TALKKAREISTA JA MUISTA AMMATTIKUNNISTA

.

Kuulin jo lapsena juttuja talonmiesten "ammattitaudista". Olivat kuulemma kovia ryyppäämään. Ainakin siinä talossa jossa vuoden verran asuimme nuorina opiskelijoina, saimme havaita huhun todeksi. Rappukäytävässä mölyttiin usein yöllä. Se oli Helsingissä Eerikinkadulla. Ajattelimme valittaa talkkarille, mutta onneksi emme niin tehneet. Hän oli nimittäin yksi niistä möykkäreistä.

Mutta sitten toisaalta ennen tuota olin saanut kuulla vanhempieni talossa asuvasta energisestä nuoresta talonmiehestä joka pesi katua letkulla jo aamuviideltä, tai heilui harjan varressa ja vaikutti nauttivan työnteosta.

Myöhemmässä vaiheessa elämää pääsimme viihtyisään kerrostaloon Hiekkaharjussa jossa naistalonmies piti hyvää huolta rappusiivouksesta ja talon väestä jopa niin hyvää huolta että jotkut suuttuivat. Väittivät tungetteluksi. Rouva talonmies saattoi kerätä jonkun naapurin pyykit narulta sateen alkaessa pyykkikoriin ja pistää pyykit naapurin eteiseen, minne hän pääsi yleisavainta käyttämällä.

Hänen aviomiehensä hoiti ryyppäyspuolen. Mies tuli kerran aamuyöstä kotiin, keitti perunoita ja unohti hellan päälle. Huh mikä katku ja savu portaissa leijui aamulla kun heräsimme. Me asuimme pari kerrosta talonmiehen asunnon yläpuolella. Se oli semmoista tiivistä naapuruutta. Muistelen tuota taloa kaiholla, vaikka mieluummin asunkin omakotitalossa.

Toinen ammattikunta josta kiertää kelvottomuushuhua ovat maalarit. Useilta tahoilta olen kuullut että kun maalarille maksaa urakan puolessa välissä, hän häipyy ryyppyreissulle, eikä ole tietoa koska palaa. En tiedä onko tuossa jutussa perää, mutta yhdessä kerrostalossa jossa asuimme, tehtiin parvekeremontti, ja sen yhteydessä näin oikeaa työmyyrämäistä työntekoa. Maalariporukassa oli yksi nuori kaveri joka teki työtä aamuvarhaisesta iltamyöhään. Moikkasin häntä yleensä aamulla parvekkeelta käsin, tai pihassa kulkiessani heilutin hänelle yläviistoon, missä hän kiipeili kuin apina ja maalaili ahkerasti. Uskon että hän teki yhtä paljon töitä kuin muu porukka yhteensä.

Mainitaanpa vielä kiinteistövälittäjät ja automekaanikot. Totta vai täyttä palturia että ketkuilevat? Ovatko vain joutuneet epäluulojen kohteeksi? Me olimme ainakin tosi tyytyväisiä siihen välittäjään joka välitti meille nykyisen talomme. Kiva ihminen johon lähestulkoon tunsimme tutustuvamme bisneksen aikana ja sen jälkeen.

Mekaanikot ja korjaamot? Well, yksi hukkasi automme. Kyllä se loppujen lopuksi korjaamon pihasta löytyi, mutta oli työn takana saada ketään puhelimeen. Puuh. En jaksa selittää. Sanon vaan että lopuksi he hukkasivat renkaatkin jotka olimme ostaneet yhden tahon kautta ja jotka oli sovittu että se ja se siirtää sieltä ja sieltä meidän automme tavarasäiliööööön....

Ja sitten toisaalta olemme olleet erittäin tyytyväisiä ja iloisesti yllättyneitä joidenkin korjaamojen palvelualttiudesta. Yksi tarjoutui käyttämään automme läheisessä katsastuskonttorissa.

Talonmiestään ei ehkä voi valita, mutta palveluissa on se hyvä puoli että niissä on valinnanvaraa. Hyvä idea kysellä tuttavilta etukäteen.

Onko teidän mielestänne perää siinä että talkkareissa, maalareissa, kiinteistövälittäjissä, mekaanikoissa tai jossain muissa ammattiryhmissä on ketkuja? Meneekö semmoinen enää nykyajan kovassa kilpailussa läpi?
.