Tuesday, February 24, 2009

Tunnista luonnehäiriöinen



Uusimmassa Käsi kädessä - lehden numerossa on hätkähdyttävän valaiseva artikkeli luonnehäiriöisistä työpaikoilla. Asiantuntija Raimo Mäkelän mukaan näiden ihmisten määrä kasvaa koko ajan. Karkean arvion mukaan heitä on tällä hetkellä noin 10 prosenttia väestöstä. 

Asia on minulle ajankohtainen koska puhuin hiljattain puhelimessa erään tuttavan kanssa joka on ollut kanssakärsijäni yhden luonnehäiriöisen uhreiksi jouduttuamme. Onneksi ei ajankohtainen siksi että joutuisin nykyisssä elämässäni narsistista kärsimään. Vertailimme kokemuksia kuin sotaveteraanit. Kuten Raimo Mäkelä toteaa, asian ymmärtäminen, ja sen tajuaminen että ongelma ei todellakaan johdu meistä, vapauttaa voimia. Ihana helpotus kun voi kääntää selkänsä moiselle temppuilulle.

Saatoin antaa tuolle tuttavalleni tietoja joita olen aiheesta lukenut, mitä nyt satuin muistamaan siihen hätään. Juttelumme jäi pyörimään mieleeni ja seuraavana päivänä innostuin hakemaan kirjahyllystäni Mäkelän suositun teoksen Naamiona terve mieli. Ryhdyin sitä tutkimaan erittäin kiinnostuneena, koska tähän mennessä minulle on ehtinyt selvitä että olen joutunut kohtaamaan useita luonnehäiriöisiä sekä työssä että työn ulkopuolella. En tietenkään aikanaan tiennyt mikä jutun juju oli, missä piili ilmiöiden syy tarkkaan ottaen. Monien muiden tapaan etsin syitä itsestäni ja yritin parhaani mukaan luovia ja keksiä sopivia ratkaisuja ongelmiin. 

Niistä tapauksista voin rajata ainakin neljä sellaista joissa jouduin kärsimään ja kokemaan niin pahaa oloa että alkoi ilmetä terveydellisiä vaivoja. Kahdessa tapauksessa jätin työpaikan jossa narsisti päsmäröitsi ja piti hoviaan. 

Kumpikin klassinen tapaus: Narsisti osoittaa suosiotaan hoviinsa keräämilleen yksilöille, minäkin niiden joukossa, kunnes yhtenä päivänä suosikki joutuu epäsuosioon, ja siitä alkaa kasaantua hyvin epämiellyttävien asioiden vyyhti. Selän takana juonittelua, syyttelyä, kiukuttelua.

Ah miten vapaa olo kun pääsee siitä vyyhdistä irti! Kuin kivi vierähtäisi hartioilta. Sen jälkeen voi taas hengittää, ja melkein riemulla käydä läpi ajatuksissaan aikaisemmin käsittämättömät, nyt nimen ja selityksen saaneet ilmiöt.

Loistavaa että aiheesta kirjoitetaan nykyään niin runsaasti ja niin selkokielisesti. Tieto on kaikkien ulottuvilla. Huomattakoon että se johtaa myös vääriin diagnooseihin, varsinkin sellaisten tekeminä jotka eivät ole joutuneet narsistin vaikutuspiiriin. 

Jos  epäilee tuntevansa narsistin, kannattaa lukea Mäkelän teos. Se on todella pitkälle mietitty ja kattava kuvaus erilaisista tapauksista ja siitä mikä luonnehäiriöisille on yhteistä. Jokaisessa narsistissa ei ole kaikkia piirteitä mitä luokituksissa luetellaan, mutta kyllä sieltä "omansa" tunnistaa jos on saanut kyseenalaisen kunnian semmoisen kanssa joutua tekemisiin. 

Sitten kun asian tiedostat ja tyypin tunnistat, tässä Raimo Mäkelän huoneentaulu luonnehäiriöisen kanssa työskenteleville:

Taistele jos voit.

Ellet voi taistella, pakene jos mahdollista.

Ellet voi paeta, pyri tekemään tilanteesta itsellesi siedettävä.





19 comments:

  1. Opiskelijani tekivät juuri psykan ykköskurssilla pieniä tiedeuutisia. Yksi ryhmä teki sellaisen narsismista. Juttu päättyi ohjeeseen: osaa sanoa myös ei. Toivottavasti osaavat sen myös tosielämässä!

    ReplyDelete
  2. luonne => luon ne => lu on ne.

    (Peikko on kokonaan häiriö ja vielä siitä mielissään.)

    ReplyDelete
  3. (olen tosi iloinen, että lapseni tajunneet, että toisen käyttäytymistä ei voi ottaa henkilökohtaisesti. Hekin nuoria ja töissä tapaavat paljon ihmisiä, jostka voivat tosi huonosti. He oppineet hoitamaan työnsä ja kotona unohtaa koko homman, koska toisen ärtymys ja muu ei heistä kiinni.

    Useissa työpaikossa tuki ja mahdollisuus keskustella.)

    ReplyDelete
  4. MA-RIIKKA: Allekirjoitan tuon ohjeen täysin! Niiden suhteen joita siedin turhan pitkään sanon ohjeen vielä pontevammin: "Sano reippaasti ei." ... tai älä sano mitään, häivy vaan paikalta niin että tomu pöllyää ;)

    ISOPEIKKO: Hmm... Voi olla että meistä kaikki ovat pelkkä häiriö joissakin ympäristöissä. Minä ehkä jonkun luonnehäiriöisen vastustajana isokin häiriö hänelle :)

    HANNELE: Tavallisen elämän ohjeeksi loistava. Tuota taitoa eivät monet osaa.

