Saturday, September 27, 2008

Manuaali kriisin käsittelyyn




Tällaista mietin näinä Kauhujoen päivinä. Olisi hyvä jos vaikkapa lastensuojeluliitolta saisi ohjeita lasten vanhemmille ja opettajille terroriteon, ampumavälikohtauksen tai muun väkivallanteon sattuessa. Jonkinlainen kysymysten ja mahdollisten vastausten manuaali olisi tarpeen jotta kaikki pääsisivät käsittelemään vaikeaa asiaa omassa mielessään ja auttamaan lapsia ja nuoria saamaan ymmärrystä, suhteellisuudentajua ja tasapainoa.

Näitä toiveitani esitin blogitoverille hänen kommenttiboksissaan ja sain  opetushallituksen linkin: 

Tukea kouluille ja oppilaitoksille kriisitilanteissa.

Se auttaa jäsentämään ajatuksia.


9 comments:

  1. Minä olen taas sitä mieltä, ettei mikään manuaali auta, ellei ihmisellä itsellään ole kykyä ja taitoa kohdata toista ihmistä. Toki joku lyhyt osviitta voisi selkeyttää tilannetta, mutta ennen kaikkea tarvittaisiin koulutusta, ammattiauttajia ja Aikaa. Ajan ja rahan puute johtaa siihen, että lapset valuvat kuin karja peruskoulun läpi. Eikä sitä rahaakaan niin paljon tarvittaisi kuin arvojen miettimistä (vrt. esim. Ruotsin koululaitos, josta oli tänään juttu Hesarissa).

    ReplyDelete
  2. HELENA: Äläs sano ettei manuaali auta :) Vaikka ihmisellä ei olisi tunneälytaitoja omasta takaa, tutkimukset osoittavat että niitä pystyy oppimaan.

    Opettaja kun olen, uskon vakaasti oppimiseen ja koulutukseen - mutta myös terveeseen järkeen, hyvään tahtoon ja yrittämiseen. Näen oppimisen ihmeitä joka viikko opetustyössä.

    ReplyDelete
  3. Minä taas en tiedä niinkään noista massiivisista koulutus-, ammattilais-, ja aikaresurssien järjestämisistä,jotka perimmiltään taitavat viedä kaikki vain samalla sylttytehtaalle, eli rahaan. Sen sijaan terve maalaisjärki löytyy meiltä kaikilta, eikä sen käyttö ole kiellettyä missään tilanteessa. Ja niinkinhän se on, ettei koulutus itsessään tee ihmistäilman muuta tunneälykkääksi, mutta sekin on sanottava, että lahjakkuus myös tuossa taidossa on hyvin paljon yleisempää kuin uskotaan.

    ReplyDelete
  4. No, minusta vaan tuntuu ihan järjettömältä, kun on nähnyt noita satasivuisia seikkaperäisiä mappeja siitä, että miten toimitaan kriisitilanteissa ja miten kohdataan kriisiytynyt oppilas. Eihän kukaan sellaista siinä tilanteessa ehdi lukea, eikä sitä muutenkaan pystyisi sisäistämään ellei sitten kävisi jotain manuaalikurssia. :-)

    Mutta lyhyet, selkeät toimintaohjeet on asia erikseen. Tunneälyn harjoitteleminen onkin jo sitten toinen asia.

    ReplyDelete
  5. KIVI ja HELENA: Taisi käyda niin että teillä oli mielessänne monimutkset, sekavat hyödyttömät kurssit ja manuaalit, minulla pieni tiivis kiva vihkonen johon kokeneet ammattilaiset ovat koonneet wiisautensa hedelmät kaikkien poimittaviksi :)

    Semmoista vihkosta toivon, ja saattaa olla että sellainen on olemassa, ja jakeluun pääsemässä. Ihan juuri kuulin ihmisoikeusasioissa toimivalta ystävältäni sellaisesta... Kerron kun kuulen tarkemmin.

    ReplyDelete
  6. Joo. Hokasin kyllä Ritan pointin, mutta kirjoitin huonosti. Tarkoitin juuri samaa kuin Ritakin, ja pointtini oli se, että ei ehkä tarvita suuria investointeja. Tiiviin listan ei luulisi sellaisia tarvitsevan.

    Tunneälystäkin ajattelin, että ainakin minä olen tavannut ihmisiä, joilla tunneälyä löytyy yllättävät määrät, eikä sitä voi päältä päin ihmisestä nähdä, se tulee esiin silloin kun sitä tarvitaan. Olen siis hyvin myönteisellä kannalla myös tässä asiassa.

    Sorry, Rita, taisin olla jo puoliski unessa kun sökelsin tänne viimeksi. :)

    ReplyDelete
  7. *puoliski*

    Heh, heh, olen unessa useasti, vai miten se oli...? ;-)

    ReplyDelete
  8. Kivi: ..."kasuillas, koulutie..." :D (Mikähän tuo runo on...?)

    Juu, söhellä rauhassa, niin minäkin teen. Söhellyksen lomasta nousee timantti - jos on noustakseen :)

    Aion lukea kaiki kommentit vielä tänään paremmin. Turhaa kiirettä on ollut viime päivinä.

    ReplyDelete
  9. Siis "kaduillas, koulutie" :)

    ReplyDelete