Saturday, August 18, 2007

KRIISI

.

Heti perjantaiaamusta ja pitkin perjantaipäivää kävin katsomassa mikä olisi

PAKINAPERJANTAIN AIHE mutta postaus loisti poissaolollaan.

Vasta iltapäivällä saimme aiheen: KRIISI

Kun on tottunut Pakinaperjantaihin, eikä sitä yhtäkkiä olekaan totutulla paikalla, seuraa pieni muutosahdistus. Kriisi tarkoittaa tavallisesti sitä että elämään tulee taitekohta, muutos, jotain ei-toivottua, josta on vaikea selviytyä. Pakinaperjantain tai Runotorstain loppuminen on skaalan helpommassa päässä. Pahimpia esimerkkejä ovat sota, kuolema, avioero.

Kriisi voi tulla ihan yllättäen, mutta kuten ennen myrskyä, siitä on olemassa varoitusmerkkejä, jos niitä osaa tarkastella ja tulkita. Avioeroa enteileviä tavallisia merkkejä ovat arvostuksen puute, vaikenemisen muuri, jatkuva puolustuskannalla oleminen, hyvän kommunikaation puuttuminen. Eron uhka on päällä ja ratkaisu lähellä jos arvostuksen puute on muuttunut halveksunnaksi. Silloin ratkaisu on usein että jompikumpi lähtee huonosta liitosta.

Kreikan sana crisis merkitsee "ratkaisu".

Paras ratkaisu olisi ennaltaehkäisy. Avioliittoneuvonta, kommunikaation opettelu, tieto ja valistus, oikeat asenteet. Ihanneyhteiskunnassa lapset oppivat elämäntaidot omilta vanhemmiltaan, koulusta ja ehkä seurakunnasta. Kuinka moni meistä on osannut luoda ihanneyhteiskunnan ympärilleen?

Olisiko muita keinoja oppia elämää kuin kriisien kautta? Ja jos kriisit ovat tie ymmärrykseen, emmekö voisi oppia muiden kriiseistä, kuten esimerkiksi edellisen sukupolven kriiseistä? Oppiminen edellyttää tietynlaista avointa asennetta, joka on vastakohta tiedän-kaiken-osaan-kaiken-asenteelle ja minua-ei-tulla neuvomaan-asenteelle sekä luuletteko-että-en-osaa-asenteelle.
.

25 comments:

  1. Kaikkia kriisejä ei voi välttää. Kyllä ne puhdistavat ilmapiirä ja niiden selviytyminen avaa uusia ovia uusiin ajatuksiin.

    ReplyDelete
  2. Kiitos Hansu :)

    Omista kriiseistäni olen jälkikäteen kiitollinen. Esimerkiksi burn out. Ellei olisi omakohtaisesti läpikäynyt, ei tietäisi syvällisesti mitä se on, vaikka lukisi miten monta kirjaa.

    ReplyDelete
  3. Anonymous11:04 am

    Kriisit ovat opettaneet minulle sen että aina kun jokin ovi sulkeutuu, toinen aukeaa... sitä ei vain aina jaksa muistaa kun on kriisitilanteessa sisällä...

    ReplyDelete
  4. Anonymous11:33 am

    Olipas taas hyvä kirjoitus, kiitos. ;-)

    Tuosta parisuhdekriisin kuvauksesta tunnistin koko skaalan, että ihan tuli paha olo. :-(

    Kommunikaatio ja vuorovaikutus! Kyllä kriisien ennaltaehkäisy on mielestäni niin mahdottoman paljon kiinni juuri näistä. Mutta minkäs teet, jos joku ei vain halua kommunikoida? Sen opettelemisen "vaatimuksestakin" voi tulla jo muutosahdistus - ja seurata yhä syvempi myykkyys. Outs!

    ReplyDelete
  5. Anonymous11:38 am

    Tökkäsin ;-) - hymiön kiitokseni jälkeen ed. viestissä, mutta piti kylläkin olla :-).

    Dsori.

    ReplyDelete
  6. Hyvä kysymys. Itse allekirjoittaisin tuon, että crisis jo itsessään tarkoittaa ratkaisua. Kriisit ovat erottamaton osa elämää. Ja kuten Hansu sanoi, niistä voi olla kiitollinen(kin).

    ReplyDelete
  7. Anonymous1:06 pm

    Kriisien suhteen on hyvä olla kriittinen.

    ReplyDelete
  8. Monet kiitokset lausunnoistanne, Hansu, Mimosa, M, Araneida ja Helanes... Olen juuri lähdössä eräille syntymäpäiväkutsuille. En uumoile mitään kriisiä niiden suhteen, mutta vannomatta paras :D

    ReplyDelete
  9. Anonymous1:38 pm

    Oj oj, täällä vaan juhlitaan....

