Saturday, September 18, 2010

Nopea vai hidas päätöksenteko?



On kahdenlaisia päätöksiä, vaistonvaraisia ja analyyttisiä. Vaistonvaraiset päätökset ovat niitä salamannopeita sisäiseen tietoon perustuvia ratkaisuja joita emme ehdi edes ajatella kuten äkkijarrutus liikenteessä.

Toisenlaisiin päätöksiin kulutamme aikaa ja harkintaa.

Voi käydä niin että vaisto sanoo heti minkä takin haluan, mutta sovitan kuitenkin useita malleja ennen kuin teen päätöksen. Päädyn siihen ensimmäiseen.

Ravintolan ruokalistaa tutkaillessa saattaa käydä samoin. Päädyn intuitiiviseen ekaan valintaani - broileriannos - mutta vasta kun olen ensin tutkaillut mitä kaikkea on tarjolla.

Kauanko analyyttiseen päätöksentekoon kuluu aikaa?

Tämä on verraton kysymys kaikille niille jotka valittavat aikapulaa. Jos analysointiin, valitsemiseen ja päättämiseen kuluu suhteettomasti aikaa, ei tarvitse arvailla miksi aika ei riitä mihinkään.

Minulla on yksi tuttava joka ei tee pienintäkään ostosta ensimmäisellä katselukerralla. Hän palaa liikkeeseen ja ostaa tuotteen tai vaatteen vasta toisella kerralla. En tarkoita isoja kalliita tärkeitä ostoksia, vaan esimerkiksi ihovoidetta. Kiinnostavaa sinänsä että tämä tuttavani on usein tyytymätön hankintoihinsa, ja tarjoaa minulle ostettavaksi kenkiä, vaatteita, hiustuotteita... Siis ilmeisesti tuo ei hänellä toimi.

Jos ollaan porukalla ravintolassa ja yksi tavaa ruokalistaa 45 minuuttia... Niin, se ei vie ainoastaan hänen omaa aikaansa vaan kaikkien asianosaisten.

Nykyihmisen kannattaa miettiä noita. Ei aikaa kannata ehdoin tahdoin tuhlata.

3 comments:

  1. Ma oon yleensa salaman nopea paatoksen tekija, jos luotan puhtaasti intuitioon, niin paatos on oikea, jos jostain syysta on aikaa alkaa vehtaamaan ja jarkeilemaan, niin hyvin usein kadun paatostani, olisi pitanyt sittenkin toimia intuition mukaan.

    Varsinkin jos on kyseessa isommat asiat, luotan taysin intuitioon ja silloin yleensa kaykin niin, etta mitaan valintaa ei lopulta tarvitse varsinaisesti tehda, annan asian vaan ihan rauhassa hautua, ajattelematta sita, ja sitten ratkaisu vaan tupsahtaa kuin tarjottimella.

    ReplyDelete
  2. Muistan lukeneeni aiheeseen liittyvää tutkimusta, joka vahvistaa kokemuksesi. Nopeat päätöksentekijät ovat tyytyväisempiä päätöksiinsä kuin jahkaajat. Kyky tehdä päätöksiä ja kestää niihin liittyvä epävarmuus on tärkeä psyykkinen kyky. Voikohan sitä harjoitella?

    ReplyDelete
  3. Tuollainen 45 minuuttia veivaava ihminen on itsekas.
    Pelkasta kohteliaisuudesta muita kohtaan voisi valita vaikka minka annoksen jos on niin vaikeeta.
    Mina en kehtaisi antaa muun poytaseurueen odottaa noin kauan paatostani.
    Mutta meita on moneksi...

    ReplyDelete