Olen hiukan ymmälläni. Monikulttuurin vastustajat peräänkuuluttavat järkeä. Monikulttuurin puolestapuhujien kommentit lyödään lyttyyn kovin sanoin vaatien että tunteita ei saa tuoda tähän keskusteluun lainkaan mukaan.
Keskustelu nähdään jonain pelinä ilmeisesti, koska tuon tuostakin replikoidaan:" Joo, joo, taas yritetään pelata rasistikortti." Älä kuule heiluttele sitä natsikorttia täällä." Faktat ratkaisevat. Tilastokortin saa pelata, mutta vain jos se osoittaa "vieraiden" elementtien kelvottomuuden.
Se mitä minä en oikein tahdo käsittää on se että nämä vihaiset miehet käyttävät itse tunteita argumenttiensa perusteina. Peli ei ole reilua, jos pelaajilla on eri säännöt. He nostattavat kansallistunteita omiin tarpeisiinsa, siis toistan, tunteita. Jos kerran kenelläkään ei ole lupa pelata vaikkapa myötätunto- tai ihmisyyskorttia, miten he saavat pelata isänmaallisuuskortin tai naisten suojelemiskortin?
Vihaisuuskorttia on vilautettu. Nyt kuulemma tarvitaan vihaisia miehiä jotka laittavat yhteiskunnan asiat järjestykseen. Eikös viha, vihaisuus, suuttuminen ja raivo ole tunteita? Vieläpä negatiivisia tunteita, eli siis järjen mukaan sellaisia, jotka sumentavat arvostelukykyä?
Kuka ihme jakoi meille tällaiset kortit? Miten näillä säännöillä voi pelata? Eikö tämä ole eriarvoista?
.
Hyvä ystävä kertoi minulle vuosia sitten nämä sanat:
ReplyDelete"Tunne määrittelee tavoitteet, järki keinot".
En tajunnut sanojen merkitystä silloin. Tajuan ne nyt.
Tunne tulee aina ensin. Kun tunteen määrittelemä tavoitetila on selvillä, järki pohtii ne keinot joilla tavoitteeseen päästään.
Sovellettuna: Jotta mitään voisi tapahtua, on ensin oltava halu muutokseen. Halu ei synny järkeilyllä vaan tunteella. Halu voi syntyä vaikkapa rakkaudesta johonkin asiaan tai rakasta asiaa uhkaavan asian torjumisesta. Tai sitten siitä mainitsemastasi rakkauden peilikuvasta eli vihasta.
Jos ei löydy vihaisia tai rakastavia ihmisiä - olkoon sitten vaikka niitä nuoria miehiä - ei mitään tapahdu. Paitsi asteittainen tylsistyminen, rappio, unohdus.
Puhut myös korteista. Varsin hauskasti, todettakoon.
Ehkä "kortit" voidaan ymmärtää myöskin ihmisten arvojärjestyksen yksittäisiksi arvoiksi. On Altruismikortti, on Myötätuntokortti, on Sananvapauskortti, on Isänmaallisuuskortti, on Perheensuojelemiskortti. Ja nippu muita.
Kuten varmasti terapeuttina tiedät, ihmisten moraalilohkoon on koodattu jonkinlainen arvojärjestys. Maailman tekee mielenkiintoiseksi se, että eri ihmisiin on koodattu erilaiset arvojärjestykset. Korttitermein ilmaistuna: kaikkien korttipakka on eri järjestyksessä.
Kaikilla on pakassaan Myötätunto, mutta osalla ihmisistä Isänmaallisuuskortti on "ylempänä". Tällaisella pakalla pelaavat eivät tyypillisesti halua maahan pakolaisia. Ainakaan, jos he kokevat pakolaisuuden uhaksi isänmaallisuudelle.
Lähes kaikilla Perheensuojelemiskortti on ylempänä kuin Myötätunto kaikkia kohtaan -kortti. Minulla ainakin. Koen hallitsemattoman pakolaisuuden niin suureksi uhaksi omalle pakalleni, että Myötätuntokortti on pudonnut jo aika pohjalle. Sääli sinänsä.
Kysyit, että miten näillä säännöillä voi pelata. Pelata voi helposti. Tämä kun on nollasummapelia. Jos sellaisessa haluaa voittaa, on välttämätöntä, että joku muu samalla häviää. Sääli sekin.
Jostakin syystä heräsin klo 4.15 lukemaan tämän postauksen ja tämän vastauksen. Erittäin hyviä molemmat!
ReplyDeleteHuomenta Lot, ja huomenta M! Kiitän kommenteista.
