Monday, December 19, 2011

Järkeä ja tietoa maahanmuuttoasiaan



Suomessa on ollut maahanmuuttajia kauan, ja maahanmuuttokeskustelu on jatkunut kauan. Samat mielipiteet puolesta ja vastaan ovat pyörineet julkisuudessa vuodesta toiseen. Kaikilla on mielipide. Mitä ihmeellisimpiä "tietoja" ja "faktoja" esitetään silloinkin kun ei mitään tiedetä asiasta. Kun kuullaan 7-vuotiaan suusta "Ne vie meidän naiset" on selvää että ainakaan hänen ajattelunsa ei ole harkittua eikä todellisuuteen pohjautuvaa, mutta aikuisten harhautuneet puheet keskustelukumppani voi uskoa ja raportoida eteenpäin tosina.

Nyt on tarjolla tuore asiantuntijateos jota lukemalla voi korvata epämääräistä luuloaan tiedolla. Kirjoittajat osaavat oman pitkän kokemuksen ansiosta kertoa mitä tarvitaan maahanmuuttajien kohtaamisessa, millaista kouluopetusta kaivataan, millaista yhteistyötä kodin ja koulun välillä, miten suomalaiset lapset tutustutetaan muualta tulleisiin luokkatovereihinsa, mitä rasismi on, mitä virheitä opettajat voivat huomaamattaan tehdä ja miten elämä helpottuu kun on oikeat tavat ja välineet hoitaa muualta tulleiden kohtaaminen ja opettaminen.

Väkinäisyyden pystyy aika vähällä muuttamaan iloiseksi kanssakäymiseksi. Perheissä ei tarvitse tuskailla ja pelätä sitä että suomalaisten lasten luokalla on ulkomaalaisia. Siitä kannattaa iloita. Opettajien ei tule harmitella että heidän luokalleen pistetään maahanmuuttaja vaan kääntää se opetuksessa kaikkien hyödyksi. Noihin on olemassa runsaasti ideoita ja keinoja.

Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille, en ainoastaan opettajille ja koululaisten vanhemmille.

Kirjan esittelyn voi lukea täältä.

Sunday, December 11, 2011

Sokea viha vai sokea rakkaus?



Rakkaus on sokea.

Viha sokaisee.

Kumpi tekee ihmisestä sokeamman, rakkaus vai viha?

Ovatko sokean rakkauden seuraukset samaa luokkaa kuin sokean vihan?


Thursday, November 17, 2011

Sananvapaus ja käytöstavat



Suomessa vallitsee aika hyvä sananvapaus. Samaa ei voi sanoa hyvistä käytöstavoista.

Monday, November 07, 2011

Puhuako vai olla hiljaa?



Ihminen joutuu monesti tekemään päätöksen sanoako jotain vai olla hiljaa. Varoittaako ystäviä vai ollako lojaalinen toiseen suuntaan? Tulkitaanko puheeni pahanpuhumiseksi jos sanon jotain? Ainakaan kukaan ei perinteisesti tykkää kantelupukeista... Mitä jos olisin vaan sanomatta mitään? Vanha ohjehan on että ellet voi sanoa henkilöstä mitään hyvää ole mieluummin hiljaa.

Tapahtui viime vuonna. Ystäväperhe kutsui minut ja erään toisen ystävän perheineen kyläilemään. Minä en päässyt menemään silloin ja omasta esteestä ilmoittaessani punnitsin mielessäni sanonko vai enkö sano että tuolla ystävällä oli ilmennyt taipumusta peruuttaa tulonsa samana päivänä. Päätin että en ryhdy selän takana puhumaan pahaa.

Ja niinhän siinä kävi että vierailu peruutettiin samana päivänä. Ruuat oli ostettu, koti siivottu, lapset odottivat... kaikinpuolin oli valmistauduttu ottamaan ystävät vastaan.

Jos olisin vaan asiallisesti kertonut tietoni, he olisivat voineet varautua ikävään yllätykseen, ehkäpä olisivat kutsuneet pari muuta ihmistä, tai kokanneet vähemmän, tehneet jonkin varasuunnitelman.

Olen kaksinverroin viisaampi kuin ennen: Ensinnäkin kutsun kyseisen henkilön kylään ainoastaan joukon jatkoksi, en pelkästään, ja toiseksi, en arastele kertoa tietojani eteenpäin jos minulla niitä on jostakusta epäluotettavasta. Asiathan voi esittää faktoina. Ei tarvitse pahaa puhua eikä ketään mustamaalata.