    ReplyDelete
  10. Hyvä kirjoitus. Kriiseistä toki kannattaisi ottaa opikseen, jos pystyy. Toisaalta uskon, että elämää voi oppia ilman kriisejäkin ja liian kriisillinen elämä pilaa elämän eikä edesauta oppimista.

    ReplyDelete
  11. Anonymous4:19 pm

    Pelkkää asiaa, Rita! Jostain syystä kriisiä on vain vaikea väistää, vaikka jälkeenpäin ollaan viisaita näkemään ja ymmärtämään...no, omalla kohdalla, kun elämä meni kaikessa uusiksi ja paremmaksi, voi vain sanoa, että hyvä kun tuli kaikki koettua!

    ReplyDelete
  12. Mitäs jos ennaltaehkäisy onnistuisi aina? Miten pitkään muistettaisiin mitä oikein ehkäistiin ennalta? Ja kun ei enää muistettaisi, ymmärrettäisiinkö ehkäistä?

    Oikeasti kriiseja ja muutoksia pitää olla. Vähä särmää.

    ReplyDelete
  13. Eilisillä synttärijuhlilla ei ollut muuta kriisiä kuin että asunto jossa juhlimme tuli niin auringon kuumentamaksi että oli pakko poistua ennen aikojaan, mikä harmitti, mutta tulihan siinä kivassa seurassa viihdyttyä muutama tunti sentään.

    Kriisejä on laidasta laitaan. Minun mielestäni kaikkein veemäisimmät kriisit ovat sellaisia joissa syntyy uhreja. Sodat, huumekuolemat, alkoholin aiheuttamat kriisit jne. "Tavallisen elämän" kriisit ovat koettelemuksia joista on mahdollista kehittyä opettavaisia kokemuksia.

    Monet kiitokset kaikista kommenteistanne.

    ReplyDelete
  14. Anonymous9:34 am

    Omista kriiseistäni olen arvellut, että elämä opetti vähän liian kovalla kädellä - olisin oppinut pienemmälläkin takomisella. Jos niin on - kuten uskon - että sitä saa mitä tilaa, niin tuli pistetyksi tilaukseen väärä määrä.

    Kriisikommunikoinnista luin juuri, että joitain auttaa puhumalla purkaminen, joitain se ahdistaa entisestään eikä siis puhumista saisi pitää oletusarvoisena käsittelytapana. Tunnistan itseni. En tiedä mikä on lukkiuttanut surun äkkiämmin ja pitemmäksi aikaa kuin kaverin sydämellinen kehotus kertoa vapaasti kaikki.

    ReplyDelete
  15. Minä voin tylsästi todeta, että kriisit ovat opettaneet minua ja kasvattaneetkin. On niistä hyötyä, vaikka juuri kriisin ollessa päällä ei siltä tunnu!

    ReplyDelete
  16. Alia

    Puhumisen sijaan voi kokeilla lukemista jonka pohjalta käy itsensä kanssa sisäisiä keskusteluja tai käsittelee asioita ajatustyötä tekemällä.

    Olen kokenut sen hyväksi, samoin puhumisen oikean ihmisen kanssa, en sellaisen joka vähättelee toisten ongelmat ilman kuuntelutaitoa.

    Ally

    Kriisi ei todellakaan ole tervetullut iskiessään, vaan hirveän raskas ylimääräinen taakka! Mieluummin menis vaikka hammaslääkäriin.

    ReplyDelete
  17. Anonymous4:23 pm

    olen unohtanut..

    ReplyDelete
  18. Jaa niin minkä...? :D

    ReplyDelete
  19. Se oli monella kirjoittajalla Pitkä perjantai, kun ei uutta aihetta kuulunutkaan.. ;-)

    ReplyDelete
  20. Heh, niinpä, mutta nyt osaamme arvostaa Pakinaperjantaita uudella tavalla :)

    ReplyDelete
  21. Anonymous11:10 pm

    oon unohtanu vanhat kriisit..

    Onnellisilla ihmisillä on huono muisti ja ovat vähän likinäköisiä.

    ReplyDelete
  22. Huonossa muistissa on esimerkiksi se etu että voi aina uudelleen nauraa kuulemilleen vanhoille vitseille.

    ReplyDelete
  23. Anonymous7:53 pm

    This comment has been removed by a blog administrator.

    ReplyDelete
  24. Anonymous7:21 am

    This comment has been removed by a blog administrator.

    ReplyDelete
  25. Anonymous6:20 pm

    This comment has been removed by a blog administrator.

    ReplyDelete