Maaliskuu. Kevät tulollaan, talvi meneillään. Yhdellä puolella tuota virtaavaa vettä ruohoa, toisella lunta. Siinähän voi toisella kädellä pelata golfia, toisella jalalla hiihtää. Ja keskellä hiihtää vesisuksilla.
Kai tiedätte ne jokavuotiset kirjoitukset lehtien yleisönosastoissa, kun jalankulkijat valittavat että autot roiskuttavat vettä eivätkä yhtään hiljennä? Kaikissa asioissa on vähintään kaksi puolta. Erään kerran lukijan kynä kirjaili kannanoton autoilijan näkökulmasta:
"Taas on se vuodenaika kun jalankulkijat seisovat lätäköitten ääressä sieraimet levällään."
Voihan sen noinkin nähdä. Tarpeeksi naurettuani totean itsekseni: Yleensä kannattaisi tarkastella asioita molemmin puolin. Ei ollenkaan huono periaate. Ja huumori auttaa.
.
Mitens lumen alta paljastuvat koiran jätökset?! Kevättä.
ReplyDeleteNo voi sun, oravat on niin vikkeliä.
ReplyDeleteVoi Orava, et tiedä miten nyt osuit totuuteen! Minä onneton astuin sellaiseen tänään :D Siinä sitten saapasta tungin lumikasoihin ja parhaani mukaan putsailin. Hyh.
ReplyDeleteKirsi
Pahus, ihan kuin sinäkin olisit ollut kävelylenkilläni mukana ja tiennyt että siellä yksi orava vilisti niin että en edes yrittänyt kameraa ottaa taskusta.
Tuon bloggarioravan jäljille kyllä pääsee :) Blogin nimi on Orava pyörässään, jos se on se sama Kurre. Heh.
Ai niin, ihan unohdin tarkastella toista puolta koirien jätöksien paljastumisesta.
ReplyDeleteSellainen kommentti on vielä näkemättä jossa väitetään että ihmiset itse vaan hakeutuvat kuin magneetin vetäminä joka jätöskasaan saapastelemaan eivätkä käytä silmiään?
Ja nyt menen puhdistamaan saappaani. Voi pee...
Koiranjätökset ovat toki ikäviä etenkin omassa kengänpohjassa, mutta onneksi maatuvat sentään aika nopeasti.
ReplyDeletePahempana pidän lasinsiruja ja muita roskia jotka eivät maadu.
Luontaisesti koira hakeutuu pensaiden juurelle kakkimaan, niillä on luontaista fiksuutta jollei ihminen pilaa niiden vaistoa.
Minä sivusinkin asiaa päreessäni "Hauen muistolle".
Olipas iloinen postaus! Kyllähän tuo näkökulmia avartaa kun muistaisi itse vain ajatella asiaa monelta kantilta;)
ReplyDeleteHei Salka
ReplyDeleteOlen juuri ostanut teoksen NÄKÖKULMAN VAIHTAMISEN TAITO, Antti S Mattila. En ole vielä avannut mutta kohta...
Oh, Komposti, olitko sinäkin siellä? Astuin ohitsesi...
ReplyDeleteTotta, lasinsirut ovat kurjia. Maatumattomia ja vaarallisia. Koirien tassut ovat vaarassa.
Niitä läjijä alkaa urakalla paljastumaan. Jos onnistuu väistämään lätäkön, niin varmasti osuu läjään. :D
ReplyDeleteHih, kiitos aamunauruista, Orava! Liito-orava lennähtää lätäköiden ja kökköjen yli :D
ReplyDelete