Paras argumenttini tässä keskustelussa itseni kanssa: Kyllä minä tahtoisin tietää jos olisin siinä tilanteessa että ryhdyn tekemisiin henkilön kanssa jonka yhteinen tuttu tietää epäluotettavaksi. Osaisin varautua.


Friday, October 21, 2011

Luonnehäiriökirjojen pino nousee kuin kohokas



Kuten pitkäaikaiset lukijani tietävät, narsistinen persoonallisuushäiriö kiinnostaa minua. Kirjoittelen siitä täällä toisinaan, suosittelen lukemista, kirjaan satunnaisia ajatuksiani asiasta. Ofelia suositteli (edellisen postaukseni kommenttilaatikossa) lukemaansa kirjaa "Vapaaksi psykopaatin otteesta", jonka kävin äsken noutamassa kirjakaupasta. Eikös samalla reissulla hihaan tarttunut toinenkin narsisteista kertova opus jonka nimen olin nähnyt tuota Ofelian suosittelemaa kirjaa googlettaessani.

Joten nyt ollaan yli 50 euroa köyhempiä mutta kohta tiedoissa ja elämänviisaudessa verrattomasti rikastuneita, jos kirjojen sisältö täyttää takakansiinsa muotoillut mainokset. Ja miksi ei täyttäisi. Aikaisemmin lukemieni 8 opuksen annilla, omilla ja ystävien karvailla kokemuksilla ja monilla keskusteluilla on jo opittu kohtalaisia taitoja väistää narsisteja, ja lähimmäisiäkin valistaa. Näiden uusien kirjojen avulla pääsee katsomaan ilmiöitä uhrin näkökulmasta ja miettimään onko itsessä narsistisia piirteitä.


Klikkaamalla saa isonnetuksi kuvan kirjapinostani, joka nyt siis muutaman sentin korkeammaksi kohoaa. Pino nousee kuin kohokas.


Monday, October 17, 2011

Lasinen lapsuus



Sydäntäsärkevää ja suututtavaa että ties miten monet lapset joutuvat kärsimään vanhempiensa kännäämisestä. Auttavia tahoja on, jos apua etsitään.

Tässä linkki sivustolle Lasinen lapsuus.

Sunday, October 09, 2011

Kateudesta



Luin erinomaisen artikkelin kateudesta. (Käsi kädessä - lehti, 6/2008) Se oli otsikoitu Kateus ei kauas kanna.

"Kateus on kielteinen tunne toisen onnistumisesta. Se voi olla vihaa, alemmuutta, kykenemättömyyttä tai syyllisyyttä."

"Itsensä arvostaminen vähentää kateutta."

"Kateuden voi kääntää voimavaraksi."

"Yksi tavallisimmista keinoista selviytyä kateudesta ja lievittää siitä aiheutuvia omia mitättömyyden tunteita on kieltää tai mitätöidä kohteensa arvo."

Nämä rivit saivat hiukseni nousemaan pystyyn:

"Tyypillistä on myös että kateellinen ihminen toimii juuri päinvastoin kuin todellisuudessa tuntee. Tällöin hän korvaa aggressiivisuuden tunteet ystävällisyydellä ja saattaa ilmaista kateutta kohteliaisuutena, ylistyksenä ja ihailuna."

Millä tiedämme ketkä ihmiset elämässämme kannustavat meitä oikeasti ja ketkä teeskentelevät...? Saammeko sisäisiä varoituksia siitä että kaikki ei ole kunnossa ja voimme niiden ansiosta kyseenalaistaa tiettyjen henkilöiden aitoutta? Työnnämmekö varoitukset taka-alalle vai otammeko ne vakavasti? Olemmeko sinisilmäisiä loppuun asti vai paisuttelemmeko pienetkin epäilykset isoiksi? Erotammeko oikeat kehut imartelusta? Monet narsistit hallitsevat imartelun taidon ja pyrkivät sen avulla omiin tarkoitusperiinsä.

Todella pisti miettimään kun tuon luin...

Wednesday, August 24, 2011

Lahjoituksia eläinsuojeluyhdistykselle



Helsingin eläinsuojelukeskus, Hesy, ottaa vastaan lahjoituksia osoitteesssa Yhdyskunnantie 11, 00680 Itä-Pakila. Kysyin etukäteen meilitse ottavatko he tarjoamaamme tavaraa vastaan, ja sain tiedot aukioloajoista.


Eläinsuojelupuoti: ma-pe 10-18, su 15-18

Eläintilat: ma-pe ja su klo 15-18

Kirpputori: ma-pe 15-18, la 12-15 ja su 12-18.


