Wednesday, July 04, 2007

MIKÄ ON SOPIVAA SMALL TALKIA?

.


Tansseissa pääsee havainnoimaan ihmisten keskustelutaitoja tai niiden puutetta. Kävin aikanaan monta vuotta tanssimassa ja usein melkeinpä järkytyin käytöstapojen puutetta. En peräänkuuluta mitään pitkälle vietyä henkevien aiheiden viljelyä ja hiottua kieltä keskustelussa, vaan tavallista ihminen-ihmiselle ystävällistä hillittyä jutustelua uuden tuttavuuden kanssa josta ei vielä tiedä mitään.

On asioita ja aiheita jotka minun mielestäni eivät kuulu keskusteluun vieraan miehen ja itseni välillä. Joku juttu saattaa olla liian yksityinen tai intiimi, mutta käsitän kyllä että kaikki eivät ajattele samalla tavalla. Mikä minusta tuntuu karkealta tai epäkohteliaalta ei välttämättä ole sitä jonkun toisen mielestä. En itse missään tapauksessa avaisi keskustelua esimerkiksi töräyttämällä "Ookkossää naimisissa?" tai "Onkos sulla lapsia?" mutta joku voisi taas ihmetellä tässä yhteydessä että miksei muka voisi kysyä, jos alan selittää että se ei kuulu mielestäni hyviin käytöstapoihin.

Mikä on sopivaa, mukavaa small talkia? Tai mitä ette suosittele? Onko mielipiteitä? Huonoja kokemuksia? Hyviä kokemuksia?
.

10 comments:

  1. Moi, Ritsku!
    ja Hih! Tuo keskustelunavaus: "Ootkossie naimisissa?" (huom. itäsuomalainen versio)on niin totta ja läheltä kuultu, että oikein meinasi limunaadit purskahtaa suusta. :-D Satavarmaa, ettei tämä tyttö lähtisi vastaavan smooltolkkaajan kanssa jatkoille, mutta joku muu on lähtenyt. Ja on hän jopa naimisissa, nyt, replikoijan kanssa. ;-) (arvata saattaa, että ollaan tyttöjen kesken hymyten aina muisteltu tuota.)

    Itse olen useimpien mielestä hiljaista sorttia ja vienosti ja hillitysti suullisesti käyttäytyvä, mutta auta armias, kun joskus sattuu kirjoittaessa avautumaan jokin hornan kattila,josta ryöpsähtelee vain pelkkiä törähdyksiä ja sammakoita. Pelottavaa! Eek!

    Muistan lukeneeni jostakin, että puhuminen ja kirjoittaminen "tulevat" (aivoista) eri kohdasta. Mikäli näin todella on, olen onnellinen. Olisi se aika noloa kuljeskella kylillä torvifanfaarit suusta törähdellen.;-)

    ReplyDelete
  2. Hei Emsku :) (Tuo siitä Ritskusta)

    Töksayttelijöitä ja töräyttelijöitä riittää mutta mahdollisesti osuu yksiin reilun kivan tyypin luonteeseen, silloin ei niin paha, paremminkin hauska tapaus. Niin, tai pinnan alta löytyykin kiva ihminen..

    Voin ihan hyvin kuvitella tilanteen että olisin sinkkuna haku päällä liikenteessä, ja silloin toivoisin kysymystä "Ookkona naemisissa?" jotta saisin heti ilmoitetuksi statukseni :) Eli en periaatteessa välttämättä paheksu. Riippuu tyypistä ja tapauksesta.

    Kerran yöjunassa minua harmitti tavattomasti kun miekkonen tuli istumaan minua vastapäätä tyhjään vaunuosastoon ja melkein heti keskustelun avattuaan kysyi: "Pidätkö mieluiten rakastellessa silmiä kiinni vai auki? Minusta tuo oli tyhmää ja törkeän epäkohteliasta kaikin puolin. Ylitti soveliaisuuden rajat. Näpäytin jollain sopivalla fraasilla, mutta heppu jatkoi puhumista. Ammatti kuulemma vanginvartija. Muita yksityiskohtia en (onneksi) muista.

