Monday, October 06, 2008

Puhunko roskaa?



Ihastuin psykologiaan oppiaineena jo lukiossa. Innosta todistuksena 10 todistuksessa. Jo noilta ajoilta muistan väittämän että ihmisten käyttäytymistä on vaikea ennustaa, ja usein asiat ovat juuri päinvastoin kuin mitä voisi luulla. Se kuuluisa maalaisjärki ei autakaan.

Pääkaupunkiseudulla kävi niin että kun sattuman oikusta erinäisistä kaupunginosista jouduttiin poistamaan roskikset, ympäristö ei suinkaan siitä kärsinyt vaan päinvastoin siistiytyi. 

Tämä on sitä ihmisen psykologiaa; yksi heittää huolimattomasti eikä ihan osu roskikseen. Maassa lojuvat roskat saavat muut ihmiset roskaamaan lisää. Roskikseton, roskaton kadunvarsi pysyy helpommin siistinä. Olemme me outoja otuksia. 

Onko se tosiaan noin vai puhunko roskaa? - Ja jos puhun roskaa, vetääkö se puoleensa lisää roskanpuhujia kommenttilaatikkoon? Jos taas puhun asiallisia, täyttyykö kommenttilaatikko asiakommenteista? 

Jonkin verran voi ennustaa. Hiukkasen voi vaikuttaa ympärillään oleviin ihmisiin. Mutta varma ei voi olla. Negatiivisuus tarttuu helposti. Positiivisuus myös, mutta tietenkään kumpikaan ei joihinkin yksilöihin ole tarttuakseen. 

Tähän voi luottaa melko pitkälle: Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Joskus jopa moninkertaisesti:

- "Huhuu!"

- "Huhuu huhuu huhuu..."



12 comments:

  1. Huhuu, mielestäni puhuit kyllä asiaa. Ja vielä erittäin mielenkiintoisesti. Tuo roskis juttu oli aika jännä.

    Ihmisten käytöstä ei tietysti voi ennustaa 100 %, mutta jotenkin musta tuntuu, että ihmisillä on kuitenkin enemmän yhteisiä piirteitä, kuin eroja. Ihmiset käyttäytyvät inhimillisesti, jotenkin tunnusomaisesti ihmisluonnolle. Sitten tietty luonteissa on vivahteita, toiset on tasaisempia, toiset kuohahtelee helposti. Tunnetasolla ihmiset voivat reakoida hyvinkin samallalailla, mutta se miten tunteesa näyttää, vaihtelee riippuen monestakin tekijästä.

    ReplyDelete
  2. Totta totisesti on kuulemma oikein tutkittukin juttu, että jos yksi roskaa, muut tekevät perässä. Itsellekin tulee mieleen, että mitä väliä, kun siellä muutenkin jo on roskia.

    Tutkittuahan on sekin, että jos myyntikojulla on yksikin asiakas, sinne tulee muitakin. Tyhjän kojun viereen ei pysähdy kukaan. Pysähdypä vain selaamaan mielestäsi rauhassa postikortteja telineelle niin kohta on suuri joukko hengittämässä niskaasi. vaikka viereisessä kojussa myydään samanlaisia ja tilaa olisi.

    Kuulemma myös ihan tyhjässä ravintolassa ihmiset haluavat istua juuri siihen pöytään, joka on vielä kukkuroillaan likaisia astioita, vaikka tyhjiä ja puhtaita pöytiä olisi kymmenittäin.
    Ja kuulemma jos vaikkapa ravintolassa on jossain kohtaa rakennustikkaat esteenä, ihmisten on päästävä kulkemaan juuri siitä kohtaa, vaikka vapaita kulkureittejä olisi useitakin ja vieläpä lyhempiä.

    ReplyDelete
  3. Anonymous9:41 am

    Huhuuuuuu...
    Minulle tuli mieleen se, että ihminen taitaa kuitenkin pohjimmiltaan olla laumaeläin, halusi sitä tai ei. Nykyään vannotaan idividualismin nimeen, mutta ihmisen toiminta on kuitenkin jotain päinvastaista. Tehdään tiedostaen tai tiedostamatta paljon asioita siksi "koska muutkin". Oikeutus typeriinkin tekoihin löytyy aina lauseesta "en ollut ensimmäinen, kaikki muutkin tekee niin.."

    No jaa, enpä tiedä miten tuo liittyi varsinaisesti roskiksiin, mutta tulipa vaan mieleen :D

    ReplyDelete
  4. Anonymous10:32 am

    Nythän esim. kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla on siirrytty täydelliseen roskiksettomuuteen. aiemmin kun kulkureittien varrella oli roskiksia, huomattiin tämän aiheuttavan roskien heittämistä polkujen varsille muuallakin. Nyt kun roskat pitää viedä itse pois, pysyy maasto paljon siistimpänä. Näin ovat ammattilaiset minulle kertoneet, joten kai se totta on.

