Joudumme joka päivä lukuisiin valintatilanteisiin. Putoilevatko päätökset kuin liukuhihnalta vai junnaako prosessi jähmeästi eikä valmista tule?
Kaaoksen kesyttäjä valaisee (luvussa 8) sitä mikä hidastaa ja nopeuttaa valintaa.
Rajaaminen on hyvä keino helpottaa valitsemista. Siihen kirja tarjoaa 8 ohjetta. Tässä pari esimerkkiä:
1. Luo menetelmiä vaihtoehtojen määrän rajaamiseen: etsi uusia housuja esimerkiksi vain kahdesta liikkkeestä tai käytä siihen korkeintaan tunti. Parkinsonin lain mukaan tehtävään kuluu niin paljon aikaa kuin sille annetaan.
5. Huolehdi siitä että joudut pysymään päätöksessäsi: jo pelkkä sen perumisen mahdollisuuden olemassaolo tekee tilaa epäilyksille ja jahkailulle ja estää valintaa seuraavan tyytyväisyydentunteen syntymisen. Kun olet tehnyt päätöksen pysy siinä.
Jos kuulut niihin jotka valittavat jatkuvaa ajanpuutetta, yksi syy voi hyvinkin olla se että valitset ja teet päätöksiä liian perusteellisesti, tai se että tuhlaat aikaa jo tehtyjen päätösten jälkipeluuseen.
M'olen reippaasti edellä noiden housuostosten suhteen. Käyn yhdessä kaupassa, luotan siihen että myyjä osaa arvioida kokoni – ja otan sovittamatta passeleimman näköiset pökät (tai parit) mukaani. Ei ole kukaan tullut sanomaan että "onpas sulla aina tosi omituisia housuja"...
ReplyDeleteOLIVER: Tehokasta ja helppoa. Nostan hattua :)
ReplyDeleteValitsen, jälkijahkailen, hypistelen, päätä särkee, tulee nälkä, jossain vaiheessa nakkaat "kuteen" kärryyn tai otan kainaloon ja maksan. Menen hyvin ansaitulle kahvitauolle ja saatan ostaa makean paakelsinkin.
ReplyDeleteEn yhtään tykkää ostoksilla kulkemisesta. Koko ajatus, että pitää lähteä ostamaan vaatteita on hyvin vastenmielistä. Vältän sitä niin pitkälle kuin voin. Olen kiitollinen mainoksista, joita kannetaan postiluukusta ja voin aloittaa valinnan jo kotona.
Ei kovin ekologista sekään ole. Huono omatunto tuosta listasta vielä puuttuukin.
T: Kaija
KAIJA: Onko sulla kaveria jonka kanssa homma nopeutuisi ja sujuisi? Yhdessäolo kaupan päälle.
ReplyDeleteMulla oli aikanaan yksi ystävä joka innostui aina valitsemaan MINULLE vaatteita kun kiertelimme kaupoissa. Hän oli kuin myyjä ja veteli esiin tarjouksia hyllyiltä ja vaatepuilta. Minulla on vieläkin yksi tummansininen villakankainen jakkupuku jonka hänen tönimänään ostin Stockmannilta 80-luvulla.
Nyt vasta tähän vastaan kun en joka päivä lue blogeja. Minulla on yksi ystävä, joka valitsee minulle vaatteita. Hän jopa tilaa nettikaupasta "itselleen" vaatteita, jotka ovat sopivia minulle ja mielivärejäni myös. Hän muutti kesällä ulkomaille pariksi vuodeksi ja sitä ennen kävimme ostoksilla, joten pärjään nyt jonkin aikaa.
ReplyDeleteHuomiosi oli siis aivan oikea ja neuvosi myös. Ystäviä tarvitaan monessa asiassa.
T: Kaija
Kaija: Vaihto, vastavuoroisuus, ystäväverkosto... Kaikki hyviä juttuja.
ReplyDelete