Sunday, August 12, 2007

KRITIIKKI VÄHEMMÄLLE

.

Neilikkaruusu kukoistaa.

Koulut alkavat. Kaikki lapset ja nuoret tarvitsevat kannustusta, tukea, nähdyksi ja kuulluksi tulemista, positiivista palautetta. Varsinkin niitä ajatellen jotka nyt aloittavat koulunkäynnin tuo on äärimmäisen tärkeää. Kunpa älyttäisiin jättää kritiikki ja kaikki negatiivinen palaute vähemmälle ja sanoa edes että lapsi on ihan kiva tyyppi jos ei muuta osata sanoa. Ja jotkuthan eivät kertakaikkiaan osaa kannustaa ja kiittää, edes omaa jälkikasvuaan. Jos lapsella on meganega-vanhemmat, toivottavasti hän saa huippukivan opettajan.

6 - 7 vuoden iässä, koulutien alkaessa, lapsi tarvitsee kannustavia, opastavia aikuisia. Se käsitys jonka hän nyt saa omista kyvyistään antaa suuntaa hänen tulevalle koulumenestykselleen.

Vähemmän kieltoja ja kritiikkiä, enemmän iloa, hyväksyntää ja positiivisuutta!

Kirjoittelen kouluasioista silloin tällöin myös

KIELTENOPEN BLOGISSANI

.

3 comments:

  1. Ruusut ovat ihania. Haluaisin sellaisen puutarhan jossa olisi kaikenmaailman erilaisia ruusuja ja ja ainakin yksi iso puu jonka varjossa olisi pöytä ja tuoli tai ehkä kaksi puuta jotta voisi ripustaa riippumatonkin helposti.

    Joo, monesti olen kuullut lapsien sanovan että oli yksi väärin eli negatiivisesti. Voisihan sen sanoa toisinkin minulla oli yhdeksän oikein kymmenestä. Se olisi positiivista palautetta. Olen kuullut, että Ruotsissa on ollut tapana antaa positiivista palautetta eli korostaa aina sitä kuinka on ollut monta oikeinkin kymmenestä. Olisiko Suomen kouluissa tapana käyttää liikaa negatiivista palautetta kokeita palautettaessa?

    ReplyDelete
  2. Joo, olen tuota virheisiin tuijottamista nähnyt koko tähänastisen ikäni monissa opiskelijoissa, opettajatovereissa ja muissa kanssaihmisissä. Kerran katselin silmät pyöreinä kun opettajainhuoneessa eräs selitti miten koulutuksessa oli esitelmöity että pitää osoittaa myös ne 9 oikeaa eikä vain sitä yhtä virhettä... Minä olin sen jo ehtinyt tajuta ilman koulutusta ja jotenkin luulin että muutkin opettajat olivat siitä tietoisia. Olin sen oppilaitoksen opettajista nuorin, alle 3-kymppinen tuolloin. Vasta myöhemmin aloin tarkemmin lukea optimismista ja pessimismistä, positiivisuudesta ja negatiivisuudesta, asioista jotka tänä päivänä ovat kaikkien ulottuvilla ja opittavissa.

    ReplyDelete
  3. vaikee asia, ihan liika positiivinen palaute voi antaa lapselle väärän käsityksen maailmasta, siellä kun ei olekaan sellaista..

    ReplyDelete