Veimme vanhoja pyyhkeitä, sukkia, tuolien istumatyynyjä eläinten pehmikkeeksi. Tietenkin puhtaita. Seuraavaksi viemme ehkä kirpparitavaraa.

Saturday, July 02, 2011

Hautominen jatkuu



Hyviä uutisia! Siellä se lintu hautoo vaikka pensasaita leikattiin päältä pois.

Friday, July 01, 2011

Salainen pesä



Pensasaitaa trimmatessa paljastui salainen pesä. Mitähän kaikkea piilee pensaiden seassa, ikkunaverhojen takana, ihmisten kaapeissa? Haluaisimmeko kurkistaa vai emme?


Monday, June 27, 2011

Järkyttävää



"Miten on mahdollista että joku on jättänyt lapsensa tuolla tavalla tien viereen, yksin, ja siten että aurinko paistaa naamaan?" ihmettelin tuolla kulkiessani.


Rattaat olivatkin tyhjät. Muuta selitystä en keksinyt kuin että jonkun mielestä oli ollut hauska pila ohimennen siepata rattaat pihasta tai rappukäytävästä ja lähteä niiden kanssa kaahailemaan. Olivat siinä vielä seuraavanakin päivänä. Järkyttävää.

Thursday, June 16, 2011

Olemme avaruusolentoja



Jos on järkevä ei tietenkään usko henkiolentoihin, entisiin elämiin eikä ufoihin. Ja kuitenkin lukemani kirja kertoo järkevistä ihmisistä joille ymmärryksen ylittävistä ilmiöistä on tullut tuttuja, lähes arkipäiväisiä. Muuntuneesta tietoisuudentilasta, johon kirjan päähenkilö Anuirmeli pääsee, on tullut hänen elämässään iso voimavara. Aluksi hän oli peloissaan, mutta alkoi sitten tajuta että ei henkimaailmaa tarvitse pelätä. Todelliset vaarat ja pelonaiheet ovat tässä meidän maailmassamme. Perheväkivalta, sodat ja niin edelleen.

Onko ufoja olemassa? Onko avaruusolentoja?

Riemastuttava havainto: OLEMME ITSE AVARUUSOLENTOJA.

Sivu 202: "...Ihmiset eivät välttämättä tajua että olemme itsekin avaruusolentoja. Elämme avaruudessa yhdellä planeetalla ja olemme fyysisen olomuodon lisäksi henkisiä olentoja."

Heikki Saure & Anuirmeli Sallamo-Lavi MATKA YLI YMMÄRRYKSEN, Avain 2011


Friday, May 06, 2011

Onko rasismi kasvussa?



Suomesta puhutaan usein sivistysmaana. Onhan täällä korkea koulutustaso ja elintaso.

Entä sydämen sivistys? Mitä ihmettä on tekeillä kun viharikokset maahanmuuttajia kohtaan vain lisääntyvät, ja aivan kuin perussuomalaisten kannattajat olisivat joukolla alkaneet yhä vapaammin viljellä rasistisia puheita vaalivoiton jälkeen.

Lukekaa tämä näkökulma rasismiin. Samoja kauhunsekaisia ajatuksia on minulla ollut viime päivinä. Pelkään ulkomaalaisten ystävieni ja oppilaitteni puolesta.

Millainen itsekunnioitus on ihmisillä jotka opettavat pienet lapsensakin rasisteiksi? "Me ei leikitä tummaihoisten kanssa!"

Jär-kyt-tä-vää !





Tuesday, May 03, 2011

Perussuomalaiset ja kohta myös natsit



Perussuomalaiset. Kalskahtaa komealta. Kunnialliselta. Isänmaalliselta.

Kansallisuusaate, sosialismi, natsionalismi, natsit...

Perussuomalaisten lisäksi Suomeen ollaan perustamassa natsipuoluetta.

Tukkani nousee pystyyn kun ajattelen mitä kauhutekoja isänmaallisuuden nimissä voidaan tehdä, ja mitä on maailmanhistorian aikana tehty.

Ajattelen kansalaisuussotia, vapaussotia, rankaisuretkiä, propagandaa joka puhuu isänmaan "puolustamisesta" ja "kansamme vaalimisesta", taitavia demagogeja eli kansankiihottajia, jotka saavat kansalaiset aktivoitua mielettömiin tekoihin.

Mihin suomalaisia ollaan johdattamassa?