    ReplyDelete
  3. Polgara6:39 am

    Perinteinen "Käytkö sä usein täällä?" ei itse asiassa ole ollenkaan paha aloitus... =D

    ReplyDelete
  4. Polgara

    Ei minustakaan. Siitä voi kehitellä jotain kiinnostavampaa ja vaikka vaihtaa vinkkejä hyvistä menopaikoista.

    Yksi mikä minun mielestäni kertoo tottumattomuudesta keskusteluun on se jos vastaa small talk - kysymyksiin mutta ei jatka kysymällä vuorostaan "entä itse..."? Jotkut varmaan jopa jännittävät sitä että heiltä kysytään jotain ja keskittyvät vastaamaan "oikein" sen sijaan että pitäisivät sitä kevyenä niitä näitä jutusteluna.

    Noita taitoja voi kivasti oppia käytännössä muilta, samalla periaatteella kuin "kyllä työ tekijäänsä neuvoo".

    ReplyDelete
  5. Sopiva small talk löytyy parhaiten, jos osaa "lukea" toista ihmistä. Jollekin voi töksäyttää siviilisäätytiedustelun heti alkuunsa, kun taas jollekin toiselle saattaa olla sopivampaa mainita tanssilattian liukkausasteesta ja arvioita lakkauksen iästä. Ehdottoman tärkeää on siis aistia keskustelukumppani kokonaisuudessaan ja valita jutun aiheet tilanteen mukaan... Saattaa olla vaikeaa, mutta jonnin verran opittavissa - ja parhaimmillaan varsin palkitsevaa.

    ReplyDelete
  6. ^Ideaa tuossa Lassen kommentissa. Ehkä sellaista miesten tietoa. :-)Vasta keväällä sain hulvattoman hauskan, omasta mielestäni, aloitusrepliikin, jonka tulkitsin jotakuinkin näin, että "Käytsä usien täällä?" :-D. Mutta, näin naisnäkökulmasta, se oli kyllä täysi osoitus miehen huumorintajusta.

    ReplyDelete
  7. Anonymous6:46 pm

    Pari hauskaa aloitusta reilun kymmenen vuoden takaa.
    "Ookko vapaa vai varattu? Mää oon leski ja tytön oon yksin kasvattanut. Se on muuttamassa pois kotoa justiinsa ja sitten oon valamis ku lukkari sotaan."
    "Voitais soitella jos saan sun numeron. Eikö sulla oo puhelinta? Mää kuule ostan semmosen sulle."

    Tuommoisista ei voi loukkaantua edes. Iloista kesää toivottelee Pikkuliina.

    ReplyDelete
  8. Sehän se, et vältetään politiikkaa, rahaa ja seksiä. Kehu miehen pukua, englanninopettajathan ovat hyviä keskustelemaan säästä. Minä ehkä selaislisin urheilusivuja, jotta osaisin sanoa jotain mielenkiintoista jistain ajankohtaisesta, eihän löydy miestä, joka ei olis urheilusta kiinnostunut. Harrastuksissa pysytään, kalastus? Ammattia ei kysytä... Pitää keksiä se salainen asia, joka miestä kiinnostaa.

    ReplyDelete
  9. Pointtini on, et ei puhu itsestään, vaan saa hiljasen miehen puhun jotain omistaan :)

    ReplyDelete
  10. Hauskat kommentit teillä kaikilla, ja hyvää asiaa.

    Meillä jokaisella on varmaan oma käsityksemme siitä mikä on kivaa juttelua, mitä haluamme ja mitä emme halua, varmaan myös (oikea tai väärä) oletus siitä mikä toista ihmistä kiinnostaa. Kyllähän me yleensä pyrimme muita ihmisiä lukemaan. Eri asia sitten osaammeko :)

    Minulta ei ainakaan puheenaiheita puutu, koska olen pitänyt kielten oppitunteja ja keskustelutunteja niin kauan. Osaan halutessa vaikka huijata toisen ihmisen puhumaan, se kuuluu kieltenopen taitoihin. Ei sillä että tanssiessa välttämättä kaipaisin keskustelua, jos on hyvä viejä. Lähinnä turvaudun keskusteluun silloin kun tanssittaja ei ole hyvä. Silloin voi ainakin jutella niin ei tarvitse kärsiä :) Minusta yksi hyvän keskustelijan tuntomerkki on se että ei ole pelkästään itse äänessä vaan osaa kuunnellakin.

    ReplyDelete