Olen tänä aamuna menossa Helsingin keskustaan koska minua haastatellaan erääseen tekeillä olevaan tutkimukseen joka koskee maahanmuuttajanuorten koulupudokkuutta.
Rautatientori on tullut tutuksi niinä aikoina kun kävin kielikouluttamassa väkeä yrityksissä ja laitoksissa. Kyllä on sahattu Espoon, Vantaan ja Helsingin väliä. Bussinvaihtoja siellä sun täällä. Usein juuri tuossa aseman tienoilla. Niin, ja opiskeluvuosina pendoloitiin paikallisjunassa Koivukylän ja Hesan välillä, sen jälkeen Hiekkaharjusta Helsinkiin ja takaisin.
Opetin neljä vuotta Ympäristökeskuksessa, onneksi vain kerran viikossa, sillä sieltä kotiinpaluu kesti puolitoista tuntia. Aamulla sentään sain sinne "vain" puolen tunnin kyydityksen mieheni mukana kimpassa.
Mikä helpotus ja ajansäästö kun syksyllä 2005 aloin opettaa kotona ja kotoa käsin. Netissä, puhelimessa ja livenä. Työmatkat jäivät kokonaan pois, kiitos ja kunnia. Jotkut kuljettajat lienevät entisiä formulakuskeja. Kun linjamobiili heilahtaa käyntiin ei voi kuin pitää pylväästä kiinni ja yrittää pysyä penkissä. Kaupungin metelissä ei aina onnistu musiikin kuuntelukaan iPodista. Ruuhkabussissa vaikea mahtua lukemaan. Kantamusten sijoittelukin vaikeaa.
Onneksi nuo ajat ovat ohi. Tai eivät kokonaan, opetuskeikkoja tulee silloin tällöin kodin ulkopuolelle. Yksi kerta viikossa ei haittaa. Sen voi ottaa matkustelun ja sightseeingin kannalta.
"...linja-autossa on tunnelmaa, linja-autossa matka katkeaa..."
ReplyDeleteTutkimuksen aihe on mielenkiintoinen! Mistä aiheesta koulutat? Minua kiinnostaa juuri maahanmuuttajanuoret. :) t, Piparminttu Pipsa
ReplyDeletePIPSA: Olen kieltenopettaja, aikuiskouluttaja, mutta toimin vapaaehtoisena läksyhelpin vetäjänä Pukinmäen peruskoulussa.
ReplyDeletePretty Polly Kielikoulutus Oy
LäksyHelppi, Suomen Punainen Risti.