Käytetäänkö puolueita muukalaisvihan lietsomiseen?

Monday, April 25, 2011

Autistin ihmeellinen tarina



Iris Johansson on autisti joka "tuli pois ulkona-tilastaan", tavalliseen todellisuuteen ja muiden ihmisten yhteyteen. Kuulostaa oudolta mutta nämä ovat asioita joita on vaikea sanallisesti kuvata. Sain juuri tietää tuollaisen kirjan olemassa olosta ja haluaisin tietää mistä sen saa.

Lue lisää täältä.


Wednesday, April 13, 2011

Jotkut meistä syntyvät rikollisiksi



Aivotutkimus kehittyy. Käyttäytymistieteessä ja psykologiassa muutenkin on jo jonkin aikaa etsitty biologiasta ja neuropsykologiasta selityksiä ilmiöille joita ennen pidettiin sosiaalisina ilmiöinä ja ympäristöstä ja elinoloista johtuvina. Vankilapsykologi, kriminologi Adrian Raine porautuu rikollisten aivojen arvoituksiin. Lue lisää täältä.


Sunday, April 10, 2011

Älykäs painonhallinta



Nyt on suomeksi saatavilla painonhallintaopas jossa neuvotaan ottamaan aivot mukaan laihduttamiseen. Nykyään tiedetään että tahdonvoimalla ei pitkälle pötkitä, ihmedieetit eivät tepsi pitkällä tähtäimellä ja pillerihuijaus laihduttaa lompakon seudun.

Älykkään painonhallinnan esittelyä pääsee lukemaan Avaimen sivuilta, täältä.

På svenska, här.

Kirjailijat: Gunilla Eldh , Martin Ingvar

(Kuvan pöytä ystäväni Pirjon viimeperjantaisilta kutsuilta.)

Monday, April 04, 2011

Käsi kädessä - lehti numero 2



Tässä numerossa on teemana TYÖ. Muutama otsikko poimintoina:

Ihminen on luotu liikkumaan

Aiheesta puhuu kansikuvan maalaislääkäri Tapani Kiminkinen.

Tehostettu työ rassaa

"Tehostettu työ tarkoittaa työtä jossa tuntuu että työaika ei riitä työn tekemiseen, työt keskeytyvät liian usein, ja työntekijöitä on työn määrään nähden liian vähän."

Töissä ja silti poissa

"Monet oleskelevat työpaikalla saamatta mitään aikaan...."

"... Tätä ilmiötä kutsutaan presenteismiksi."

Vauhtikierteestä tasapainoon

"...uupuminen voi olla myös lahja. Siitä toivuttuaan voi nähdä elämän toisesta näkökulmasta..."


63 sivua kiinnostavaa luettavaa.

Työteeman lisäksi tässä numerossa artikkeleita suremisesta ja vanhuudesta sekä vinkkejä uusista kirjoista. Katso linkki.

Wednesday, March 30, 2011

Perhe-helvetti naistenlehdestä



Luin kampaajalla naistenlehdestä artikkelin kamalasta perhehelvetista. Se meni jotenkin tähän tapaan. Parisuhde eteni normaalisti ensimmäisen lapsen syntymiseen asti mutta sitten aviomies alkoi muistaa kauan tukahduttamiaan pahoja lapsuusmuistoja häiriintyneen äidin kanssa ja alkoi oireilla. Helvetti alkoi.

Kuusi vuotta pakkomielteistä käytöstä, alkoholia, vaimon syyllistämistä... kurjaa ja raskasta. Itsemurhayrityksiä joista kolmas onnistui. Kolme pientä poikaa jäi isää suremaan.

Tätä ulkopuolinen neutraalista kuvakulmastaan kysyy ja ihmettelee: Miksi hankkia vielä kaksi lasta lisää kun perhe-elämä oli jo ehtinyt kamalaksi äityä?

Vaimo ymmärsi jossain vaiheessa pelastaa itsensä, mennä terapiaan ja muuttaa erilleen asumaan. Lopuksi anoppi vielä letkautti: Näin tässä kävi kun et ottanut häntä takaisin.

Juttelin pari päivää sitten erään ystäväni kanssa joka vapautui hirveästä avioliitosta vasta kun mies kuoli, ei päässyt irti aikaisemmin. Totesimme että nykypäivänä on aika lailla helpompi pelastautua kuin ennen. Ehkä sanaa "helppo" ei kannattaisi tässä yhteydessä käyttää, mutta tarkoitimme että nyt kaikkien ulottuvilla on tietoa. Ystäväni sai tietoa luonnehäiriöisistä vasta avioliittonsa keskipaikkeilla. Irti pääseminen olisi ollut mutkatonta vain alussa.

