Tyrannisointi onnistuu, kuten aikaisemmissa postauksissa totesin, erittäin hyvin pelottelun ja eristämisen avulla. Järein ase on uhrin eristäminen.
Se mitä ei aina heti tule tajunneeksi on että uhri ikään kuin ojentaa tämän aseen sortajalleen. Hän luopuu pikkuhiljaa ystävistä, lakkaa tapaamasta sukulaisia, käymästä missään, koska ei halua ikävyyksiä. Ei halua tulla haukutuksi, nolatuksi, kiusallisten näytelmien todistajaksi.
Hän muuttuu näkymättömäksi ja hiljaiseksi. Jää eristyksiin. Pelaa alistajansa pussiin. Auttaa liiskaamaan itsensä littanaksi.
The biggest weapon of an abuser is isolation. Oftentimes the victim hands them this weapon.
Ehkä siinä turtuu niin, ettei osaa tai jaksa pitää puoliaan. Käsittääkseni kyllä jossakin vaiheessa useimmat tuosta huonosta suhteesta lähtevät. Alkaa riittää huono kohtelu ja haluaakin suojella itseään. Se vaan voi viedä aikaa. Ja joskus tarvitsee siihen muiden ihmisten apua.
ReplyDeleteEristäminen...pienessäkin muodossa on voimakas vaikuttaja..
ReplyDeleteKuinka paljon ihmiset oikeastaan käyttävätkään tätä julmaa keinoa...ihan jutellessaankin jossain seurassa...satuttaa ja iskee helposti, etenkin jos on hauras, herkkä ja itsetunto häilyvä..
Meille kaikille on hyvin tärkeä tarve, liittyminen tai kuuluminen joukkoon...jos on itsellä tunne, että ei kuulu mihinkään, ihminen ahdistuu, masentuu...ja etenkin jos joku toinen henkilö saa sen aikaan...eli eristää hänet..
Tuli mieleeni toinen , hieman tähän liittyvä muuta vastapuolelta kurkistava...
Pelkästään, jos joku pitää puhetta tai esitelmää...hänen motivaationsa, intonsa vahvistuvat, jos yleisö nyökkäilee ja mumisee kannustavasti...