mies heitti setelit tiskille ja häipyi paikalta.

Noinkin voi asiat hoitaa. Epäasiallinen huonokäytöksinen asiakas niska-pers-otteella ulos. Eri asia sitten miten monella meistä on varaa suututtaa asiakkaita.

Arvelen että itse olisin hoitanut jutun asiallisesti sanomalla ensimmäisen puhelun jälkeen, mutta kaikista ei tietenkään ole siihen että uskaltavat ja osaavat valita sanansa ja äänensävynsä siten että vastareaktioksi ei tule suuttumus. Tilanteiden ohjaamistaidot olisivat asiakaspalvelussa kullanarvoiset.
.

Sunday, October 21, 2007

TYÖHARJOITTELU

.

Ruotsikielinen ammattikoulu jossa opetin yhteen aikaan franska och engelska. Jänniä aikoja.

Kirjoittelin tänään opettajan blogissani ajankohtaisesta aiheesta, koululaisten

TYÖHARJOITTELUSTA

Muistin samalla yhtä kampaajien vuosikurssia kuvassa olevasta koulusta. Luokan tytöt lähetettiin kolmannella vuosikurssilla harjoittelijoiksi eri kampaamoihin, mutta parin päivän kuluttua yksi heistä otti opettajaan yhteyttä ja sanoi että homma ei sujunut, vaan kampaamon omistaja kohteli häntä huonosti. Opettaja otti asiaa tutkailtuaan oppilaan kouluun suorittamaan työharjoittelua. Hän keksi tälle erilaisia töitä ja kaikki kääntyi parhain päin. Onneksi oppilas ei alistunut tilanteeseen vaan teki valituksen.

Minulla on itselläni ollut yksi kampaajatuttava joka otti harjoittelijoita mutta kohteli heitä epäasiallisesti. Olen taipuvainen väittämään että vika on ohjauksessa jos vikaa on, eikä ohjattavassa, mutta ihan varmasti on olemassa tapauksia joissa harjoittelija on syypää siihen että harjoittelu ei onnistu toivotulla tavalla. Ihmisiä ohjattaessa kannattaa muistaa että juttu ei aina ole sitä miltä se päältä katsottuna vaikuttaa. Jos jaksaa maltillisesti ja taitavasti koettaa selvitellä nikottelun syitä, ongelmat häipyvät kukaties tiehensä. Minulla on ollut monet kerrat ilo todeta että noin on.


Mainitun koulun kaunis, vaikkakin rapistunut hallintorakennus. Oulunkylä, Mellersta Nylands Yrkeskola.
,

Thursday, October 18, 2007

AJATUSTEN AAMIAINEN

.


Haluatko hiukan piristävää potkua arkiaamuihin?

"Ajatusten Aamiainen on arkiaamuisin tarjoiltava maksuton sähköpostipalvelu. Muutama minuutti rohkaisevien ajatusten, puhuttelevien tarinoiden ja tasokkaan huumorin parissa varmistaa onnistumisten eväät alkavaan päivään. Myönteisen ajattelutavan omaksuminen ja ylläpitäminen toteutuu parhaiten säännöllisellä toistolla."

POSITIIVAREITTEN SIVUILTA voit sen tilata ellet vielä tunne. Sivulinkissä lukee Ajatusten Aamiainen. Klikkaa siihen. Tässä näyte siitä mitä sähköpostissa esimerkiksi lukee:

= = = = = = = = = =

TOTTELEEKO KAIKU?

Oletko koskaan huomannut kun vaihdat ajatuksia
ja tuntemuksia muiden ihmisten kanssa, että
saat tavallisesti takaisin täsmälleen sitä mitä
annatkin?

Kun yritämme ymmärtää muita ihmisiä, he
vastaavat automaattisesti yrittämällä ymmärtää
meitä. Kun tarjoamme apua, me saamme itsekin
avuntarjouksia.

Jos sen sijaan ilmaisemme yhtäkkistä ärtymystä,
vihaa tai suvaitsemattomuutta, sitä tavallisesti
saamme myös palautteena.

Jokaisessa maailman puhutussa kielessä on
jossakin muodossa sanonta: "Niin metsä vastaa
kuin sinne huudetaan."

Onkohan se pelkkä sattuma?

= = = = = = = = = =

ÄLÄ VÄLITÄ
ARVOSTELUSTA

* Jos se ei ole totta, jätä se huomiotta.
* Jos se on epäreilua, älä ärsyynny.
* Jos se on tietämätöntä, hymyile.
* Jos se on oikeutettua, opi siitä.

= = = = = = = = = =
.

Tuesday, October 16, 2007

AIKAANSAAPA TV-OHJELMA

.
Eilisessä jaksossa

HÄRKÄÄ SARVISTA

keksittiin keinoja joilla hylättyjen lasten auttaja, 23-vuotias Anastasia saa toimintaansa järkiperäistettyä ja tehostettua. Huonekalukauppaketju Maskun perustaja ojensi ohjelman lopussa Anastasialle 10 000 euron shekin. Tämä telkkariohjelma ei ole mitään lässytystä!

