Maa on sekä pallo että pannukakku. Pysymme pinnalla silloinkin kun pyörimme, mutta saatamme välillä kaatua. Se on elämää.
Monday, October 30, 2006
PAINOVOIMA
. Olikohan se omenapuu jonka alla Isaac Newton istui kun hedelmä kopsahti hänen päähänsä ja hän keksi painovoiman? Pannahinen muuten, miten ihmiset sitä ennen pysyivät maan pinnalla? Köydelläkö? .
Huhutaan, että tämä Isaac Newtonin "valaistuminen" on vain myytti, jonka pohjalta sitten Newton tämän painovoiman keksi, siihen saa uskoa ken tahtoo.
Siitä, että "keksittiinkö" painovoima, voin mainita vain sanasen. Ei sitä keksitty, Newton (oletettavasti se tosiaankin oli Newton, muttei koskaan voi olla varma) vain löysi tai ymmärsi sen, koska painovoima kuitenkin on aina ollut, vaikka sitä ei ole tiedostettukaan.
Sitten herääkin kysymys, miten ihmiset kuvittelivat pysyvänsä maan päällä, ellei ollut mitään, mikä pitää heidät maan päällä?
Olikohan kevytmielisyys kuolemansynti siihen aikaan?
Ave Sigurde,
(En ole varma vokatiivista).
Käsin blogissasi toteamassa että siellä on latinaa - kiva - ja siellä ylistetään talvea - erittäin ilahduttavaa.
Kiinnostavaa mitä sanot Newtonista. Noinhan ne jutut ja historia usein syntyvät että vähän väritellään tarinaa. Mahtoiko Runebergkaan itse leipoa torttuja :)
Aku Ankassa oli kerran veikeä tarina siitä kun vetovoima muuttui pystysuorasta vaakasuoraksi, hih.
Hpy, mikäs Jocke se Pelle Peloton onkaan ruotsiksi.?Se on vaivannut minua eilisestä ... heureka ! Omena putosi päähäni. Uppfinnar Jocke, eiks vaan ollutkin!
Silloin ei tarvittu painovoimaa ollenkaan koska maa oli pannukakku.
Voisi tietysti nyt luulla, että siihen oli sivelty sen verran hilloa, että jalat pysyi kiinni ihan tahmeuden avulla. Tästähän ei ollut kuitenkaan kysymys. Pannukakkumaailmaa voi havainnollistaa kotioloissa ihan tavallisen letun avulla. Jos laittaa keskelle pöytää letun, niin sen päälle voi laittaa monta pikku-ukkoa seisomaan eikä painovoimaa tarvitse lisätä ollenkaan. Kun lisäät pikku-ukkoja, saapuu vääjäämättä hetki jolloin joku niistä tipahtaa letun reunan yli. Tämä olikin esi-newtonilaisen ajan suurimpia huolia. Laivoihinkin keksittiin laittaa tähystäjät ettei vahingossa seilattaisi sen letun reunan ylitse. (Tätä voi kotona kokeilla vaikka pienellä kaarnaveneellä.)
Oikeastaan ihmisten ei olisi kannattanut ollenkaan huolestua maan päällä pysymisestä. Maan päällä oli tiivis taivaankansi, jossa kaikki tähdetkin oli kiinni. Aurinko ja kuu kulkivat taivaankanteen kiinnitettyjä kiskoja pitkin. (Ne kiskot ovat muuten nykyään käytössä välillä Toijala-Kolari.) Taivaankannen takana oli useita taivaita (seitsemän), jonne kaikki kuitenkin pyrkivät, joten ei haitannut vaikka jalat olisivat hieman irronneet maasta.
Nyt alkaa pikkuhiljaa jo totuus häämöttämään. Koska kaikki halusivat ylös taivaaseen ja silti pysyivät tiukasti maan päällä, voidaan todeta että kyseessä oli tuolloin jokin paholaisen kiero temppuilu. Kyseiseltä ajalta säilyneiden kertomusten mukaan paholaisella olikin sormensa pelissä lähes joka asiassa. Paholainen siis esti ihmisiä lentämästä taivaaseen.
Jos osaisin piirtää, sopisi tähän kuva, missä pannukakun päällä seisoo surullinen taivaita tavoitteleva ihmisparka, jonka jaloista pitää kiinni sen pannukakun alla piileskelevä paholainen. Tämä muuten selittää senkin missä se tolkuttoman iso pannukakku oli paistettu.