ReplyDeleteTaitaa sittenkin olla toivoa että aiheesta saa kunnollista keskustelua aikaan.
Heh, en puhunut vihaisista NUORISTA miehistä, vaan vihaisista miehistä :) Suuttumus, rakkaus ja intohimo voivat olla liikkeellepanevaa voimaa. totta. Lukiessani eilen postauksesi ja saamasi kommentit, LOT, arvelinkin että tarkoitit vihaisuutta positiivisena draivina. On olemassa monenlaista vihaa.
Jos ajatellaan että rakkaus ja viha toimivat tehokkaina hyvinä voimina, silloin niiden ei edes tarvitse olla toistensa vastakohdat. Moku-vastustajat käyvät taistoon huonoa maahanmuuttoa vastaan, moku-kannattajat tekevät parhaansa hyvän maahanmuuton edistämiseksi.
Rakkauden vastakohta on välinpitämättömyys, ei viha, tässä tapauksessa.
Menen välillä töihin mutta jatketaan kirjoittelua...
Kanavoitu viha saa joskus hyvääkin aikaan, kanavoimaton ei koskaan. Ehkä juuri tästä syystä yritän olla kirjoittamatta kiukkuisena. Tulee pelkkää sutta. :)
ReplyDeleteHei LOT
ReplyDeleteHyvin puhuttu. Olen havainnut saman asian, ja pidättäydyn kaikin voimin toimimasta vihaisena. Kylmä harkintakyky voittaa tyhmän raivoamisen. Minulla on se etu puolellani että hämäläisenä en ole äkkipikaista mallistoa :D
Olen tosi iloinen että tulit blogiini. Minulla on ollut yhteistyötä ja yhteisymmärrystä Jaketsun kanssa, ja hänen rohkaisemanaan olen uskaltautunut astumaan alueille, joilla minua epäillään viholliseksi, vaikka olemme loppujen lopuksi samalla asialla, eli rakentamassa yhteiskuntaa, jossa kaikkien olisi hyvä ja turvallinen asua ja tehdä työtä.
Äkkipikaa puuttuu täältäkin. Eräs asiakas laukoi pari päivää sitten minulle puhelimessa: "sinulla xxx on lehmän hermot".
ReplyDeleteVähänkö nauratti :)
Olen aina silloin tällöin lueskellut hyväntuulista kommentinvaihtoasi Jaketsun kanssa, siksipä minäkin tänne olen eksynyt. Olen ensinnäkin vähän kade, kun Jaketsulla on oma koti.. eiku siis nettikäyntejä tekevä terapeutti. Mulla on vain läjä kapakkakavereita, jotka sanovat: "örrr, ärr-örröö-örrr". Tai jotain. Ei ne aina noinkaan paljoa sano.
Siksi toiseksi, kommenttejasi on hauska lukea siksi, koska toisin kuin niin monet, et turvaudu ainakaan kovin hävyttömiin solvauksiin, kun joku (tässä tapauksessa Jaketsu) kyseenalaistaa Elämän Valttikorttien merkitystä ja arvoa.
Mutta sitten taas toisaalta: on ehkä syytä epäillä kaikkein eniten niitä, jotka sanovat: "minä en ole vihollinen". Sellainen kun saattaa olla kaikkein vaarallisin vihollinen.
:)
Tervehdys LOT
ReplyDeleteMitä - onko lehmillä hermot? :D
Pidän monipuolisesta pohdiskelevasta ajattelustasi. Olen itsekin "toisaalta, ja sitten taas kolmaalta" -tyyppiä ajattelussani. Pidättäydyn muodostamasta muuttumattomia mielipiteitä.
Huippujuttu tuo minkä kommenttisi loppuun heitit. Keep your friends close to you, but your enemies the closest, tai jotain sen tapaista, on ollut kautta aikojen valtiomiesten ohjenuora. "Pidä ystävät lähelläsi, mutta viholliset vielä lähempänä."
Kylläpä kuvaat Jaketsun ja minun kommentoinnin hauskaksi:) Se on ollut antoisaa, mutta ehkä se on nyt tullut päätepisteeseensä. Bloginpitäjää itseänsä arvostan edelleenkin, mutta viimeksi jouduin joidenkin kommentaattoreiden nimittelyn, halveksunnan ja solvaamisen kohteeksi, joten en usko siihen ilmapiiriin ihan äkkiä palaavani, vaikka Jaketsun kirjoituksia luenkin edelleen.