Linkistä voi lukea selostusta edellisen viikonkin tapauksesta jossa naisella oli mennyt sukset ristiin esimiehen kanssa ja häntä yritettiin savustaa ulos työpaikasta.
.

Sunday, October 14, 2007

HÄRKÄÄ SARVISTA

.

Orava tammessa, ei oranvanpyörässä. (Klikkaa isommaksi.)

TV-ohjelma HÄRKÄÄ SARVESTA esitteli naisen joka kertoi joutuneensa yrityksessä esimiehen epäsuosioon. Toimittajan lisäksi studiossa oli neljä muuta oman alansa asiantuntijaa, yksi heistä psykologi Laura Jansson, joka on sivumennen sanottuna tuttavani, samaten kuin iranilaistaustainen toimittaja Aram. Eräs ystävä oli suositellut ohjelmaa, mistä olin iloinen, koska en olisi omin päin tullut sitä nauhoittaneeksi ja katsoneeksi. Ensi hämmästyksestä toivuttuani, siis siitä että tuttuja naamoja oli telkkarissa, katselin ja kuuntelin erittäin kiinnostuneena.

Työpaikkakiusaamiseen, työperäiseen masennukseen ja työpaikan henkilöongelmiin on monta eri näkökulmaa ja useita vaihtoehtoja asioiden selvittelyyn. Vihonviimeinen konsti on riitaannuttaminen ja raastupa.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa psykologi neuvoi haastateltavaa etsimään positiivisia keinoja ulos tilanteesta, koska syyttämisen kautta tilanne kääntyisi aina vain enemmän tätä itseään vastaan. Hänen minuutensa kärsisi lisää, riitely verottaisi voimia jotka jo ennestäänkin olivat vähissä. Tilanne oli ollut jo kauan voimassa ja oletettu uhrimme oli kärsinyt masennuksesta. En tarkoita vähätellä hänen kärsimyksiään kun sanon oletettu uhri. Tarkoitan vain että asiaa ei ollut virallisesti todistettu.

Paikalla olleet työelämän sovittelujen asiantuntijat sanoivat että että kiusaamista on erittäin vaikea asiallisesti todistaa, joten lakimiehen mukaan tuonti ei kannattaisi. Hyvä idea olisi mennä kiusaajaksi koetun esimiehen yläpuolelle, ottaa yhteyttä hänen pomoonsa, mutta tässä tapauksessa sellaista ei ollut. Haastateltava kuului itse firman johtoryhmään, ja esimies oli ilmeisesti ylin pomo.

Ohjelman aikana, ja erilaisia neuvoja kuunneltuaan haastateltavamme tuli siihen päätökseen, että hän aikoo jättää työpaikkansa, ja lähteä sieltä neuvottelemalla itselleen mahdollisimman hyvät irtisanomisrahat.

Yksi mitä työelämässä kipeästi tarvitaan on hyvä johtajuus. Hyvän johtajan pitää kannustaa alaisiaan eikä jatkuvasti mollata, vähätellä, sivuuttaa ja painaa alas kuten tämän alaisen tapauksessa. Tuntui todella typerältä kuulla että johtaja jätti soittopyynnöt palauttamatta ja vastasi meileihin sihteerinsä kautta. Joka tuntee ihmisen psykologiaa tietänee että ignoreeraaminen on niitä pahimpia kanssakäymisen muotoja. Nonchaleeraaminen on aika hyvä sana. Eräs asiantuntijoista heitti sen keskusteluun. Nonchalantti = välinpitämätön. Ignore = jättää huomiotta. Jätän enemmät sananselitykset toiselle minälleni

KIELTENOPEN BLOGIINI

Ihmisen psyykelle tekee pahaa hallaa jo lapsesta asti se jos vanhemmat noudattavat vanhaa kaistapäistä ohjetta siitä että lasten pitää vain näkyä eikä kuulua. Meidän kaikkien pitää saada näkyä ja kuulua, olla osa perhettä, työyhteisöä, ihmiskuntaa.
.

Friday, October 12, 2007

TYÖNILOA VALAISINTEHTAASSA

.

Kenen duunipaikassa on tällainen into ja puhku?

PAKINAPERJANTAI

Työniloa valaisintehtaassa
energiaa, ideoita,
älynväläyksiä
johtajassa valovoimaa
sihteerissä aavistus haloeffektiä
ilmapiiri briljantti
joka työntekijä timantti

Salamana työ valmistuu
kuin tuli ja leimaus
sujuu tavaroiden tilaus
työpäivä on yksi vilaus

Työniloa säteilevä
loistava jengi
ei himmene
ei sammu
edes firman pikkujouluissa
.

Thursday, October 11, 2007

AMERIKAN ARKEA

.

