ILKEÄ AKU ANKKA?

.

Olen ajatellut jotenkin näin itsestäni. Luin lapsena satuja ja Aku Ankkaa. Ne kasvattivat ja vahvistivat osaltaan moraaliani, koska saduissa paha sai palkkansa ja kilteille kävi elämässä hyvin. Aku Ankan veljenpojat olivat partiolaisia, Sudenpentuja, he tekivät hyviä töitä ja auttoivat ihmisiä ja eläimiä. Pikku Hukka piti isästään huolta ja pelasti possuja pinteestä.

Tänään minulta jäi suu auki kun eräs tuttavani kertoi että ei koskaan lapsena lukenut Aku Ankkaa, koska hänen mielestään siinä oltiin ilkeitä. Hän meni aina hakemaan kaveriansa leikkimään, mutta keskiviikkoisin hänen piti odottaa että kaveri luki ensin Aku Ankan. He olisivat voineet lukea sen yhdessä, mutta tämä tuttavani ei ollut kiinnostunut. Oli kai saanut tarpeekseen yhden kerran lukemisella.

Näkökulmia on niin monenlaisia. Ryhdyin siinä sitten ankarasti miettimään ja on se kai niin että Aku Ankan voi nähdä luuserina ja tappelupukarina, lempihahmoni Roope Ankan itsekkäänä, Hannu Hanhen itserakkaana.

Kun siitä puhuimme, tuttavani totesi että hän oli varmaankin lukenut liian vähän ja saanut puutteellisen kuvan. Mummo Ankasta hän sanoi pitäneensä.

Mutta oli tämä hirveä järkytys!
.