Jotain outoa tässä marras-joulukuun vaihteessa aina on. Joka vuosi sen huomaa. Reaktiot hidastuvat, askel ei nouse yhtä kevyesti kuin alkusyksystä, tulee helposti kirjoitusvihreitä.
Mjaa, mihin minun pitikään mennä seuraavaksi?
Kai muistin postata kuvan tähän yhteyteen?
Ei kai mitään unohtunut?
Ei ollut yhtään kirjoitusvihreitä.
ReplyDeleteEt unohtanut mitään. Kuvasi oli salaperäisen kaunis näkymättömyyden ylistys.
Kiinnostaa kyllä, mihin sitten lopulta menit postauksen jälkeen.
Et varmaankaan unohtanut sitäkään, Rita?
KATJA: Tepsivä resepti tähän pimenevän vuodenajan töppelöintiin on sinun valoisa asenteesi :)
ReplyDeleteMihinkö menin postauksen jälkeen? Tietysti lähettämään pahoittelumeilejä päivän töppäyksistä :D