Maailman paras keksi. Amerikassa saatavilla joka päivä. Arkiterapeutti Kops joutui kirjoittelemaan muutaman toivomuslapun marketin ilmoitustaululle ja kopauttelemaan henkilökuntaa, ennen kuin hänen suosikkikeksejään lennätettiin USA:sta ja pistettiin kaupan hyllyille, osaksi meidänkin arkeamme. Tai no ehkä ei hintatietoisimpien arkea, koska kukikset maksavat aika tavalla.

Milk and cookies, maitoa ja kukiksia. Amerikan arkea. Jos convenience store on auki 24/7, onko olemassa muuta kuin arkea?

Tämä arkinen juttu osallistuu VALOKUVATORSTAIHIN

.

Wednesday, October 10, 2007

SIKA SIKAHUMALASSA

.


Varoittava kuva: Sikamaista käyttäytymistä julkisella paikalla.

Pelastusarmeijan täti yritti juoppopossulle sanoa että viina ei sammuta janoasi, poika, mutta sika vastasi että hik, kuka hemmetti hyvän janon haluaisi sammuttaa?

Copyright Rita
.

Tuesday, October 09, 2007

POSITIIVISEN ENERGIAN VIIKKO

.

Kiinanlyhdyn hehkussa ei tarvita hehkulamppua.

Älkäämme säästelkö positiivista energiaa vaikka onkin energiansäästöviikko. Positiivinen energia synnyttää lisää positiivisuutta ja voimaannuttaa ihmistä.

Pois negatiivisuus ja synkistely. Pois itsekeskeisyys. Ei säästellä kehuja, kannustusta, hymyä, naurua, hyviä tekoja. Niistä lisääntyy oma energia ja myönteisyys leviää ympäristöön.

Positiivista energiaa saa myönteisistä ajatuksista, syysluonnon kauneudesta, ystävällisyydestä, eläimistä.

Muista päivän hyvä työ. Ainakin yksi, mutta miksi rajoittaa määrä yhdeksi? Joka päivä on mahdollisuus tehdä hyviä tekoja. Tapa lohikäärme, tai nosta roska roskalaatikkoon pysäkillä. Keksi ihmelääke aidsiin tai nostele ostoksesi hihnalle siten että kassa näkee hintalaput helposti. Valinnanvaraa on.
.

Monday, October 08, 2007

VALOT SAMMUVAT - SAMMU SINÄKIN

,

Suosi päivänvaloa. Säästä sähköä.

Helsingin keskustassa Kiasman aukiolla usean kiinteistön julkisivuvalaistukset sammuvat viideksi minuutiksi maanantaina 8.10 klo 20:00. Kello 19.45-20.15 järjestettävässä tapahtumassa valoa pimeyteen tuo tanssiva ja temppuileva Tuliryhmä Polte. Sata ensimmäistä paikalle tulijaa saa kotiin vietäväksi energiansäästölampun. Tapahtumaa voi seurata myös internetissä, ja sillä halutaan kannustaa suomalaisia omaksumaan uusia viileitä tapoja sammuttamalla turhat valot ja sähkölaitteet.

Nyt on ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKO

VALOT SAMMUVAT. MUISTA SINÄKIN SAMMUA KELLO 20.00.
.

Saturday, October 06, 2007

SYYTTELY

.

Terapeutin vastaanotto.

Arkiterapeutti Kops käyttää ohjaavan terapian menetelmää. Jos asiakas alkaa hänen mielestään kulkea väärään suuntaan, hän napauttaa kepillä päähän herätyskopautuksen.

- "Minulla ei ole ollut kunnollista isän mallia. Oma isäni oli alkoholisti jonka kanssa teini-ikäisenä ryyppäsin. Siksi en ole osannut olla isä omille pojilleni"
- KOPS! Opettele! Mikä helkutin tekosyy tuo on invadilisoitua?

- "Yhyy, äiti aina tolkutti minulle että minusta ei tule mitään. Ei minusta sitten ole mitään tullutkaan."
- KOPS! Tokene jo! Sinulla on neljä lasta, kaupallinen koulutus ja hyvä työpaikka. Lopeta ruikutus ja ala olla iloisempi äiti lapsillesi!

- "Ekan luokan opettaja nolasi minut luokan edessä. Sen jälkeen en ole kunnioittanut yhtäkään opettajaa. Piruuttani koulukiusaan kaikkia maikkoja vielä nyt yläasteellakin."
- KOPS! KOPS! RAKS... Oho. Keppi katkesi.

Syyttely ei vie ketään eteenpäin. Päinvastoin se saa ihmisen junnaamaan paikallaan, katkeroitumaan, sokeutumaan elämän mahdollisuuksille, hapattamaan ilmapiirin ympärillään. Ongelmien syitä on aihetta pohtia, mutta ei syyttelyssä saa rypeä. Pitää elää omaa elämää eikä antautua menneisyyden panttivangiksi. Meillä kaikilla on pahoja kokemuksia takanamme. Ellei niitä jätä sinne, vaan pitää ne aina läsnä, painolastia karttuu aina vaan lisää. Märehtimällä ja synkistelemällä ne kasvavat hirveisiin mittasuhteisiin eikä hyviä kokemuksia enää mahdu sekaan.

