Saturday, April 26, 2008

LAIMENTAMINEN


Oluen laimentaminen... Siinäpä idea. 

Muistan erään kerran tapaamaani nuoren miehen joka piti alkoholiriippuvuutensa kurissa juomalla ainoastaan ykkösolutta.  Sitä hän haki baarissa tiskiltä itselleen kaksi tuoppia kerralla. 

Sitten oli toinen tuttavuus joka selitteli että tokihan hän vodkan laimentaa ennen juomista. Hän laimentaa sen ginillä. (Vai oliko se päinvastoin?) Laimennus on tietenkin tehtävä vähempiprosenttisella alkoholilla. Muutenhan se on väkevöittämistä. 

Väkijuomat ovat kai olutta vaarallisempia. Noin äkkiä ajatellen.  

Miksi paloviinan nimessä on palo? Brännvin? Pitää kysyä puistokemisteiltä.


10 comments:

  1. Anonymous1:30 pm

    Paloviinaa poltetaan - siksi sitä kutsutaan paloviinaksi. Näin ainakin äkkiseltäni arvelisin.

    ReplyDelete
  2. Jaa siis ihan kirjaimellisesti...ööö?

    ReplyDelete
  3. Anonymous9:58 pm

    Viinan valmistusta sanotaan polttamiseksi. Myös muuta tislaamista ja kuivatislaamista on perinteisesti kutsuttu polttamiseksi, esim. 'tervanpoltto'.

    Voihan myös olla, että viinan kohdalla 'palo' viittaa siihen, että viina juotaessa 'polttaa' suun limakalvoja. Mene tiedä.

    ReplyDelete
  4. Anonymous2:13 pm

    Paloviina poltetaan valmistaessa (ei kurkkua polta :)

    Ei edes ykkösolutta voi alkoholiriippuvainen juoda, sekin prosentti kiihottaa halut.

    Me lähdössä whisky-maahan :)

    ReplyDelete
  5. Paloviina palaa! Siis neste, jossa on tarpeeksi etanolia seassa on paloviinaa, siis talousspriitä, tenua, polttonestettä, marinolia, sinolia jne. Brandyä!

    ReplyDelete
  6. Jack: Tuotapa en tullut ajatelleeksi! En myöskään sanaa brandy :) Totta tosiaan.

    ReplyDelete
  7. Anonymous12:49 am

    Sana on samaa alkuperää kuin brändi ja brandy.

    Aikoinaan Hänen Majesteettinsa Hyvä Hallitus katsoi aiheelliseksi verottaa ulkomaista viinaa.

    Kun viina lasti tuli maahan, tynnyri leimattiin polttomerkillä.

    Viini tynnyreitä ei yleensä polttomerkitty, vaan niihin laitettiin Hänen Majesteettinsa tulli- ja rahakamarin ristikkosinetti.

    Engelsmannit eivät ole saaneet juurikaan kunniaa keittotaidostaan, ja on sitten näinkin, että heidän perinnejuomansakin ovat ulkomaista alkuperää, viski Skotlannista ja gini on syntyjään Hollannista.

    Näin sitten fiini ulkomaan viinas oli brändijuomaa, kunnollisen tullimiehen hehkuvalla sauvallaan aateloimaa.

    ReplyDelete
  8. Petja: Kiitos kiinnostavasta lisätiedosta. Näin saavat viinakset monta ulottuvuutta. Sen kunniaksi: Kippis!

    ReplyDelete