Friday, October 12, 2007

TYÖNILOA VALAISINTEHTAASSA

.

Kenen duunipaikassa on tällainen into ja puhku?

PAKINAPERJANTAI

Työniloa valaisintehtaassa
energiaa, ideoita,
älynväläyksiä
johtajassa valovoimaa
sihteerissä aavistus haloeffektiä
ilmapiiri briljantti
joka työntekijä timantti

Salamana työ valmistuu
kuin tuli ja leimaus
sujuu tavaroiden tilaus
työpäivä on yksi vilaus

Työniloa säteilevä
loistava jengi
ei himmene
ei sammu
edes firman pikkujouluissa
.

11 comments:

  1. Varsin säihkyvää porukkaa!

    ReplyDelete
  2. Siellä on varmaan henkilöstöpoliittika kohdillaan :D

    ReplyDelete
  3. Hei Hansu ja Elegia

    Teissä on jotain hohtoa! :D

    ReplyDelete
  4. Anonymous8:26 pm

    Ai! Rám! Hieno jutska!

    ReplyDelete
  5. Hohtoa meissä, minussa? Ihanaa, you saved my day ;-)))

    ReplyDelete
  6. Valaistuin aivan.
    Unohdin työn, vaivan.

    ReplyDelete
  7. Ah, lisää säkenöiviä persoonallisuuksia käymässä blogissani :) Alkaa jo häikäistä niin että haenpa aurinkolasit...

    Rám? - Aaaa! Nyt mä sen keksin. Airam syttyi pään päällä. Loistava sanaleikki.

    ReplyDelete
  8. Anonymous10:47 am

    Hauska tarinainen taas!

    PS Minäkin laadin postauksen, sehän liittyy melkein tuohon teemaan josta en tiennyt mitään enkä siksi sitä kirjoittanut. Jos ehdit käyhän vilasemassa ja kommentoimassakin.

    Nyt lähden mamman luo jeesaileen! Hyvää päivänjatkoa sinne!

    ReplyDelete
  9. Anonymous11:29 am

    Nyt täytyy ehdottomasti kertoa yksi kuriositeetti tuosta lampusta, jonka olet kuvannut. Tai siis samannäköisestä lampusta, joka oli siskon lastenhuoneen katossa sängyn yläpuolella. Se oli vaaleanpunainen:

    Kun lapset olivat vielä ihan pieniä, vauvoja, huomasin, että ne selällään valvoessaan katselivat kiinteästi lamppua ja hymyilivät. Siis siinä lampussa oli jotakin tosi kivaa! Ja. Totta. Kyllä se siskon lamppu muistutti minustakin sitten uudelleen katsottuna ihan selvästi äidin rintaa!

    p.s. Miksipäs ei? Ovathan tutkijat sitäkin mieltä, että Muumit muistuttavat muodoltaan äidin rintaa ja että siksi ne olisivat lapsista mielenkiintoisia (tosin myös hirvittävän pelottavia tapahtumiltaan, mitä olen lapsilta jälkikäteen kuullut).

    ReplyDelete
  10. Anonymous1:57 pm

    Pikkujouluist en tiärä mittää :)

    (Kaikki kattolamppumme vaihdettu tollasiin,
    ja perhen piiiitkät miehet ei enää lyö päätänsä :)

    ReplyDelete
  11. Komposti, katsos! Postauksesi kiinnostaa. Se on aiheesta jota olen juuri pohtinut, luen huomenissa tarkemmin. Nyt olen juuri sammuttamassa valot blogista ja postumassa illan viettoon.

    M, sympaattinen juttu :)

    Hannele, hihii, samaten oli sinun juttusi sympaattinen. Meikäläisellä ei ole koskaan tuota pituusongelmaa, 155cm :)

    Se jää vähän askarruttamaan että miksi Oh-Show-Bla-Bla-Blaa pisti aksentin Rám-sanan päälle... Toivotaan että minulla välähtää myöhemmin!

    ReplyDelete