Kops osallistuu ylläolevalla tekstillä PAKINAPERJANTAIHIN
.

Thursday, October 04, 2007

TULEVAISUUS

.

Tulemme aina kaipaamaan juotavaa sekä ihmismäistä kohtelua kahvilassa. Meillä on menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Tulevaisuutta voi ennustaa historiasta ja nykyisestä käsin kokemuksen avulla.

RUNOTORSTAI ja

VALOKUVATORSTAI antoivat aiheeksi TULEVAISUUS.

Pera tilaa aamukahvin
ja sellaisen pahvin
joka on kai ollut viineri

Tarjoilija heittelee niskaa
kahvin ja pahvin Peran eteen viskaa
huonosti kaiken tiskaa
käytöstavat täysin diskaa

Lähitulevaisuus on selvä

Pera vaihtaa lafkaa
kun kaipaa safkaa

Sellaisia kahviloita riittää
jotka asiakkaasta ei piittaa

niillä on tulevaisuus takana,
ei edessä.
.

Wednesday, October 03, 2007

TANSSIKAVEREITA

.

Ystävien kanssa kahvipöydässä jutskasin. Negatiivisten ihmisten hapattava tai jähmettävä vaikutus tuli puheeksi.

Yksi meistä muisti 17-vuotiaana tyttönä joutuneensa muutamaa vuotta vanhemman ilottoman hapannaamaisen nuoren naisen seuraksi. He lähtivät tansseihin ja illasta muodostui mälsä.

Muistelin yhtä omaa entistä tanssikaveriani, joka jo heti treffatessamme alkoi povata illan epäonnistuvan: "Olisikohan pitänyt jäädä kotiin, jospa lähtisinkin seuraavalla junalla takaisin?" Minä siinä kauhuissani miettimään että voi sentään kun tulin koko tämän matkan ja laittauduin jne bla bla... Myöhemmin kävi ilmi että se oli vain ystävättäreni tyyli puhua. Ehkä hän jotenkin rauhoitti itseään petaamalla mahdollisen epäonnistumisen valmiiksi, tiedä häntä.

Ei hän mitenkään hapannaamainen ollut, päinvastoin. Kiva ihminen. Silti sai minua jähmetetyksi tuolla ajattelutavallaan. Tanssipaikan ovesta kun päästiin sisään, juttu jatkui: "Naulakot ovat ihan tyhjät, ei täällä ole ketään, tuleekohan tänne ketään, olisi pitänyt jäädä kotiin, lähtisinkö seuraavalla junalla takaisin...?"

"Hakeeko meitä kukaan tanssimaan, joudummeko istumaan pöydässä...?" jne.

Kun minä olin tanssinut tarpeeksi ja lähdin tyytyväisenä kotiin, hän jäi sinne vielä. Ties vaikka hänelläkin olisi ollut hauska ilta loppujen lopuksi, vaikka ei sitä puheesta huomannut.
.

Monday, October 01, 2007

SYÖTÄVÄÄ TAIDETTA

.

Oletko ennen katsonut kukkakaalia tällä silmällä?

Muitakin ihastuttavia VIHANNESELÄIMIÄ on taiteiltu iloksemme.
.

Friday, September 28, 2007

PUNAISTA

.

Aktivistiystävä Anna heitti meilillä:

In support of our incredibly brave friends in Burma:

May all people around the world wear a red shirt on Friday, September 28.

Please forward!

Tänään punainen paita päälle jos haluaa näkyvästi tukea "urheita ystäviämme" Burmassa. Lähetin Annalle illansuussa viestin että en tarkkaan tiedä keihin ystäviin hän viittaa, ja sain englanninkielisen selonteon asiasta. Viime päivien kiireessä olen nähnyt vain nopeita väläyksiä Burman tilanteesta satelliitti-TV:ssä.

Kiitos ja kunnia aktivisteille ja journalisteille, jotka pitävät alati vahtia siellä missä ihmisoikeudet ovat vaarassa. CNN-uutiskanavan motto on tätä nykyä KEEPING THEM HONEST. Sen voisi suomentaa vaikkapa. "ME PIDETÄÄN TEITÄ SILMÄLLÄ JA VAADITAAN TEIDÄT TILILLLE." Silleen niinkun rivien välistä lukemalla, ju sii.
.

Wednesday, September 26, 2007

ISÄLTÄ SAATU HUOMIO

.

Lukeminen on kivaa. Saa uusia ajatuksia. Kuten nyt alennusmyynnistä ostamastani Sisaruuskirjasta:

"Lasten keskuudessa isän huomio on perinteisesti kadehdittavampaa kuin äidin. samoin kuin isän kiukku on pelottavampaa kuin äidin. Äidin huomio on jokapäiväistä, tavallista. Isän huomio on monilla lapsilla niin harvinaista että siihen suhtaudutaan vastaanottavaisesti, olipa se sitten positiivista tai negatiivista."

