Kovasti kivoja kovia kiviä. Heitin pikkukiven tuollaiseen isompaan kiveen. Siitä kuului kops.
VALOKUVATORSTAIN AIHEENA KIVET
Muutos on paradoksaalisesti lähestulkoon pysyvä olotila organisaatioissa ja yhteiskunnassa yleensäkin. Mistä kiinnekohtaa elämään?
Kivi rauhoittaa mieltä. Se ei silminnähden kasva, laajene, kutistu, muutu , ellei sitten kuvanveistäjän käsissä. Kiven muuttumattomuus ei tietenkään ole takuuvarmasti kiveen hakattu fakta, mutta kyllä se minulle riittää. Kivi rauhoittaa. Se ei metelöi. Kivi sopii muistomerkiksi, ikuisuudesta toivoa antamaan.
Osallistun Runotorstaihinkin kiviaiheella KIELTENOPEN BLOGISSANI
.
Jotkut kayttavat kivia rauhoittumismielessa. Kammenessa.
ReplyDeleteKivessä on ikuisuus. Sen muuttumattomuus, katoamattomuus ja iättömyys rauhoittaa. Näin sen minä itse koen.
ReplyDeleteTotta, kivi pysyy ja säilyy samanlaisena. Harvemmin salama taivaasta murskaa kiven. Useammin vuosituhansien aikana eroosio hioo särmät.
ReplyDeleteNamä kivet on kuin merkkipaaluja suurella nurmialueella, ikuisia?
ReplyDeleteKivi ei tosiaan metelöi. Se on tärkeää.
ReplyDeleteTuohon pyhään kolminaisuuteen voisivat ystävykset istahtaa ja heitellä toisilleen vaikka palloa. :)
...joo ja puhutaan onnenkivistä...
ReplyDeleteElegia heittelisi pulloa, minä ajattelin, että noiden kivien ympärillä olisi hyvä treenata hevosen kanssa kahdeksikkoa tai ympyrää, jos maasto olisi vähemmän kumpuileva.
Kiitos lausunnoistanne HPY, Tuija, Kirsi, Savisuti, Elegia ja Neulekirppu. Tässähän alkaa selvitä miten tavattoman moneen tarkoitukseen kiviä voi käyttää.
ReplyDeleteMedintointi, pelit ja urheilu, merkkipaalut, stressinpoisto... :)
Ruohonleikkaajaa nuo kivet eivät haittaa.. leikkuupuimurimies voi olla toista mieltä.
ReplyDeleteKotipaikkakunnallani tapahtui yhtenä jouluna kummia. Kappelin edessä on iso laakea kivi, jolle oli tuotu niin paljon muistokynttilöitä, että kivi halkesi. Se siitä kivien muuttumattomuudesta. :-)
ReplyDeleteMinulle järisyttävä elämys oli se, kun näin puolijalokiven poikkileikkauksen ensimmäistä kertaa. En voinut mitenkään kuvitella, että kivet voivat olla sisältä ihan muuta, miltä luonnonkivien kuori näyttää. Kivet ovatkin olleet siitä lähtien harrastus. Niitä on kodissani kymmeniä (puolijalokiviä ja muuten silmää ja kättä kiinnostavia).
Olli
ReplyDeleteKommentistasi juolahtaa mieleen ajatella miten eri kokoisia kiviä maailmassa on, ja tietenkin toinen puoli asiaa on se minkä kokoisia ihmiset ja tavarat ovat kiviin verrattuina.
M
Ihme juttu tuo kiven halkeaminen! Asuin kauan sitten Kouvukylässä. Kirjaston eteen tuotiin graniittiveistos, jykevä karhu. Pari päivää myöhemmin karhun pää oli katkaistu. Millä keinolla? Millä välineellä? En tajua! Vandalismi on muutenkin järkyttävää, mutta siis KIVEN halkaiseminen!
Puolijalokivet - kiehtovaa! Haluan tietää lisää :) Ryhdyn guggeloimaan kun ehdin...