Wednesday, September 17, 2008

Parempi katsoa kuin katua



Olen kohtalaisen varma että minut aiottiin ryöstää maanantaina illansuussa Hesassa. 

Mieheni ja minä kävelimme Helsingissä Kaisaniemessä ja pysähdyimme liikennevaloihin. Olkalaukkuni oli auki koska olin ottanut sieltä kameran kuvatakseni kiinnostavia kohteita, kuten säväyttävän Harley Davidsonin ja tuon uljaan koulurakennuksen.  



Liikennevaloissa seistessämme mieheni viereen tuli kartan kanssa romanialaisen näköinen poika ja kysyi selkeällä suomen kielellä: "Anteeksi, voitteko näyttää missä täällä on tuo karttaan merkitty kirkko?" 

Päässäni vilahti salamana vanha muisto vuosien takaa kun käsilaukustani vietiin lompakko vastaavalla menetelmällä Fredrikinkadulla. Tulin ulos Pub Angleterresta klo 21. Kaksi ulkomaalaisen näköistä siistiä nuorta miestä näytti lappua ja kysyi osaisinko neuvoa heidät kadulle joka lapussa luki. Katu oli ihan lähellä - eiköhän se ollut Lönnrotinkatu. Minun neuvoessani tietä toinen hepuista vei lompakkoni olkalaukusta. Kaikeksi onneksi mukana ei ollut pankkikortteja sun muuta. Se oli pieni olkahihnainen iltalaukku jossa oli kampa ja käteistä rahaa. Bussikortti oli taskussa joten pääsin kotiin, vaikkakin järkyttyneenä. Miekkoset pitivät pokerinsa kun hyvästelimme. Vasta jonkin matkaa kuljettuani havaitsin laukun keventyneen ja tyhjentyneen. 

Viime maanantaina Kaisaniemessä muistini toimi, ja hetkessä tempaisin käsilaukun syleilyyni ja työnsin kameran sinne. Seuraavassa hetkessä käännyin katsomaan taakseni, ja eikös siellä ollutkin toinen romanialaisen näköinen poika odottelemassa, pikkupoikaa vähän vanhempi. 

Mieheni oli saanut kirkon neuvotuksi kun valot vaihtuivat, ja kaverit harppoivat suojatietä, puhuen keskenään luullakseni romaniaa.   

Ensimmäinen kokemukseni 90-luvulta oli minulle opiksi. Vähältä piti toisaalta tälläkin kertaa, koska noin huolettomasti pidin laukkua auki. 

Pistäkää korvan taakse. Varokaa taskuvarkaita. Parempi katsoa kuin katua, kun talloo kaupugin katua, ja silleen.


6 comments:

  1. Hyvinkin paljon mahdollista, että nopeutesi pelasti kukkarosi - juuri noinhan varkaat toimivat.

    ReplyDelete
  2. Aivan. Tuli ihan mieleen Israelin reissu joskus aikoja sitten. Talutin näkövammaista veljeäni kadulla loivassa alamäessä, kun joukko poikia ilmaantui eteen kuin tyhjästä. Tietenkin sitten törmättiin heihin, mutta veljeni ei ollut vaistoissaan mitenkään muita heikompi vaan oli vetäissyt automaattisesti käden lompakkonsa suojaksi sinä tulimmaisena hetkenä, kun jo takaapäin sitä tavoittelevat toiset pojat yrittivät viedä sen. Ja minä rupesin huutamaan kuin palosireeni heti, kun äkkäsin, mitä tapahtui. Eivätpähän saaneet mitään!

    Olen muuten käyttänyt tuota hirmuista huutamista karkotuskeinona kerran sen jälkeenkin. Siinä isompikin ukko hyytyy melko äkkiä - en tiedä, johtuisiko siitä, että saattaa olla hiukka odottamatonta meikäläisentyylisen suusta. :-D

    ReplyDelete
  3. Inkivääri: Niin toimivat, mutta meistä moni ei tiedä siitä mitään eikä osaa varoa. Hyvä jos muut varoittelevat.

    Kivi: Huh. Onneksi selvisitte noin hyvin pahasta tilanteesta!

    Joo, huutaminen on oudon tehokas karkotin :D

    ReplyDelete
  4. juu, oli ryöstöyritys, kun monta kaveria huitoilee kartoilla.

    ReplyDelete
  5. (Lompakkoni on ketjulla kiinni käsiläukussani, saanut ketjun lapsiltani. Kaksi kertaa on käynyt niin, että lompakko roikkuu ketjustaan laukun ulkopuolella... Tvarani ovat näin silyneet minulla.)

    ReplyDelete
  6. Pari koulukaveriani aikanaan interreilasi Italiassa ja köytti tavarat itseihinsä siksi aikaa kun nukkuivat yhdellä raitatieasemalla. Aamulla köydet oli katkaistu ja mm. kamerat viety.

    ReplyDelete