Thursday, September 24, 2009

Suhtautuminen toisiin



Tämä ei ole mikään ehdoton sääntö, mutta olen usein havainnut että


- Se joka valehtelee olettaa että muutkin valehtelevat

- Se joka on rehellinen olettaa että muutkin ovat suoria

- Joka ajattelee pahaa uskoo että muidenkin ajatukset ovat pahoja

- Joka ajattelee hyvää uskoo muidenkin ajattelevan hyvää


Noilla on vaikutusta elämän laatuun, jaksamiseen, yleiseen ilmapiiriin, ihmissuhteisiin.

Oma asenne ja mielentila vaikuttavat jokapäiväiseen elämään.

Toisen ihmisen asenne ja suhtautuminen minuun vaikuttavat jokapäiväiseen elämääni.

Heitämmekö toisillemme epäluottamuslauseita vai luottamuslauseita?

Sillä on vaikutusta.

10 comments:

  1. Samaa mieltä!
    Ja noidankehä syntyy siitä, että se joka kokee epärehellisyyttä, pahuutta, ja valehtelua "oppii" myös itse kohtelemaan muita samoin keinoin. Luottamus elämään ja ihmisiin katoaa ja omalla käyttäytymisellä ei tunnu olevan merkitystä. Se on surullista.

    ReplyDelete
  2. Varmasti noinkin, mutta olen myös huomannut, että se kenelle on valehdeltu tai muuten kohdeltu kaltoin, ei välttämättä kohtele kanssakulkijoitaan samalla tavalla eikä käyttädy samalla tavalla, mutta oppii kyllä suhtautumaan aika varovaisesti ja epäillen muiden tekemisiin.

    Tee hyvää, mutta samalla kieltäydy ottamasta muiden lähettämää pahaa vastaan.

    ReplyDelete
  3. Kulkija: Minulla oli aivan sinun ajatustesi suuntaisia mietteitä aamulla tätä tekstiä kirjatessani vaikka en niitä muistiin merkinnytkään :)

    ReplyDelete
  4. ¨Kun olen löytänyt itseäni, löytänyt omia naamioita, turhia rooleja, avannut solmujani,avannut itseäni....omat projisoinnit, selittelyt, osoittelut , tuomitsemiset jäävät pois...
    Jotenkin osaa katsoa ja ymmärtää ihmisten eri vaiheita ja käyttäytymisiä,,,, ilmaisemisia..

    Sen polun , jonka itse on talssinut, tuntee...ja on helpompi ottaa vastaan ihmisten reagointeja, tunteenpurkauksia, kun ymmärtää..

    Silti minä herkistyn negatiivisuuden edessä...olen vielä polulla..

    ReplyDelete
  5. jaa, jaa...itse olen aika suora koska en osaa olla muunlainen - se olisi teeskentelya. Eri asia on, avaako suunsa aina vaikka olisi tarvetta - ian myota oppii olemaan rehellisesti hiljaakin...

    Mina olen kokenut elamassa paljon epaoikeudenmukaisuutta, valehtelua ym. epareilua toimintaa mm. tyoelamassa mutta ei minusta ole tullut 'samalla mitalla takaisin' -tyyppia.
    Jos aina maksaisi samalla mitalla takaisin maailma olisi viela hullumpi paikka!

    ReplyDelete
  6. I think how others treat you has as much significance on one's self as much as words have on one self. I didn't really trully understand this until I was reccently hurt, taken advantage of and then discarded. I learned some lessons from this friendship gone bad and looking back, I wouldn't handle it any differently than I did.

    ReplyDelete
  7. Olen aika paljon samaa mieltä,ja se vastakaiku muilta yleensä riippuu siitä,miten heitä kohdellaan. Omien kokemusteni perusteella voisin olla katkera ja ilkeä muita kohtaan,mutta koska haluan ystävällistä vastakaikua,olen minäkin ystävällinen muita kohtaan.Ymmärrän ihmisiä,jotka katkeroituvat elämän varrella,mutta he sillä asenteellaan myös menettävät niin paljon...

    ReplyDelete
  8. Parissa kohdin ajattelen toisin.
    -Se joka valehtelee, saattaa pitää sitä yhtenä selviämiskeinona säilyttääkseen kasvonsa, peitelläkseen virheitään tai pyrkiäkseen eteenpäin siitä, missä aita on matalin.Sisimmässään kade niille, jotka eivät harrasta valehtelua.
    -Suora ihminen ei aina välitä siitä, miten suoruutensa saattaa loukata.Joskus selittää käytöstään sillä, että hänhän halusi vaan olla rehellinen, miettimättä ollenkaan tekonsa vaikutusta.Joskus törmää ihmiseen, joka jyrää suoruudellaan muut alleen, ja on jopa ylpeä siitä, että HÄN on niin hyvä rehellisyydessään.
    Rehellisen yhdistäisin ennemminkin rehtiin!
    -Paha ihminen saattaa olla vaan yksinkertaisesti paha.
    -Hyvää ajattelevana ihmisenä en ole kuitenkaan niin sinisilmäinen, että uskoisin kaikkien ajattelevan hyvää, koska näin ei vaan ole!
    Tosin oma pikkupiruni istuu aina valmiina olkapäällä, ja iskee heti, kun en ole varuillani.
    Vaikka en välttämättä ääneen laukaise, on monesti tehnyt mieli olla oikein ilkeä. Jotenkin se on aika inhimillistä, eikä ole vaaraa että tuntisi itseään muita paremmaksi hyvyydessään.

    En pahemmin analysoi itseäni tahi tarkkaile, mutta pyrin siihen, että illalla on mukava mennä maate päivän saldoa tutkiessa.

    Saattoi tulla aika sekavaa tekstiä...

    ReplyDelete
  9. Viisauden sanoja, Rita! Täällä on aina ihana käydä lukemassa pohdintojasi kiinnostavista asioista. Niistä saa itse usein ajateltavaa.

    ReplyDelete
  10. Hyva tarkennus Arjaanneli.
    Suoruus, rehellisyys, rehtiys...
    Olen huomannut kuinka vahva vaikutus on vaikenemisella. Joskus kun tekisi mieli sanoa todella suoraan ja rehellisesti on parempi vaieta.
    Joskus puhuminen ei vaan auta vaikka rautalangasta yrittaisi vaantaa...

    ReplyDelete