Nytpä tömähti ilmoille tuikitarpeellinen teos. Kateutta tarkastellaan tunteena, ilmiönä ja käyttäytymisenä.
Pirkko-Liisa Vesterisen toimittama uutuus sisältää useiden työelämän ja johtamisen asiantuntijoiden kirjoituksia.
Teen vapaaehtoistyötä kiusaamisen ehkäisemiseksi. Se puoli kiinnostaa itseäni tässä eniten. Kirja lupaa apua. Olen kiinnostunut.
PS-kustannuksen sivuilta voi lukea lisää.
Hyvä, että tästä puhutaan. Kateellisia ja katkeria ihmisiä on maailma täynnä. Olen jo oppinut luovimaan kateuden aallokossa ja nostamaan kateellisten itsetuntoa ja vähättelemään itseäni sopivassa määrin. Huvittavinta tässä on se, että mitään syytä kateuteen ei yleensä ole. Vaikka toisella menisi jollain elämänalueella hyvin, on hänellä varmaan vaikeuksia jollain toisella eikä elämä ole mitään pilvilinnoissa poukkoilua. Eikä kateudesta ole kateelliselle mitään hyötyä! Miten se muka parantaa hänen oman elämänsä laatua? Jos joku toinen menestyy ja nauttii elämästään, niin ei se yleensä ole minulta pois. Ja elämänlaatua voi mitata niin monilla mittareilla.
ReplyDeleteHelena: Totta kaikki mitä puhut.
ReplyDeleteLapsesta asti olen kateellisuutta ihmetellyt kun itsessäni sitä ei ole. Mahtaako olla synnynnäistä, tai olemmeko saaneet sitä syntymässä eri määriä ? :)
Kateus, hmmmm.
ReplyDeleteOlen googlaillut ja saanut tietää olevani ihan oikea karjalainen Paha Silmä, mikä tarkoittaa sitä, että olen kateellinen ihan kaikelle, mitä muilla ihmisillä on.
Huimaa, koska en tunne olleeni kateellinen kenellekään elämäni aikana. Ei ole ollut aihetta!
Oma elämäni on olult sitä mitä on, ei paljoa voi poiketa muiden elämästä, mutta muiden suihtautuminen minuun on ollut hiukka ongelmallista!
Minua on syytetty mm. ylpeydestä, mikä yllättti kovin. Kysyin, että mistä syystä? Vastaukseksi en saanut mitään.
Aika köntsää ja epä-älyllistä meininkiä.
Maaria: Ihanaa että olet taas palannut tauon jälkeen langoille. Sydämellisesti tervetuloa.
ReplyDeleteEn usko sinua kateelliseksi enkä ylpeäksi mutta sen uskon että niillä jotka muita kovasti syyttelevät ei ole omat asiat ihan hyvin. Joskus syyttelyn takaa löytyy projisointi; syyttelijä heijastaa omat vikansa siihen jonka on ottanut silmätikukseen. Miltä tämä selitys tuntuu? :)