Thursday, April 19, 2007

VIIDELLÄ MARKALLA

.

Se oli aikaa vähän ennen juuröjä, markan aikakautta. Oli pienellä kiepauksella ystäväni Päivin kanssa ja hän sai kukkakaupan kohdalla päähänsä että ostaa minulle taskun pohjalta käteen osuneella viidellä markalla nimipäiväkukan. Helmikuun 17.

Astuimme siis sisään kukkakauppaan. Päivi kysyi reippaaseen tapaansa minkä kukan saisi viidellä markalla kun hänellä ei ollut sen enempää mukana. Rouva kukkakauppias reagoi lievästi sanottuna oudosti. Hänen repliikkinsa oli: "Tulppaanit maksavat 6 markkaa."

Noo, Päivi rautalangasta vääntämään ja äänen volyymiä isommalle kääntämään: "MINULLA ON VAIN 5 MARKKAA. MINKÄ KUKAN SILLÄ SAA?"

Rouva kukkakauppiaamme taisi olla Hämeestä kotoisin. Muulla en osaa selittää hänen vastaustaan: "Orvokit maksavat 6 markkaa."

Joku rehu minulla oli kädessäni kun sieltä ulos tulimme, mutta miten viestintä VOI OLLA noin vaikeaa?

.

12 comments:

  1. orava2:38 pm

    :D Siinä oli kukkakauppiaalla vähän lukkiintunut ajatusmaailma...

    ReplyDelete
  2. Hei Orava

    Olen muutenkin huomannut että usein tarjotaan ei-vastauksia, ja ei-ratkaisuja. Aloitan englannin tunnin sanomalla "Otetaan small talk-esimerkkejä" ja eikös kohta yksi ryhmäläisistä pamauta: "Suomalaiset eivät käytä small talkia".

    Noista vastauksista saisi paksun kirjan.

    ReplyDelete
  3. Sitä paitsi suomalaiset käyttävät small talkia! Mitäs muuten säästä puhuminen on? Entä julkisissa välineissä niiden myöhässä tai etuajassa olemisen kommentointi? jne. jne.?

    ReplyDelete
  4. Aivan! Ja tuota KIN englannin tuntia varten olin valmistanut paljon kiinnostavaa juttua. Mitä hitto siinä on että pitää jo kättelyssä pistää vastaan ja lannistaa toisen ihmisen yritteliiäisyys?

    Sitä paitsi sen oppitunnin tarkoitus oli OPPIA käyttämään smool tookkia.

    ReplyDelete
  5. "Se oli sitä aikaa,
    se oli sitä aikaa,
    kun viitosen tienasi tunnissa.
    Kun kahvi makso markan
    ja kaljapullo kaks'.
    Ja limunaati tuli vielä halvemmaks'"
    (Repe Helismaa)
    Tulipahan vaan mieleen tuosta vitosesta

    ReplyDelete
  6. "Vippaa mulle viitonen"... tralalaa... :)

    ReplyDelete
  7. Kiitos. Hyvät naurut tälle aamulle. Tuosta kyllä tuli IT-alan projektien sisäinen kommunikaatio erittäin hyvin mieleen. Se on juuri tuollaista turhan usein jo ammattilaistenkin kesken. Lykkääppä siihen sitten vielä sekaan tyyppi (=asiakas), jolla ei ole softasta mitään hajuakaan, mutta omasta liiketoiminnastaan sitäkin enemmän, josta taas niillä nörteillä ei ole mitään hajua. Huh sitä viestintää. ;)

    Asiakas: Haluan punaisen laitteen, jolla saan siirrettyä 100 kuutiota paperia viikottain n. 20km matkan.
    Nörtti: Aaa. Siis haluat extramegatransportterin, joka siirtää ne paperit. Me tehdään se.
    Asiakas: ÖÖöö... siis joo.
    ....aikaa menee...
    Nörtti: Tuota teknisistä ongelmista johtuen olemme jo nyt myöhässä. Aikataulusyistä tässä on ratkaisumme: Käsin vedettävä kärry, johon mahtuu kuutio paperia kerralla. Voit tehdä homman kulkemalla edestakas 100 kertaa.
    Asiakas: Kiitos. Juuri tätä tarvinkin.
    ... aikaa menee...
    Asiakas: Ei tämä tehnytkään sitä, mitä halusimme. Emme saa viikon aikana kuljetettua 100 kuutiota paperia tällä keinolla.
    Nörtti: Ai ette? Mikähän tässä on vikana? Homma toimi hyvin, kun testasimme sitä. Meillä oli kyydissä viime vuoden akuankat ja matka oli kahvihuoneesta työhuoneeseen. Induktiivisin perustein se skaalautuu myös 100 kuutiolle ja 20 kilometrille vallan mainiosti.

    Äääh... saastutin tätä blogia ihan liikaa näin unenpöpperössä raporttien teon välissä. ;)

    ReplyDelete
  8. Hih Teme :)

    No minähän opetan viestintää. Tuo asiakas saattaisin olla minä joka opettaa IT-alan englantia. Sen sijaan että sanon ööö, sanon "Er, what exactly is an extramegatransporter? I suppose a transporter is a device that transports something... " Siitä se kommunikaatio lähtee ja aukeaa yleensä.

    ReplyDelete
  9. IT-alan viestintäongelmista kyllä löytyy niin mielettömän hyviä esimerkkejä ettei tosikaan. Siellä jos jossain joudutaan crossculturan communicationin kanssa tekemisiin jo ihan nörttifirman sisälläkin. Se, mitä koodaaja tarkoittaa sanoillaan ja miten esim. tuotepäällikkö asian ymmärtää, voikin olla aivan eri asioita. Sitten vielä se asiakas. Voi asiakasrukkaa...

    ReplyDelete
  10. Teme

    Sehän siinä onkin että kun on kaksi henkilöä, sanalle kuin sanalle on kaksi eri määritelmää. Jos kolmas henkilö tulee paikalle, on kolme eri käsitystä samasta sanasta. Aika kauan puhuin yhden ystäväni kanssa muinoin "mikrosta" ennen kuin selvisi että hän tarkoitti tietokonetta, minä mikroaaltouunia :D

    ReplyDelete
  11. Anonymous9:16 am

    Soitin muutamalle puutavarafirmalle ja rautakaupalle ja kysyin "lautapitsiä." Oli vähän vaikeaa saada heitä ymmärtämään, että halusin sellaista erilaisilla vempeleillä koristekuvioitua lautaa, jota voisi laittaa oviaukon ja ikkunaluukkujen yläpuolelle mökin seinään.
    En minä kaikkia pitsejäkään itse virkkaa.
    T: Pikkuliina

    ReplyDelete
  12. Hauska ajatus se lautapitsi kun ekaa kertaa kuulee. Rautakauppaan vai lautakaupaan? Siinäpä pulma :D Pikkuliina kysyi lautapitsiä eivätkä rautakaupassa siihen virkanneet sanaakaan. (Nyt taisi tulla taas vitsiä jolle ei naura muut kuin minä itse.)

    ReplyDelete