On se noin. Täytyy todeta paikkansapitävyys kun omaa lapsuutta mietin. Enpä olisi tuota ajatusta tullut ajatelleeksi omasta takaa.
.

Tuesday, September 25, 2007

ONNISTU ALAISENA

.

Selasin lehtipinoa ja sieltä osui silmiin YHTEISHYVÄ-lehden numerosta 8 artikkeli HYVÄN ALAISEN ABC. Lainaanpa tähän yhden kohdan:

OSALLISTU MUUTOKSEEN

"Sille et voi mitään että maailma muuttuu ja niin myös työelämä. Mieti oletko sivustakatsoja, vastaanharaaja vai osallistuja. Mitä enemmän osallistut muutoksen suunnitteluun, sitä paremmin koet olevasi aktiivinen vaikuttaja etkä alainen, jolle vain tapahtuu kaikkea."

Markku Silvennoinen ja Risto Kauppinen ovat kirjoittaneet aiheesta oppaan:

ONNISTU ALAISENA – näin johdan esimiestäni ja itseäni -kirja avaa kokonaan uuden lähestymistavan henkilöstötyön kehittämiseen. Alan kirjoissa on yleensä korostunut johtaminen ja esimiestyö. Kuitenkin kaiken takana on hyvä ja tehokas alainen. Kirjan lähtökohtana on ajatus, että jokainen meistä on jollekin vastuuvelvollinen, jonkun alainen. Esimiehen ja alaisen yhteiselo on parhaimmillaan kuin paritanssi, tanssitaan samaa tanssia ja tiedetään että toinen vie ja toinen seuraa: molemmat tietävät tarvitsevansa toisiaan ja tunnustavat rooliensa erilaisuuden.

----------------------------------------------

Opettajat ja opiskelijat voivat soveltaa kirjan ajatuksia, samaten kasvattajat ja kasvatettavat.
.

Sunday, September 23, 2007

SISARUUS

.

Kaulio - Svennevig; SISARUUS, Rakkautta, vihaa ja kateutta

Kuntoutuspsykologi Pia Kaulion ja psykologian tohtori Hanna Svennevigin teos.

"Sisarusten välinen suhde on elämän pisin ihmissuhde, joka vaikuttaa laajalti sisarusten koko elämään; itsetuntoon, minäkuvaan, tunne-elämään ja tapaan kohdata maailma."

Ajatuksia herättävää ja valaisevaa luettavaa. Ostin kirjan eilen Suomalaisen kirjakaupan alennusmyynnistä, ja tänä aamuna lukaisin 30 sivua. Täyttä asiaa. Esikoisen, kuopuksen ja keskimmäisen lapsen problematiikkaa. Kaikkia ihmisiä koskettavia yleisinhimillisiä asioita, kuten:

"Turvallisuus, luottamus, kosto, rangaistus, suojelu, ylpeys, kateus, kilpailu, ihailu, mustasukkaisuus, turhautuminen, ilo. empatia, pelko, ongelmanratkaisu, yhteistyö, lojaliteetti, itsenäisyys, joustavuus, erilaisuuden arvostaminen ja hyväksyminen, itsen arvostaminen, rajojen asettaminen, palautteen ja pettymysten sietäminen, haasteiden kohtaaminen..."

Lukiessa voin peilata omaakin elämää. Minulla on yksi sisko ja yksi veli. Kirjan tekee erityisen eloisaksi se että siinä on paljon haastatteluja. Kieli on sujuvaa ja helppoa lukea.

Taidanpa jatkaa lukukokemusta. Tsau.
.

Friday, September 21, 2007

PYÖRÄILY ON YMPÄRISTÖTEKO

.

Helsingin aktivistit liikehtivät taas. Aktivistiystävä Annalta tuli meiliä:

Kokoontuminen lauantaina 22.9.2007 klo 16.30 Havis Amandan patsaalla Helsingissä.

Lauantaina 22.9. vietetään Autotonta päivää, joka kritisoi saastuttavaa Ja tilaavievää yksityisautoilua ja sen asemaa kaupunkisuunnittelussa. Luvassa on muun ohjelman ohella Kriittinen pyöräretki, joka esittää kansalaisille vaihtoehdon autohullutukseen: pyöräilyn.

