Mikä salaisuus kätkeytynee tuon erikoisen ullakkoikkunan taakse...?
Perheissä neljän seinän sisällä elo ja olo ei näy ulospäin. Sosiaaliset naamiot kätkevät ties mitä taakseen.
Monet ovet ja muut luukut ovat sellaisia että ne aukeavat vain sisältäpäin. Sen tiesi jo susi poskia pullistellessaan, puhkuessaan ja puhaltaessaan ja kolmen possun ovilla. Veli Ponteva ymmärsi turvallisuudesta enemmän kuin possuveljet.
Muurit ja ovet eivät aina ole hyvästä, ainakaan kuvaannolliset sellaiset. Torjunta voi olla pahasta. Sulkeutuneet yksilöt pystyttävät ympärilleen vankkoja muureja ja saavat parempaa oloa vasta kun alkavat purkaa rakenteita.
Mitä arvelette kätkeytyvän tuon salaperäisen ikkunaluukun taakse kuvassa, jonka otin talon ohi kävellessäni?
.
Jaa-ah! Jotenkin kamalan ahdistavaa, että tuo näyttää ovelta; eihän se taida olla edes mikään ikkuna? Ennemminkin ovi,joka tipahduttaa tyhjän päälle.
ReplyDeleteSisällä on varmaankin vanhoja vaatteita orsilla koipusseissaan. Sahanpurulattia ja aika pimeää. Joitakin lautoja, joita pitkin kävellä.
Ovea (ikkunaa) avataan tuskin koskaan, se on vain seinän tilke, koska vintillä ei ole asuinhuoneita.
(toivottavasti tämä ei ollut testi, joka kertookin minusta itsestäni ja kuva on vain väline siihen? ;-))
Eiköhän kaikki mitä puhumme ole tavallaan "psykologinen testi". Tulokset riippuvat tulkitsijasta. Viestinnässä on kaksi tahoa, lähettäjä ja vastaanottaja.
ReplyDeleteEräs tuttava juuri purki minulle mieltään kun joutuu tekemisiin ihmisen kanssa joka vääntää kaikki hänen normaalit sanansa arvosteluksi ja syyttelyksi, vaikka niihin ei mitään sellaista sisälly :(
Minustakin tuo ikkunaluukku on hiukan ahdistava, vaikka toisaalta kiehtova. Kauhuleffamateriaalia, huuu...
Olen varma, että tuon takaa löytyy kodinhaltija tai kotitonttu. Heitä varten saatettiin jättää ullakolle oma huone, etteivät asuintilaan tule häiriköimään ja kolistelemaan. Parhaiten ilkeän kotitontun saa häädettyä karhulla, jota kuitenkin tontun kuullen kutsutaan kissaksi. Voisin joskus tuostakin kirjoitella, mutta siihen saakka löytyy vain päästä ja kerron jos joku pyytää.
ReplyDeleteMutta mikähän nykyään korvaisi karhun, kun kesytettyjä karhuja ei pahemmin ole? En tiedä. Onneksi meille ei ole pesiytynyt ilkeää kotitonttua.
Umh ja jos tämä oli testi, niin taitaa minusta kertoa:"Sekopää." ;)
Jos sinä olet Sekopää niin minäkin haluan olla tuollainen. Kerro lisää karhusta ja kissasta ja tontuista :)
ReplyDeleteMeillä ei ole ilkeää kotitonttua, eikä tule. Jos sattuisi ilmestymään, heittäisin niska-pers-otteella mäjelle että mäjähtää :D
Tällä hetkellä kansantarinamaisena blogissani saa olla yhden haltijan muuttotouhut. Jouduttiin Raahaamaan sitä monta kymmentä kilsaa fillarilla. No ehkä tuo tontun karkoitus pitää jossain vaiheessa kirjailla.
ReplyDeleteKesäsateen ropistessa kattoon kaksi sisarusta lukee vanhoja Kalle Ankkoja ja napustelevat manteleita.. ja nauttivat olostaan :)
ReplyDeleteÅj, Kalle Ankat on fantastisia! Olen ostanut kirpparilta ison pinon jonain vuonna.
ReplyDeleteSiellähän voi olla vaikkapa lepakoita niiden tonttujen paimennettavina. Vaikka taitavatpa tuon oven halunneet "lepakot" kulkea keltanen kypärä päässä ja muutenkin raskaissa tuletorjuntavehkeissä. Siitä on kätevää sammutella ullakkopaloja.
ReplyDeleteSiis aikuisten oikeesti uskoskelen sen olevan palolaitoksen vaatima aukko ullakolle.
Ellei se sitten ole Malmilainen käkikellon luukku. Kukkuu!!
Tulipa aimo annos lisänäkemystä Kalen myötä, kiitokset :)
ReplyDeleteSitä ajatusta aina opiskelijoilleni tarjoan että kahden tai useamman ihmisen keskustellessa saadaan laajempaa perspektiiviä asiaan kuin asiaan.
(Ihan oikeesti meillä tuollainen luukku, lämmintä ersitettä siellä vain, lasi- tai vuorivillaa, jotain sen tapaista. Uusissa taloissa paksut seinät. Tämä vintti eristeineen on kuin talon myssy, pysyy lämpö :)
ReplyDeleteHei, lisää näitä kuva-arvoituksia. Nämä on kivoja! :-)
ReplyDeleteKivoja, ja opettavaisia :)
ReplyDelete