Vapaaehtoistyöt

Kaverin kanssa tuli talkootyöt ja vapaaehtoistyöt puheeksi. Hän kertoi ottaneensa tehtäväksi paistella lättyjä yhdelle säännöllisesti kokoontuvalle porukalle. Ennen pitkää kävi yhä ilmeisemmäksi että yleisö piti saamaansa palvelua itsestään selvänä ja joku jopa kritisoi: "Eivät nämä ole Ahvenanmaan pannukakkujen veroisia." Tottakai ystäväni lopetti kiittämättömien kestitsemisen siihen paikkaan. Tyhmä olisi ollut ellei olisi lopettanut.

Tuttua touhua. Olen eläessani tainnut aina tehdä vapaaehtoistyötä jossain muodossa. Poikkeuksetta ikävä yllätys kun huomaa että porukasta nousee joku joka alkaa esittää vaatimuksia tai arvostelee työtäni naama näkkärillä. 

Kerrostalossa asumisen ajoilta muistan useita järkyttäviä tapauksia. Osa asukkaita siivosi pihaa, maalasi rappukäytävien seiniä, kunnosti penkkejä ja teki muuta täysin ilmaista työtä. Sen sijaan että talkoisiin osallistumattomat olisivat olleet kiitollisia, talkoolaisten ja taloyhtiön hallituksen korviin alkoi kuulua milloin mitäkin napinaa tai ärinää. "Mikä penteleen risukasa parvekkeeni alla on?" ärähti yksi eläkeläismies kun pihatalkoissa oltiin edetty siihen vaiheeseen että puitten oksat oli saatu kerätyksi yhteen paikkaan mistä ne aiottiin seuraavana päivänä kuljettaa pois. Mieheni ja minä emme lopulta enää osallistuneet talkoisiin emmekä suostuneet taloyhtiön hallituksen jäseniksi. 

Muutama vuosi sitten menin vapaaehtoiseksi erääseen organisaatioon. Kävin kerran viikossa antamassa ilmaisen työpanokseni enkä ollut koko syyskaudella kertaakaan poissa. Kanssatyöntekijäni ei päässyt paikalle joka kerta. Sain paikallisosaston yhteyshenkilöltäni runsain mitoin kiitoksia ja kannustusta. Organisaation pääpaikalta sen sijaan alkoi sadella meilejä joissa kiittelyiden sijaan moitittiin siitä että olen yksin paikalla vaikka säännöissä sanotaan että aina pitää olla kaksi henkilöä paikalla. Joka kuukausi tämä yhteyshenkilöni tuntui etsivän ja löytävän työstäni lisää vikoja, vaikka muut suitsuttivat tyytyväisyyttään. Hyvä ratkaisu keksittiin kun jäin tekemään samaa vapaaehtoistyötä mutta olin yhteydessä vain paikallisosastoon. 

Teen tällä hetkellä vapaaehtoistyötä maahanmuuttajien parissa, vedän Facebookissa ryhmää nimeltä Vapaaksi kiusaamisesta sekä toimin Suomen Asperger-yhdistyksessä. Siinä vaiheessa kun missään noista alkaa tuntua että ilmainen vapaaehtoisuus tulkitaankin velvollisuudeksi tai roolini käsitetään niin että minua voidaan arvostella tai käskyttää tai minulle voidaan esittää vaatimuksia poistun takuuvarmasti paikalta.