    Aikanaan työskentelin jonkun aikaa lehdenjakajana, ja huomasin vähän vastaavan ilmiön. Usein jakeluauto jätti lehtiniput näkösälle porttikongeihin tms. paikkoihin. Harva öinen kulkija rupesi lehtinippuja aukomaan anastustarkoituksessa, mutta kun yksi luupää oli repinyt nipun auki, niin sen jälkeen melkein jokainen ohikulkija "kelpuutti" lehden itselleen. Tietyissä piireissä jakajien piti kesäviikonloppuisin tulla ajoissa - muuten ei olisi ollut mitään jaettavaa jäljellä.

    Typeryys tarttuu.

    ReplyDelete
  5. Anonymous11:03 am

    Niinhän minäkin kovin kiinnostunut psykologiasta, ura kait jäi siihen, kun lukion opettajan kanssa täysin eri mieltä älykkyystesteistä.

    Tämä oli sitä aikaa ennen IQ, EQ, BQ, SQ... Mielestäni sen ajan testit näyttivät vain koulutuksen tasoa, ja niinhän heimot ja mustat leimattiin tyhmiksi. Sehän minusta tyhmää (opettajasta minä tyhmä, enkä saanut 10)

    ReplyDelete
  6. ITKUPILLI: Kokemus auttaa ennustamaan, joskus hyvinkin luotettavasti. Se ja se myöhästyy aina, varmaan taas huomennakin :) Ja sitten taas on tapauksia että ikinä ei voi tietää miten se ja se reagoi, huh. Jänniä ilmiöitä.

    KIRLAH: Kiitti noista kiinostavista esimerkeistä! Juuri tuollaisten asioitten ja ilmiöitten vuoksi olen aina ollut psykologiaan hurahtanut :)

    ZAHIRLIFE: Lauma versus yksilö - mielenkiintoinen, osaksi limittäinen ja lomittainen pohdinnan kohde. Kyllä se ihan suoraan liittyy tähän roskaamisjuttuun. Sen sanon että minä en roskaa vaikka muu lauma roskaisi miten paljon! :D

    UROGALLUS: KIitos esimerkeistä! Luin erittäin kiinnostuneena, kuten kaikki nuo muutkin edellä olevat kommenttikirjoitukset.

    Onko tänään erityisen hyviä kommentteja, vai onko niin että ihmisen psykologia ja käyttäytymistiedde kiinnostaa minua ylettömästi?

    HANNELE: Mikä harmi että opettaja leimasi sinut tyhmäksi ja itsensä älykkääksi. Hänen älykkyystestinsä ainakin meni pieleen. --- Tämä ei ollut se Göte från Göteborg :)

    ReplyDelete
  7. Anonymous12:16 pm

    juu, älykkyys on hyvin kyseenalaista, Hitler oli luultavasti myös älykäs,
    mutta ei osannut sitä käyttää.

    ReplyDelete
  8. En tiedä Hitlerin älystä, mutta sen tiedän että älyä voi käyttää hyviin tai pahoihin tarkoitusperiin. Saksan armeijan toiminta oli aivan älytöntä.

    ReplyDelete
  9. Anonymous10:09 pm

    Hitler oli uskoakseni vähemmän älykäs kuin alaisensa, jotka olivat ilmeisesti aika terävää sakkia. Göring ja Himmler ainakin taisivat kyllä olla jonkun sortin mielisairaita.

    Hitlerillä oli kyllä pirullista silmää toisten heikkouksille: useimmat eivät tiedä, että suurimmat voittonsa natsit saivat ennen sodan syttymistä - juuri siksi että Aatu osasi hyödyntää Euroopan johtajien heikkouksia. Hän oli siis eräänlainen kansakuntien tasolla toimiva con artist.

    Saksan armeija puolestaan pelasi omaa osaansa loppuun asti älykkäästi. Viisasta olisi ehkä ollut, että armeija olisi astunut ulos roolistaan ja tehnyt vallankaappauksen, mikä olikin pariin kertaan lähellä. Valitettavasti näin ei tapahtunut.

    ReplyDelete
  10. UROGALLUS: Sodankäyntiin tarvitaan omaa älykkyden lajiaan, tietynlaista psykologiaa ja strategiaa. Siinä ollaan aina vastapuolen älyä vastaan mittelössä.

    Olen lukenut psykologin kirjoituksia Hitlerin lapsuudesta ja sen ajan Saksan lastenkasvatuksesta. Sieltä löytyy paljon valaisevaa näkökulmaa siihen miten hirviö syntyi. Hitlerin isä oli itse piru. (Puistatus)

    ReplyDelete
  11. Tiesithän, että peikot ne sieltä metsästä vastaavat huutoihin?

    ReplyDelete
  12. En tiennyt. Hui :D No se selittää sen kun kerran huusin huhuu ja kaiku vastasi höhöö.

    ReplyDelete