Ohhoh, kieps, kops ja hups. Kops pyöri edestakaisin työtuolissaan ja onnettomuushan siitä riehumisesta oli seurauksena. Auts. Parasta vähän rauhoittua. Minkäs teet kun puuhaa ja elämäniloa riittää?
Lieneekö tämä niitä "itku pitkästä ilosta" - tapauksia joista kasvatusperinteemmekin meitä varoittelee?
Eräs tuttavani kertoi että hänen talossaan valitettiin jostain naapurista kuuluvasta yöllisestä metelistä ja kun asiaa tarkemmin tutkittiin kävi ilmi että arkkitehti se ja se teki töitä yötä myöten ja rullasi pyörivällä tuolillaan lattian poikki piirustuspöydän ja toisen pöydän väliä. Priiiit - pruut - priit - pruut....
Emme tule aina ajatelleeksi seurauksia. Hih, minua nuo jutut hymyilyttävät. En pudonnut pahasti tuolilta. Keikahdin vain hiukkasen.
Taisi olla ruuvi löysällä - ainakin tuolinpyörällä :) Kauniimmin sanottuna näkyvä osoitus työn ilosta.
ReplyDeleteminäkin haluaisin tuollaisen pyörivän, liikkuvan tuolin!!!
ReplyDeleteHeh, tekevälle sattuu. Meidän naapuri valittaa, kun tenava juoksee illalla ympäri kämppää. Piti opettaa tyttö pomppimaan sängyllä. "Naapuri" asuu kyllä kaksi kerrosta ylempänä eikä seinänaapurit ole kuulleet mitään...
ReplyDelete