Arkiterapeutti Kops vastaa Elegian heittämään meemihaasteeseen, mutta ei ehkä ihan oikeaoppisesti ohjeita noudattaen. Kymmentä o:lla alkavaa sanaa pyydetään ja selityksiä siihen miksi valitut sanat ovat merkityksekkäitä.
Arkiterapia, elämäntaidot, arkipsykologia mielessäni, listaan o-sanoja:
Oidipuskomplekseista ei täällä puhuta, eikä otsalohkoleikkauksia suositella.
Meillä kaikilla on elämässä ongelmia. Usein kaipaamme ohjausta, opastusta.
Whisky on the rocks ei ole mikään ratkaisu ongelmiin. Optimismi auttaa.
Olitpa orpo, oireileva tai vaikka orava mikään ei Kopsia oudoksuta.
Huonoon oloon auttaa oksentaminen. Henkisen huonon olon saa oksennettua puhumalla.
Onttoon oloon ja sisäiseen tyhjyyteen on oivallinen täyttymyksen keino: Auta muita. Ole hyvä eläimille. Älä tapa. Syö ohiammuttua sorsaa.
Kävitte kai Ottomatilla? Sitten vaan kassan kautta. Opastettu terapiakatselmus on ohi. Jos haluatte oman meemin, kertokaa minkä kirjaimen otatte ja ottakaa ohjat käsiinne! Kutsukaa Kops katsomaan operaation tuloksia. Odotan kutsua.
Olenkohan syönyt sorsaa, en, kyyhkystä ja fasaania kylläkin. Oidipuskomplekseista luen nyt, antiikinkirjallisuudesta, keskiaikaan siirrytty, silloinhan syötiin joutsenia...
ReplyDeleteSorsaa söin yhden kerran lapsena. Tummahko liha. En ole muuta kertaa syönyt, enkä fasaania enkä kyyhkystä koskaan. Tekisi pahaa jos joutsenta olisi lautasella :(
ReplyDeleteAntiikin kirjallisuutta luin aikanaan yleisen kirjallisuustieteen ohessa. Erittäin kiehtovaa!
Wautsi, tämä oli hauska ja muodosti oikean, hauskasti soljuvan tarinan! Kiva, että rohkenit raiskata alkuperäisen kaavan - uudistus oli mukava yllätys ja johan tämä haastekin on oikasti jo vuosia vanha:D
ReplyDeleteWhisky nn the rocksia ei tosiaan kannata kulauttaa ongelmia - voivat tulla tuplana seuraavana päivänä. ;)
Hauska pätkä:).
ReplyDeleteTaas se on niiden sorsiensa kanssa...
ReplyDeleteSorsa on kyllä hyvää. Joutsen oletettavasti maistuisi samalta, mutta jäisi varmaankin syömättä.
ELEGIA: Hih, tästä tuli omasta mielestänikin kiva. Nautin sen kirjoittamisesta.
ReplyDeleteTuplaviski kaksinkertaisiin ongelmiin :D
JAMIDO: Kiitos kommentista, vaikka kuvallasi ei näytäkään olevan hauskaa :)
UROGALLUS: Sorsin varmuuden vuoksi paistettua sorsaa, ankkaa ja joutsenta. (Paha kyllä olen mieltynyt hanheen, sitä yhtenä jouluna syötyäni - mutta ehkäpä sorsin sitäkin vastedes)
Ankkahan ihanaa, se kiinalainen, apelsiinin makuisena.
ReplyDeleteNiin ja hanhi kans, nam... Isot munat sillä, yksi riittää.
ReplyDeleteHANNELE: Puhumattakaan strutsin munista! Koulussa meille opetettiin että yksi strutsinmuna vastaa 40 kanamunaa.
ReplyDeletejoo, ja strutsi vasta hyvää onkin ;)
ReplyDeleteWOW! Upea kirjoitus!
ReplyDeleteKiitti Charlotta. Hyvää viikonloppua!
ReplyDeleteOivallista!
ReplyDeleteViinissä kelluvaa sorsan filettä on tullut maisteltua, mutta riistaruuista kunnolla pekonikääreessä muhinut hirvipaisti on sentään ylittämätön. Savuporo ei ole haasumpaa sekään. Pupujusseja ei ruuansulatukseni ole vielä sentään käsitellyt.
Aikoinaan näin niitä ammuttuna roikkumassa setäni aitan seinustoilla, eikä se ollut kovin herkullinen näky!
LEONOORA: "Sorsan filettä" - pitää oikein maistella noita sanoja jotka ovat minulle uutta outoutta, outoa uutuutta... Hiukan tekee heikkoa kun ajattelee eläviä sorsia vaikka tunnustan kyllä usein mässyttäväni esmes broileria.
ReplyDeleteSeinällä roikkuvat pupuset karmistuttavat meitä lähiöiden ja kaupunkien asukkaita :(
Tämä olikin mukavan luova muutos meemiin:) Vaikka syönkin läpiammuttua sorsaa yleensä;)
ReplyDelete"Läpiammuttua" - :D
ReplyDelete