SIIVOOJISTA

Luin kirjoituksen jossa opiskelijatyttö kertoo kokemuksistaan siivoojana ravintolassa. Hän ihmettelee ihmisten siivottomuutta ja tarjoilijoiden ylimielistä käytöstä häntä kohtaan. 

Kirjoituksen saamissa kommenteissa on useita jotka puhuvat siivoojista ja siivouksesta hyväksyvästi. Epäkiitollista työtä, jälki näkyy vasta kun työ jätetään tekemättä, siivousta kannattaisi arvostaa enemmän. Vain yksi "siitähän heille palkka maksetaan" - tyyppinen kommentti, jolla annetaan itselle lupa sikailla julkisilla paikoilla. Joku kommentoija puhuu työpaikasta jossa siivoojasta puhuttiin väheksyvästi kunnes kuultiin hänen opiskelevan opettajaksi, minkä jälkeen hänelle alettiin jutella. 

Ihmisestä kertoo aika paljon se millä tavalla hän suhtautuu muihin. Eikö työyhteisössä luontevinta ja oikeinta olisi kunnioittaa kaikkia kanssatyöntekijöitä, ja vähintäänkin olla osoittamatta käytöksellä tai sanoilla jos kuvittelee olevansa muiden yläpuolella? 

Eräs tuttavamies kertoili opettaneensa lapsilleen omalla käytöksellään että roskakuskeja tervehditään. He seisoivat omassa pihassaan ja yhdessä heiluttivat roskahepuille. Toivon totisesti että hän ei ääneen sanonut lapselle mitään mistä saattoi aistia "me kuninkaalliset tässä armollisesti tervehdimme rahvasta". Sellainen minulle välittyi hänen puheistaan. Aika ylimielistä jos noin on. 

Vuosia käydessäni yrityksissä väkeä kouluttamassa tapasin aina aamulla siivojia ja vahtimestareita joiden kanssa juttelin päivän ekat juttelut. Erilaisia johtajia, toimihenkilöitä, tutkijoita, miehiä, naisia saapui työpaikalleen ja kulki ohitseni. Yleensä kaikki tervehtivät, mutta yhtenä päivänä mieshenkilö jätti vastaamatta tervehdykseeni. Se tuntui oudolta. Kun sitä sitten hetkeä myöhemmin kummastelin niille ryhmäläisilleni joita menin kurssittamaan, sain kuulla että organisaatiossa on joukko tutkijoita jotka eivät tervehdi ketään. (Ehkä vain toisiaan.) Ilmiö koettiin loukkaavaksi. 

Hyvä jos meistä jokaiselle edes kerran elämässä käy niin että joku kohtelee halveksivasti, jotta saamme tietää miltä se tuntuu, emmekä vahingossa tee sitä muille. Ne ovat mänttejä jotka antavat vahingon kiertää.

Millaista tuntuu olla siivooja ja saada ylimielistä kohtelua osakseen? Millaista tuntuu olla kielitaidoton maahanmuuttaja jota ei edes tervehditä, saati sitten että hänen kanssaan vaihdettaisiin muutama sana ja otettaisiin mukaan yhteisöön? Ainakaan minulta kukaan ei saa kalseaa kohtelua osakseen ammatillisen aseman tai kansallisuuden perusteella. Voi olla että evään ystävällisyyden joltakulta, mutta se jokukuku lienee sitten itse sen tilanteen aiheuttanut. On esimerkiksi antanut ymmärtää että ei kaipaa seuraani. Niin kauan kuin en tiedä, juttelen kaikkien kanssa.