    Mutta... luonnehäiriöisen kohtaaminen ei ole samalla tavalla selvä juttu kuin "tavallisen" hankalan tai huonosti voivan yksilön kohtaaminen työssä. Narsistilla kun on NAAMIONA TERVE MIELI.

    ReplyDelete
  5. Mulla oli jonkinlainen tunnehäiriöinen työkaverina.Aiheutti kamalaa ahdistusta ja sitten helpotusta kun vaihdoin työpaikkaa.

    ReplyDelete
  6. YEALIAN: Niitähän riittää. Ei tarvitse olla kuin henkilö jolla on huono itsetunto niin sellaisen kanssa ei auta vaikka miten yrittäisi olla. Ennen pitkää se käsittää tavalliset sanat väärin ja loukkaantuu.

    ReplyDelete
  7. Narsismi on mielenkiintoinen ilmiö ja psykopatia myös (vaikkakin kauhistuttava), olen lukenut niistä paljon. Ja varmasti nyky-yhteiskunta suorastaan ruokkii narsismia, mutta olen lukenut myös vastakkaisia mielipiteitä eli että nykyään ihminen helposti leimataan narsistiksi (vaikka kyseessä olisi joku muu luonnehäiriö tai luonteenpiirre), koska se on ajan henki. Vähän niinkuin paniikkihäiriö oli kaiken kattava sälädiagnoosi jokunen aika sitten.

    ReplyDelete
  8. HELENA: Väärä diagnoosi on houkuttelevaa tehdä jos tietää asiasta hyvin vähän. Meissä kaikissa on ripaus tai ropaus narsismia, väittävät. Ei siis oikeastaan ihme että termi pyrkii ajatuksiin jos asiasta on lukenut ja huomaa jonkun olevan kovasti itsekehuinen :)

    "Paniikkihäiriö kaikenkattava sälädiagnoosi" - Onpa hyvin sanottu :D

    ReplyDelete
  9. Tyttäreni työskentelee myös luonnehäiriöisten kanssa.


    (minäkin olin muutaman vuoden mielisairaalassa, töissä ;)

    ReplyDelete
  10. Luonnehäiriöisiä tyskin löytyy mielisairaaloista, paitsi ehkä johtajina...

    ReplyDelete
  11. Mulle tulee narsistista mieleen sosiopaatti tai psykopaatti. Olen nimittäin lukenut kaksi kirjaa tästä ihmisryhmästä ja voisin vetää kanssa yhteenvedon niistä.

    On muuten paljon samaa narsisteissa ja psykopaateissa. Ehkä narsistit osaavat vielä tuntea jotakin, kun taas psykopaatilta tuo empatia puuttuu kokonaan.

    ReplyDelete
  12. YVIOON: Nimenomaan! Kyse on paljolti aste-eroista, lievempää ja pahempaa ja tosi karmaisevaa tapausta! Noin olen sen itsellenikin selittänyt.

    Ja sen lisäksi jokainen yksilö on ihan omanlaisensa kooste synnynnäisiä taipumuksia, elämänkokemusta, motivaatiota, asennetta jne jne.

    ReplyDelete
  13. Tuon huoneentaulun ohjeet ovat todella käyttökelpoiset.

    ReplyDelete
  14. Rita, tyttäreni ei tee töitä mielisairaalassa,
    hän tekee töitä kotona luonnehäiriöisten luona.

    ReplyDelete
  15. KATJA: Niin minustakin, jos vaan osaa ottaa ne käyttöön.

    HANNELE: Meillä on nyt taas joku kommunikaatiohäiriö. Ovatko tyttäresi työnantajat luonnehäiriöisiä? Ja siis ei yksi, vaan kaksi tai useampia?

    ReplyDelete
  16. Olen itse ollut aikoinani tekemisissä henkilön kanssa, joka on narsisti. Kun keskustelin tilanteesta ammattihenkilön kanssa, hän neuvoi, etten missään ääneen sano, mikä kyseistä tyyppiä vaivaa, sillä tämä sulava herra saattaa haastaa moisen tiedon levittäjän kunnianloukkauksesta oikeuteen. Luulenpa, että neuvo oli hyvä. tämä pakkoläheisyys tyypin kanssa puistattaa edelleen. Muuten: sillä oli juuri tuollainen hovi, josta kerrot.

    ReplyDelete
  17. KIRSI: Kiva nähdä sinua!

    Uskon että saamasi neuvo oli hyvä. Narsistit eivät anna anteeksi sitä että heille yritetään asettaa rajoja, vaan lähtevät väsymättömästi ja määrätietoisesti iskemään takaisin, ehkä se hovi apunaan, kuten sotapäälliköillä armeija. Monet historian sotapäälliköistä ja hallitsijoista olivat pahanlaatuisia luonnehäröjä. Huh.

    Parempi niellä ylpeytensä ja paeta jos vaan suinkin mahdollista.

    ReplyDelete
  18. Hannele11:21 am

    tyttäreni työnantajat ihaan normaaleja.

    ReplyDelete
  19. Joo. Eli taas kerran en käsitä mitä yritit sanoa. :)

    ReplyDelete