Kirjoista tai naistenlehdistä voi löytää kuvauksia sellaisista liitoista jotka ovat tuhoon tuomittuja, väkivaltakäyttäytymisestä joka ei lopu vaikka puoliso polvillaan joka kerta vannoisi että oli viimeinen kerta, läheisriippuvuudesta... Lukiessaan moni on hätkähtäen tunnistanut oman tilanteensa ja saanut herätyksen. Mikä onni että on ihmisiä jotka kertovat oman hirveän tarinansa muiden avuksi.

Thursday, March 24, 2011

Kaksin parempi kuin yksin



Punaisen ristin verkkokauppa toimitti tänään sen toisenkin nallen joka oli jäänyt ekasta kuoresta puuttumaan.

En tiedä ovatko veljekset, siskokset, kaksoset, mutta nyt ollaan tyytyväisiä.

Kaksin aina kaunihimpi?


Tuesday, March 22, 2011

Missä punainen veljeni on?



Punainen nalle (klikkaa edellä oleviin sanoihin) Punaisen ristin verkkokaupasta saapui postilaatikkooni. Vain yksi, vaikka niitä piti olla kaksi. Laskussakin mainitaan kaksi. "Missä punainen virkattu virkaveljeni tai siskoni on?" Amigurumi-otus ihmettelee.

Meilasin myyntiin ja lupasivat lähettää puuttuvan ötökän. Pieni nalle - iso apu. Myyntituotto menee SPR:n katastrofirahastoon, ja sieltä kriisien ja katastrofien uhrien auttamiseen.

Erittäin sympaattinen pieni virkattu nalle.

Saturday, March 19, 2011

Johan loppui koulukiusaaminen



Kiusaaminen loppui kun äiti heitti potkulaudan kiusaajan perheen talon ikkunaan. Pidempi versio stoorista täällä.


Friday, March 18, 2011

Nalle auttaa kriisissä



Neulottu nalle Punaisen ristin verkkokaupasta. Tuotto menee kriisien ja katastrofien uhrien hyväksi. Tilasin pari punaista Amigurumi-nallea, à 10 euroa.

Saturday, March 12, 2011

Väläys pimeässä



Käsissäni on ansiokas, kerrassaan mainio lasten- ja nuortenkirja. Lukekaa ihmeessä. Kirja avartaa näkevän ihmisen maailmaa viedessään meidät käymään sokean maailmassa. Tai lukekaa nyt ensi hätään ainakin mitä blogiin Lastenkirjahylly on kirjasta kirjoitettu. Löysin mainitun blogin juuri Seija Vilénin kirjailijablogin kautta.

Lasten ja nuorten luettavaksi saisi olla pinoittain tarinoita erilaisuudesta. Suvaitsevaisuutta lisäävää kirjallisuutta ja elokuvia. Henkilöhahmoja joiden avulla pääsee ajattelemaan toisen ihmisen ajatuksia, kuvittelemaan toisen ihmisen kokemuksia, eläytymään toisen tunteisiin.

Havainnollisesti, viehättävästi kirjailija Maijaliisa Dieckmann vie lukijan Louis Braillen mukana 1800-luvun Pariisiin ja suomalaisen Leon kanssa nykyajan koululuokalle. Inhimillinen ote. Ei millään muotoa nyyhkytarina, jos sellaista pelkäätte.

Ystäväni Päivi toimi sokean pojan koulunkäyntiavustajana monet vuodet. Taidanpa lahjoittaa kirjan hänelle kun olen itse lukenut. Uskon että hän pitää siitä. Älkää kertoko etukäteen jotta yllätys ei mene pilalle. Kävijälaskurini mukaan hän ei ole viime aikoina käynyt täällä lukemassa. En useinkaan ehdi tarkastella kävijöitä mutta viime aikoina olen katsellut kiinnostuneena keitä täällä käy. Jaa, mutta eksyn asiasta. Minun piti vielä laittaa tähän näyte tai pari luettavaksi. Tämä hiukan sen jälkeen kun Louis sokeutui 3-vuotiaana (s. 37):

"Pian Louis jo uskaltaa keppinsä kanssa pihasta tielle. Hänelle tapahtuu niin kuin sokeille aina. Hänen muut aistinsa voimistuvat ja vahvistuvat. Hän aistii ihollaan ihmisten ja esineitten läheisyyden. Hänen kätensä tuntevat kodin paikat ja tavarat, ja hänen sormen-päittensä tuntoaisti on kohta aivan ylivoimainen."