Kehnosti suunnitellut huonokuntoiset pyörätiet ja tärkeiden pyöräkaistojen puute osoittavat, että pyöräilyä ei nähdä varteenotettavana liikennemuotona, vaan lähinnä marginaalisena harrastuksena. Lisää aiheesta:

ONGELMAPAIKAT

Kaupunki on suunniteltu lähes yksinomaan autojen ehdoilla. Yksityisautoilua tuetaan julkisesti mm. uhraamalla suunnattomasti tilaa parkkipaikkoja varten. Pyöräilijät pakotetaan ajamaan ahtaissa väylissä ja rikkomaan renkaansa katukivetyksiin ja lasinsiruihin tai taluttamaan pyöräänsä jalankulkijoiden seassa. Pyöräily on täysin alisteista autoilulle. Päästäkseen kadun yli on painettava nappia ja odotettava, kunnes autoliikenne taukoaa, vaikka perustamalla pyöräkaistoja mahdollistettaisiin pyöräilijöiden sujuva ja turvallinen liikkuminen kaupungissa.

Pyöräily on paitsi ympäristöteko, myös terveellistä. Harrasta siis hyötyliikuntaa, varsinkin Autottomana päivänä, ja tule kanssamme pyöräretkelle!

Kriittisen pyöräretken reitti on vähän yli 10 km. Retki kestää noin tunnin ja kiertää Kampin, Töölön, Meilahden, Rautatieaseman, Kallion, Vallilan, Sörnäisten ja Kruununhaan kautta. Mukaan voit tulla myös matkan varrelta.

Kriittiset pyöräretket ovat osa Critical Mass -liikettä, joka on edistänyt pyöräilyn ja muun ihmisvoimalla kulkevan liikenteen asemaa maailman pienissä ja suurissa kaupungeissa vuodesta 1992 lähtien. Nykyään kriittisiä pyöräretkiä järjestetään Suomessa paitsi Helsingissä, myös Turussa, Tampereella ja Joensuussa. Seuraavan kerran Kriittinen pyöräretki järjestetään Helsingissä 9.10.

Voit ottaa mukaan omalla vaatimuksellasi varustetun kyltin tai lipun, jonka kiinnität pyörääsi.
.

Thursday, September 20, 2007

KIVET

.

Kovasti kivoja kovia kiviä. Heitin pikkukiven tuollaiseen isompaan kiveen. Siitä kuului kops.

VALOKUVATORSTAIN AIHEENA KIVET

Muutos on paradoksaalisesti lähestulkoon pysyvä olotila organisaatioissa ja yhteiskunnassa yleensäkin. Mistä kiinnekohtaa elämään?

Kivi rauhoittaa mieltä. Se ei silminnähden kasva, laajene, kutistu, muutu , ellei sitten kuvanveistäjän käsissä. Kiven muuttumattomuus ei tietenkään ole takuuvarmasti kiveen hakattu fakta, mutta kyllä se minulle riittää. Kivi rauhoittaa. Se ei metelöi. Kivi sopii muistomerkiksi, ikuisuudesta toivoa antamaan.

Osallistun Runotorstaihinkin kiviaiheella KIELTENOPEN BLOGISSANI
.

Monday, September 17, 2007

EN OLE SIHTEERISI

.

Nimet vetäisin nimpäiväkalenterista, mutta muuten tähän kirjaamani tapaus on dokumenttia elävästä elämästä.

Reijon kanssa meilailin yhdestä yhteisestä projektista toissaviikolla. Hänellä ei ole nettiyhteyttä kotoa, joten hän käyttää kirjaston palveluja. Avuliaasti tarjouduin lähettämään meilin suunnitelmistamme Ailalle ja Ailille. Sähköposteilimme puolin ja toisin kunnes häneltä tuli viesti "Aikani loppuu. Lähetä tieto suunnitelmistamme myös Tyynelle." Sen tein, mutta hiukan jäi vaivaamaan käskevä muoto.

Seuraavana päivänä Reijolta tuli taas meiliä. Nyt alkoi vahvasti vaikuttaa siltä että hän piti minua assistenttinaan. Toistamiseen sain lukea tekstiä käskymuodossa eli imperatiivissa ilman mitään kohteliaisuussanoja kuten "please" tai "voisitko". "Lähetä Tytille tieto että tilaisuus on joko marraskuun 6 tai seuraavalla viikolla."

En lähettänyt. Työmeilejä oli pursoksiin asti, enkä pitänyt viestinnän sävystä.

Muutamaa päivää myöhemmin Reijolta tuli postia muissa asioissa. Vastasin ja lisäsin perään: "Sori mutta en ole muistanut kaiken kiireen keskellä tiedottaa Tytille siitä marraskuun tilaisuudesta." Tuolla halusin tehdä tiettäväksi että en ole käskytettävissä.

Seuraava meili oli pikkuisen outo: "Oletko tiedottanut Tytille?"

Meilasin yhtä lyhyesti: "Kuten sanoin, en ole tiedottanut Tytille."

Oletan että hän hoiti asian itse sen jälkeen. Asialla ei todellakaan ole kiire. Kirjoittelen itse Tytille ensi kuussa. Nyt oli tärkeintä katkaista jo nuppuna oletus että minä olisin Reijon palvelija. Ei ollut ihan eka kerta kun tuon suuntaista yritystä ilmeni.

Autan todella mielelläni. Siitä ei ole kyse.

