Aina vaan vahvistuu usko viestinnän perussääntöön: "Viesti ei yleensä mene perille, paitsi sattumalta".
Juttelin ystävän kanssa terveydestä ja painonhallinnasta. Minä sanoin: "Olen huomannut että illalla kannattaa syödä vain vähän hedelmiä."
Hän siihen: "Joo mutta jos syöt valtavasti hedelmiä - niissähän on hedelmäsokeria..."
Minä silmät ja huuli pyöreinä: "Hei hetkinen! En sanonut VALTAVASTI hedelmiä. Sanoin VAIN VÄHÄN hedelmiä..." Edellisen päivän iltapalani oli ollut yksi omena ja yksi banaani.
Hän nauroi ensin ilmeelleni, sitten koko jutulle. Nauroimme oikein makeasti, mikä oli hurjan hauskaa.
ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo
Se vaan vaivaa, että joskus on kyseessä isot ja tärkeät asiat joita haluan puhua, eikä viesti mene millään perille sellaisena kuin sen pitäisi mennä.
Ihminen ei useinkaan kuuntele sitä mitä sanotaan. Hän kuulee sen mitä olettaa kuulevansa.
.
Sitten voi vielä käydä niin, että mitä enemmän yrittää selvittää, sitä enemmän toinen ymmärtää väärin. Välillä tuntuu, että kannattaisi lopettaa koko kommunikointi.
ReplyDeleteNiinhän mä välillä lopetankin, hah hah!
ReplyDeleteNiin, tuo on yksi elämän arvoituksia,
ReplyDeleteomat ajatukset niin päässä, ettei kuule mmuta..
Ei silllä niin väliä jos kummallakin osapuolella on hyvää tahtoa, mutta ällöttävää jos sanoja vääristellään ilkeästi, ja hankalaa, jos väärinkäsityksestä koituu jotain haittaa jatkossa.
ReplyDelete