Siis terapia-aikoja löytyy sinulle. Vastaanotto on aina auki :D
Sille Rita en oikeastaan voi mitään. Tai voisin, jos sensurointi kuuluisi tapoihini...:/ Olen vaan luvannut, että en lähde yleiselle sensuurilinjalle...Paitsi jos menee henkilökohtaisuuksiin. Rajani ehkä korkealla, mutta..
ReplyDeleteLähinnä närää näytti aiheuttavan kommenttisi keskustelun puutteesta. Moni saattoi ajatella sen niin, että vain te osaatte keskustella ja monikulttuuria kritisoivat ovat automaattisesti väärässä. En tiedä. Sitä on "blogiuran" aikana ehtinyt törmätä jo niin monenlaiseen vipeltäjään, että en jokaiseen jaksa reagoida :D Milloin olen natsi, milloin olen pikku-hitler. Jos en kumpaakaan, niin ainakin rasisti. Vähintäänkin piilorasisti :)
Lukijoita on paljon ja niitä tulee koko ajan lisää. Se olisikin hienoa, jos jokainen olisi varustettu teräshermoilla :) En tiedä miksi kaikki fanaattiset räyhääjät ovat mun blogiin eksyneet. Toisaalta kunnon väittelykin tekee joskus hyvää ja siihen yleensä vaaditan erimielisiä :D
Ymmärrän kyllä miksi jengillä on hermot mennyt, mutta niitä tapoja purkaa agsteja on monenlaisia. Aihe muutenkin niin tunteita herättävä. Toisaalta hyvä kun eläydytään tunteella, toisaalta joskus pännii kun menee yli. Se kirjoitukseni oli jopa omasta mielestäni hyvä. Siksi harmittaa...
Noh, pitkään mukana olleet ovat tehneet lupauksen vaikenemisesta mikäli tulevaisuudessa tulee vastaavaa. 24 henkilöä mukana siinä, mutta muista on vaikea sanoa. Ehkä hekin huomaavat linjan ja oppivat tavoille ;)
Yksi vaihtoehto on ottaa kova linja käyttöön myös kommenttilaatikoissa. Muutamat henkilöt kykenisivät pitämään järjestystä yllä. Pitää nyt seurata tilannetta.
Uusimman kommenttilaatikossa taas rauha maassa. Jos siihen vaaditaan aina silloin tällöin pientä tuuletusta, niin kai siinä jotain hyvääkin ;)
Jaketsu, vierailusi on erittäin tervetullut! Voimme hyvin vaihtaa ajatuksia täällä maltillisemmassa ilmapiirissä. Mutta ihan ensiksi taidan laittaa sinulle sähköpostin ja kertoa pari ajatustani :)
ReplyDeleteTäällä on yksi vihainen mies, joka ei osaa pitää itseään kovin vihaisena…:).
ReplyDeleteNoista Ritan ajatuksista faktojen ja tunteiden suhteesta ja tilastojen antamista harhoista tuli mieleeni se, että onko tässä nyt vain kysymys yksinkertaisesti kromosomierosta. Aika usein naisten ja miesten välisessä keskustelussa kommunikointi epäonnistuu, koska mies ja nainen puhuvat ja ajattelevat eri tavalla. Ja myönnän, että naisten tapa jäsentää asioita on huomattavasti monipuolisempi ja hienostuneempi kuin miehillä.
Miehet jäsentävät maailmaa hyvin pitkälle ns tieteellisen maailmankuvan kautta pyrkien yksinkertaistamaan kaikki asiat kaavoiksi, logiikaksi tai syy-seuraus-suhteiksi. Ainakin minä teen niin ja myönnän sen ensimmäisenä, että se on minulle ainoa tapa ajatella. En osaa muuta.
Pitäisikö mennä sukupuolenvaihdosleikkaukseen?
-Octavius
Ei tarvitse mennä leikkaukseen, hyvä Octavius :D
ReplyDeleteNainen ja mies kumppaneina on mahtavan monipuolinen yhteistyöpaketti! Kun totuttelet tutustumaan toisen ajatuksiin ja tarjoat hänelle omia näkemyksiäsi, yhtäkkiä teillä kummallakin on monta uutta kuvakulmaa. Pitää puhua ja kuunnella ja keskustella - ei siinä muuta.
Tänään tulee BBC:n dokumenttia juuri tästä aiheesta! TV 1 klo 19.05. Olen jo ajastanut :)
Se on osa 2. Minulla on ollut tarkoitus raportoida 1. osasta 1 mutta en vielä ole ehtinyt.
Kiva kun tulit käymään.