Melkeinpä huvittavaa miten helposti jotkut alkavat käyttää muita hyväkseen jos ne muut sen sallivat. Asian ydin on juuri tuossa: JOS muut sen sallivat.
.

Thursday, September 13, 2007

YHTEISESTI

.

Meissä on arkoja ja rohkeita, eteenpäin pyrkiviä ja sivussa seisovia, johtajia ja johdettavia. Kaikkia tarvitaan. Maltillisia yksilöitä, pää edellä sukeltajia, tien raivaajia, asfalttiporukkaa.

Yhteiskunta syntyy yhteistyöllä. Yhteisesti.
.

LIIKAA VAPAUTTA

.
Porraskäytävän kaide. Fredrikinkatu 20, Helsinki.

Tällä viikolla aihe vapaa, RUNOTORSTAI pyytää ainoastaan että runossa on riimit. Ihmisen voi vallata runsaudenpula, siitä kertoo oheinen luomukseni, etten sanoisi purkaukseni. Tällä asenteella ei päästä löytöretkeilijöiksi eikä ruudinkeksijöiksi, hehe.

LIIKAA VAPAUTTA

Runon aihe on vapaa
se saa sivuta omaa napaa

kertoa historiasta, nykytaiteesta
porraskäytävän kaiteesta

mutta ihminen on semmoinen tapaus
että sitä ahdistaa liika vapaus

kyltti, katu, tie
minne polku vie

otanko kuun vai tähden
mistä mä liikkeelle lähden

pahasti aiheettomuus tökkii
ennen kuin runoa ilmoille pökkii

antakaa mulle aihe
niin sivuutetaan tämä vaihe!
.

Monday, September 10, 2007

KAIKKI NÖYRYYTTÄMINEN POIS KOULUISTA

.
Rakennus Helsingin Bulevardilla.

Ikäni olen ihmetellyt ihmisiä jotka sanovat "televisiosta ei tule mitään hyvää" ja "lehdissä ei ole kuin huonoja uutisia".

Luin erittäin rohkaisevan ja tervetulleen uutisen lauantain Hesarista. "Helsingin lukioissa ei saa enää järjestää nahkiaisia."

"NÖYRYYTTÄMINEN JA KIUSAAMINEN EI ENÄÄ KUULU KOULUUN MISSÄÄN MUODOSSA."

Nahkiaiset = mopokaste = nasujaiset

Tuota uutista oli edeltänyt yleisönosaston kirjoitus jossa kuvattiin Sibelius-lukion uusien opiskelijoitten käskyttämistä ja laulattamista. Minulle tuli huono olo. Seurasi pari kirjoitusta joissa todisteltiin että mopokaste on hauska tilaisuus kaikille ja siinä vahvistetaan yhteishenkeä. Kissan viikset ja porsaksen posket! En usko sanaakaan. Pelkkä ajatus kammottaa minua.

Lehdestä:"Kastetilaisuuksissa on joskus tapahtunut ylilyöntejä. Kun oppilas on itse läpikäynyt rankan kasteen, hän saattaa ajatella että ensi vuonna kostaa tämän uusille. tulokkaille." (Sibelius-lukion rehtori Ritva Mäkelä)

Kirjoittelu sai aikaan julkista keskustelua, ja mikä tärkeämpää, keskustelua oppilaitoksissa. Koko touhu kiellettiin yhteisellä päätöksellä. Hurraa, sanon minä.

Eräässä lentäjäkoulussa jossa toimin joitakin vuosia kielikouluttajana, oli tapana kastaa vastavalmistunut lentäjä heittämällä ämpäristä vettä päälle. Eräs naispuolinen kurssilainen ilmeisesti "kesti sen kuin mies". Vaihdoin hänen kanssaan pari sanaa kerran käytävällä. Hän kertoi minulle että hänellä oli vaihtovaatteet mukana kun tiesi että kaste oli tapahtuva sinä päivänä. Kaikki muut koulussa olivat miehiä. Eikö se jo riittänyt oppilaskasteeksi että kävi koulun ainoana naisena? Sen tiedän että itse olisin lopettanut koulun sinä päivänä kun minulle olisi selvinnyt että joutuisin moisen kohteeksi.

Olen iloinen siitä että lukioissa päätettiin kieltää mokoma perinne. Aina on ihmisiä jotka simputtavat toisia ellei kukaan estä.

Nyt kun saataisiin samat ihmisoikeudet kaikkiin oppilaitoksiin ja muihin paikkoihin. Etsikäämme ja epäilkäämme muita tapauksia. Onko esimerkiksi Sibelius Akatemia oikeasti Abelius Sikatemia, dear Watson?
.

Sunday, September 09, 2007

MONI OTUS PÄÄLTÄ NORMAALI

.

Ruuhkaisella tanssilattialla kerran, ihan siististi pukeutunut herrashenkilö, joka oli minut tanssiin hakenut ja vaikutti normaalilta, totesi että jopa on tungosta mutta ei kauaa. Hän alkoi pyöräytellä minua kuin muurinmurtajaa ihmisiä päin ja sanoi että eiköhän kohta tule tilaa. Muutamat väistyivätkin kauemmas.