Siihen aikaan joku kopsahti heita paahan kun nousivat kevytmielisina leijailemaan ilmaan.
ReplyDeleteHuhutaan, että tämä Isaac Newtonin "valaistuminen" on vain myytti, jonka pohjalta sitten Newton tämän painovoiman keksi, siihen saa uskoa ken tahtoo.
ReplyDeleteSiitä, että "keksittiinkö" painovoima, voin mainita vain sanasen. Ei sitä keksitty, Newton (oletettavasti se tosiaankin oli Newton, muttei koskaan voi olla varma) vain löysi tai ymmärsi sen, koska painovoima kuitenkin on aina ollut, vaikka sitä ei ole tiedostettukaan.
Sitten herääkin kysymys, miten ihmiset kuvittelivat pysyvänsä maan päällä, ellei ollut mitään, mikä pitää heidät maan päällä?
Kiitän, että sain kuluttaa kirjoitustilaasi.
Olikohan kevytmielisyys kuolemansynti siihen aikaan?
ReplyDeleteAve Sigurde,
(En ole varma vokatiivista).
Käsin blogissasi toteamassa että siellä on latinaa - kiva - ja siellä ylistetään talvea - erittäin ilahduttavaa.
Kiinnostavaa mitä sanot Newtonista. Noinhan ne jutut ja historia usein syntyvät että vähän väritellään tarinaa. Mahtoiko Runebergkaan itse leipoa torttuja :)
Aku Ankassa oli kerran veikeä tarina siitä kun vetovoima muuttui pystysuorasta vaakasuoraksi, hih.
Hpy, mikäs Jocke se Pelle Peloton onkaan ruotsiksi.?Se on vaivannut minua eilisestä ... heureka ! Omena putosi päähäni. Uppfinnar Jocke, eiks vaan ollutkin!
Silloin ei tarvittu painovoimaa ollenkaan koska maa oli pannukakku.
ReplyDeleteVoisi tietysti nyt luulla, että siihen oli sivelty sen verran hilloa, että jalat pysyi kiinni ihan tahmeuden avulla. Tästähän ei ollut kuitenkaan kysymys. Pannukakkumaailmaa voi havainnollistaa kotioloissa ihan tavallisen letun avulla. Jos laittaa keskelle pöytää letun, niin sen päälle voi laittaa monta pikku-ukkoa seisomaan eikä painovoimaa tarvitse lisätä ollenkaan. Kun lisäät pikku-ukkoja, saapuu vääjäämättä hetki jolloin joku niistä tipahtaa letun reunan yli. Tämä olikin esi-newtonilaisen ajan suurimpia huolia. Laivoihinkin keksittiin laittaa tähystäjät ettei vahingossa seilattaisi sen letun reunan ylitse. (Tätä voi kotona kokeilla vaikka pienellä kaarnaveneellä.)
Oikeastaan ihmisten ei olisi kannattanut ollenkaan huolestua maan päällä pysymisestä. Maan päällä oli tiivis taivaankansi, jossa kaikki tähdetkin oli kiinni. Aurinko ja kuu kulkivat taivaankanteen kiinnitettyjä kiskoja pitkin. (Ne kiskot ovat muuten nykyään käytössä välillä Toijala-Kolari.) Taivaankannen takana oli useita taivaita (seitsemän), jonne kaikki kuitenkin pyrkivät, joten ei haitannut vaikka jalat olisivat hieman irronneet maasta.
Nyt alkaa pikkuhiljaa jo totuus häämöttämään. Koska kaikki halusivat ylös taivaaseen ja silti pysyivät tiukasti maan päällä, voidaan todeta että kyseessä oli tuolloin jokin paholaisen kiero temppuilu. Kyseiseltä ajalta säilyneiden kertomusten mukaan paholaisella olikin sormensa pelissä lähes joka asiassa. Paholainen siis esti ihmisiä lentämästä taivaaseen.
Jos osaisin piirtää, sopisi tähän kuva, missä pannukakun päällä seisoo surullinen taivaita tavoitteleva ihmisparka, jonka jaloista pitää kiinni sen pannukakun alla piileskelevä paholainen. Tämä muuten selittää senkin missä se tolkuttoman iso pannukakku oli paistettu.
Eikös olekin järkeenkäypä juttu?
Ai niin... köydellä on vaikea pysyä. Ne jotka pysyvät pääsevät töihin sirkukseen.
ReplyDelete