.
Siihen vaan psykiatrin sohvalle. Mitä teille tulee mieleen omenasta?
Paratiisin hedelmä. As American as apple pie. Omena päivässä pitää lääkärin loitolla. On niin ulkonevat hampaat että haukkaa omenasta ensin siemenet. Omena ei putoa kauas puusta.
Mitä muuta?
.
Ooh, omenainen. Kyllä siitä makea viettelys mieleen putkahtaa. Omena on hedelmistä jotenkin merkityksellisin, minusta. Kiinteä, pyöreä muoto, punainen. Johtuneeko ompun yksilöllisyys sen myyttisyydestä paratiisin hedelmänä elämän puussa? Jos komea mies tarjoaisi minulle omenan, saattaisin elää hetken kaksimielisesti. ;-)
ReplyDeleteMiksiköhän eka värimielikuva omenasta on punainen? Onhan niitä vihreitä ja keltaisiakin :)
ReplyDeleteOmena opettajalle. Iso punainen omena opettajanpöydälle. Mehevä, kiiltävä.
yksi puu tekee tänä vuonna harvinaisen paljon omenaa. lähinnä punaisia. kaupasta ostin punakeltaisia.. ja kyllähän ne maistuvat, mutta jotenkin eivät niin hyvältä kuin "omassa" pihassa kasvaneet. varsinkaan kun nyt ei vielä ole luonnollinen omenankypsymisaika näillä main. muistan kuulleeni ettei "senajan" paratiisimaassa silloin vielä kasvanut omenia, joten kielletty hedelmä lienee ollut viikuna (viikuna on saksaksi feige, joka myöskin tarkoittaa pelkuria)..
ReplyDeleteHei Ill
ReplyDeleteKiva nähdä pitkästä aikaa :) "Feige" taisi vilahtaa eilen TV-sarjassa Kettu, luonnollisesti merkityksessä pelkuri. Viikunasta en tiennyt.
Jossain tutkimuksessa hiljattain väitettiin että paratiisiomena olisi ollut banaani. Tuntuu hölmöltä mutta kunhan nyt joku hedelmä oli. Pääasiahan oli ihan muu. Itse asiassa viikuna toisi hyvän säväyksen kertomukseen:)
Lapsena oli niin hirmu ankaraa, että jos herneenpalkoja tai omppuja joltain talon isännältä "varasti", niin seurauksista ei voinut olla varma.
ReplyDeleteNykyään omput märäntyvät useimmissa puutarhoissa..
Tosiaan, omenavarkaissa käynti oli niitä nuoruuden kolttosia. Muistan olleeni kerran mukana. Hyi minua.
ReplyDeleteNiin hirmu syviä en ompuista ajattele, mutta yhden lapsuuden jouluomenan makua haen..
ReplyDeleteMuutama vuosi sitten sain opiskelijoiltani jouluksi punaisia omenoita, niin maukkaita että en ole koskaan sellaisia maistanut. Ilmeisesti paratiisiomenoita on olemassa :)
ReplyDeleteJoskus kansakoulun joulujuhlassa annettiin oppilaille paperipussi. Siinä oli omena, piparkakku, ja taisi olla karamellikin.
ReplyDeleteSe oli juhlallinen hetki. Kotona kun ei näitä hekkuja oli harvoin.
Joo, minäkin muistan yhden kouluni joulujuhlasta, sellaisen missä opetin! Oppilaat eivät olleet lapsia, mutta heistä joillakuilla oli lapsia jotka pääsivät äidin valmistujaisiin. Se oli kosmetologikoulu. Kiva muisto.
ReplyDeleteHeippa
ReplyDeleteOlen vähän jälkijättöisesti asialla.
Minulle myös omena on lapsuuden herkku, josta kyllä pidän vieläkin. Eipä kelpaisi nykylapsille entinen omena- ja piparipussi. Alaluokilla ollessani opettajani pani ahkerille kukon munimaan ja minun pulpetissani oli yllätyksenä usein omena! Herkkuahan se oli.
Jälkijätöt kelpaavat kyllä :) Tosin ihan aina en niitä huomaa.
ReplyDeleteTuostapa Arkiterapeutin pitää joskus kirjoitella että kun on lapsia joille ei näytä mikään kelpaavan.
Minä pidän omenoista mutta huomaan että kesällä syön niitä väehmmän kuin talvella. Nyt on niin paljon muitakin hedelmiä ja marjoja tarjolla.