Ensimmäinen tanssi loppui juuri silloin. Toivotin kohteliaasti "oikein hyvää loppuiltaa", mikä sisälsi viestin "ei tarvitse tulla enää pokkaamaan, tämä riitti minulle", ja kävelin päättäväisesti takaisin pöytään odottelemaan minkälainen otus seuraavaksi vieressäni kumartaisi otsatukka lattiaa viistäen.

Paljon on nähty, mutta paljon varmaan vielä näkemättä.
.

Thursday, September 06, 2007

ALKOHOLISTIEN LAPSET

.


RUNOTORSTAI. Viikon aihe on LAPSI.

Isä uuden lestin tuo
äidin kanssa sitä juo

Sama näkyy enossa
Alkoon taas menossa
valmiiksi kenossa

Kukin kalllistelee juomaa
kukaan ei lasta huomaa

Mitä lapsi näkee, kokee?
onko joka juoppo sokee?

Vedän heidät peilin eteen
paiskaan selviämään veteen

Se jolle ei maita vastuu
nyt pahan kerran kastuu!

Humpsis ja pulaus
siinä sulle kulaus
.

VASTARANTA

.

POSITIIVAREITTEN AAMUMEILISTÄ:

"Ota aina lähimmäisesi toiveet ja tarpeet huomioon.
Muiden ihmisten auttaminen tuottaa aina osinkonsa.
Kun autat lähimmäisesi veneen virran yli, huomaat
omankin veneesi saavuttaneen vastarannan!"

Öh, mitä jos en ollut menossa sinne...?

Joo... tota yhtenä päivänä autoin vanhuksen kadun yli.
Vähän vaivalloista se oli kun muori ei tahtonut sinne mennä.

Täytyypä vielä tuumailla noita elämänohjeita, jotta sopivatko mulle kuiteskaan, sano...
.

Tuesday, September 04, 2007

LIITOISTA

.

Hain vanhasta Kops-blogistani yhden kirjoituksen joka tuli mieleeni Elegian kirjoituksesta blogissa

KELLO VIIDEN TEE - SYANIDILLA, KIITOS

LIITOISTA

Onnistuneessa parisuhteessa mies ja naisen täydentävät toisiaan. Kumpikin tuo suhteeseen omat vahvuutensa. Perhe on yhteinen yritys. Ongelmia ratkotaan yhdessä. Kumpikin on tyytyväinen kun saa olla oma itsensä. Vastoinkäymiset yhdistävät, ja lujittavat suhdetta.

En ole koskaan oikein ymmärtänyt parisuhteiden kahta maailmanlaajuista klassista ongelmaa, hammastahnaa ja WC:n kantta. Olin ollut vasta vähän aikaa ollut naimisissa kun joku alkoi vaahdota siitä miten hänen poikaystävänsä puristelee hammastahnatuubia miten sattuu, ja on ärsyttävää kun tuubi ei ole siisti. Kerroin että meillä ei ole ongelmaa koska kummallakin on oma hammastahna. Voi että se tyyppi tuijotti minua. “Siis teillä on OMAT hammastahnat!” Äänensävy ei suinkaan ollut luokkaa “Sepä hyvä idea” vaan paremminkin päivittelevä. Vaikka sanoin järkisyyn että minä pidin tavallisesta Colgate Fluorista ja mieheni geeliversiosta, ihmettelylle ei tullut loppua. Miten iskostunut olikaan käsitys että parisuhteessa hammastahna on yhteinen. Miten typerää. Meillä oli sellainen peilikaappikin että siinä oli kummallekin oma pieni kaappiosasto peilin molemmin puolin. On vieläkin.

WC:n kantta en myöskään ymmärrä. Jos menen missä tahansa vessaan, toimin sen mukaisesti onko kansi ylhäällä vai alhaalla. Nostan tai lasken sen itse. En minä ole invalidi. Tuntuu olevan vallitseva vaatimus että mies jättää sen naista varten alas. Paitsi Italiassa, jossa äidit nostavat renkaan ylös poikiansa varten, myös aikuisia poikiaan. En tiedä onko totta vai tarua, mutta olen kyllä asunut Italiassa joten olen taipuvainen uskomaan.

Jos pariskuntien yleiset ongelmat ovat tuota tasoa, mitä toivoa liitoilla on? En ihmettele avioerojen määrää, enkä sitä että eroa edeltää vuosien kärsimys, Liiton pitäisi olla kumppanuus. Oikeilla asenteilla, oikealla ajattelutavalla, hyvällä yhteistyöllä ja suunnittelulla onnistuu avioliitto, liikekumppanuus... liitto kuin liitto.

Tuon tekstin kirjoitin vanhassa KOPS-BLOGISSANI 22.12. 2005 ja allekirjoitan edelleenkin.
.