"Louis'in kuulo on niin tarkka, että hän kuuulee tykkien jylinän ja lähestyvien sotajoukkojen marssin, kun muut eivät kuule mitään."

Kirjan takakannesta sormenpääni osuivat kohoutumiin. Ne osoittautuivat pistekirjoitukseksi. Mitä siinä mahtaa lukea? Jännittää. Ahaa! Oivalsin. Teoksen nim: Väläys pimeässä.

Monday, March 07, 2011

Yhteinen piirre possussa ja minussa



Voi tuota possua, haha. Nerokas protesti siihen että hän joutui odottamaan. Riemastun tästä koska tunnistan itseni. Minäkään en siedä odotella sivussa mitään tekemättä.

(Tämän aamun Hesarista. Klikkaamalla isonee.)


Sunday, March 06, 2011

Narsisti laittaa uhrinsa lukkoon



Kiitos blogikaveri Ofelialle tästä linkistä. Se on Narsistien tuki ry:n projektivastaava Hanna Kaikulan haastattelu. Haastattelun voi kuunnella (klikkaamalla kaiuttimen kuvaa) tai lukea.

Muutama poiminta:

"... häiriö, josta kärsii noin yksi prosentti väestöstä. Jos ajatellaan että noin 53 000 oirehtii narsisistisesta persoonallisuushäiriöstä ja heidän ympärillään kolme ihmistä, niin siitä kärsivien määrä kohoaa jo yli 150 000:n."

"Suomessa elää kymmeniä tuhansia ihmisiä luonnevikaisen narsistin armoilla. Kiusaaja voi olla työpaikalla, koulussa, parisuhteessa tai omassa lähiperheessä."

"Narsistin kiusaamismalleja ja tapoja on vaikea huomata. Hän antaa uhrilleen myös positiivista palautetta ja on taitava ihmissuhdepeluri, joka pitää uhriaan otteessaan jopa vuosikausia."

"Ulkopuolisille narsisti näyttää reilulta ja ystävälliseltä sekä käyttäytyy hyvin. Arkielämä narsistin kanssa on kuitenkin erittäin epävakaata. Sopimukset eivät useinkaan pidä."

Eräs läheiseni on juuri irtaantumassa luonnehäiriöisestä puolisostaan. Hui hirvitys mitä tuskaa ja hankalauuksia siihen liittyy.

Häiriöiset pitävät uhria kuin lukkopihdeissä eikä ulos heittäminen asunnosta käy niin vaan. Voin kuvitella miten ne keksivät vaikka mitkä vitkutukset ja tekosyyt, huutavat, raivoavat, syyttelevät, maanittelevat, imartelevat. Montakohan vuotta uhreilta kuluu toipumiseen kun ensin ovat päässeet fyysisesti irti?

Saturday, March 05, 2011

Lyhyt persoonallisuustesti



Professori Richard Weisman, Minuutisssa muutokseen (59 Seconds) - teoksen kirjoittaja: Maailman lyhin persoonallisuustesti YouTubessa.

http://www.youtube.com/watch?v=kHF0VXPanU8&feature=player_embedded

Voi ihme miten helposti käsivarteni nousivat ja laskivat, hahaa !

Saturday, February 26, 2011

Ajatonta viisautta



"On neljä tapaa tietää paljon: elää monta vuotta, matkustaa monessa maassa, lukea monta hyvää kirjaa - mikä on helpointa - ja keskustella viisaiden ystävien kanssa - mikä on miellyttävintä."

Teos Sankarin taskupeili on "kirja strategioista, joita tarvitaan mestaruuden saavuttamiseksi kilpailun, ulkoisten seikkojen ja usein myös vilpin hallitsemassa maailmassa."

Tuesday, February 22, 2011

Hyvää huuhaata ja höpsismiä



No jopas! Tätä uutta lukiessani aloin ajatella yhtä vanhempaa kirjaa hyllyssäni ja niinhän se oli että ainoan omistamani unikirjan on kirjoittanut juuri sama nainen jonka elämästä Matka yli hils... eikun Matka yli ymmärryksen kertoo. Vanhassa Kops-blogissani kirjoitin marraskuussa 2005 otsikon UNIKIRJATKO HÖPSISMIÄ alle että tuo teos saavutti hyväksyntäni vaikka muuten en kertakaikkiaan jaksa kuunnella kun joku alkaa kertoa unistaan...