Mielestäni puolisoni (evp.) ja minä olimme aikoinaan tasavertaisia mitä ulkonäköön tulee. Tunsimme toisemme jo kouluajoilta. Mutta asiasi tuli tieteellisesti todistetuksi kun halusin päästä eroon miehestä, jonka kanssa olin viestitellyt,mutta emme olleet tavanneet. Hän vaikutti muuten mukavalta mutta jotenkin liian innokkaalta ja vaativalta; halusin viestien loppuvan. Siihen hätään en muuta keksinyt ja kun varsinaista "syytä" ei ollut, mainitsin muiden asioiden lomassa, että olen melko arkisen näköinen..Tehosi heti!Vaikka siihen asti oli tuntunut olevan aika ihastuksissaan ;) Hän oli varmaan mielessään luonut kuvan ulkonäöstäni. Voi meitä - ja heitä!! ;)
Tässä yksi eroonpääsemiskikka, vaikka ei postauksen aiheeseen liitykään:
Pääsin kerran eroon liian innokkaasta baarituttavuudesta kun valehtelin että portsari oli aviomieheni - Olisipä nähnyt miten nopeasti heppu siirtyi sivuun vaikka oli juuri ollut äärettömän kiusallisesti liimaantumassa kylkeeni!
Pakko tunnusaa, että miehen ulkonäölläkin on väliä. Mutta jos hyvännäköinen mies avaa suunsa, ja sieltä karkaa sammakoita, niin ei siinä enää nätti peppukaan auta, suloisista silmistä puhumattakaan.
MA-RIIKKA: Kuule, just noin. Muistan tapauksen jossa lumous särkyi hetkessä kun miekkonen avasi suunsa. Hän lähestyi minua ja seurassani seissyttä henkilöä, jonka ilmeisesti tunsi. Matkan päästä avasi suunsa ja oudolla raakkuvalla äänellä "tervehti": Panu perkele!
Minun silmissäni hän muuttui parissa sekunnissa komeasta karmeaksi.
Ja päinvastoinkin on käynyt :) Ensi silmäyksellä tavallisen näköinen on komistunut kun on ollut niin hyväkäytöksinen ja miellyttävä.
KATJA: Minä ihastuin ensin siihen mitä kuulin sanottavan hänestä, tavatessamme siihen mitä hän sanoi :) Silmillä en ihastunut - minusta hän oli hassun näköinen aluksi. Nykyään katselen häntä mieluummin kuin ketään muuta :)
Parisuhdetta kannattaa vaalia. Se on hyvä sana. Siis tuo vaaliminen.
nja, ei mun silmissä mitään vikaa ole :)
ReplyDeleteKualailen komean miehen nähdessä.
Valitsitko puolison ulkonäön perusteella, tai hän sinut, that's the question paremminkin tämänpäiväisessä aiheessani :)
ReplyDeleteJaa, enpä tiedä vieläkään miten puolisoni valitsin, mutta heikot hiukset (nykyisin melkein kalju) ei ainakaan ollut esteenä...
ReplyDeleteNykyisin kuuluu vain urahduksia, kun jutellaan... vai mitä se nyt oli... :-)
Parisuhde ja hurmaus, onko sama?
ReplyDeleteEhkä. Mieheni on hulluna minuun :)
PAMI: Heh, ehkä meidän vaimojen kannattaa opetella tulkitsemaan urahduksia :) Mies kertoo kiintymyksensä usein tekoina eikä sanoina.
ReplyDeleteHANNELE: Eli mitäpä sitä suotta analysoimaan :)
Mielestäni puolisoni (evp.) ja minä olimme aikoinaan tasavertaisia mitä ulkonäköön tulee. Tunsimme toisemme jo kouluajoilta. Mutta asiasi tuli tieteellisesti todistetuksi kun halusin päästä eroon miehestä, jonka kanssa olin viestitellyt,mutta emme olleet tavanneet. Hän vaikutti muuten mukavalta mutta jotenkin liian innokkaalta ja vaativalta; halusin viestien loppuvan. Siihen hätään en muuta keksinyt ja kun varsinaista "syytä" ei ollut, mainitsin muiden asioiden lomassa, että olen melko arkisen näköinen..Tehosi heti!Vaikka siihen asti oli tuntunut olevan aika ihastuksissaan ;) Hän oli varmaan mielessään luonut kuvan ulkonäöstäni. Voi meitä - ja heitä!! ;)
ReplyDeleteIRMELIN: Olet varsinainen psykologi :D
ReplyDeleteTässä yksi eroonpääsemiskikka, vaikka ei postauksen aiheeseen liitykään:
Pääsin kerran eroon liian innokkaasta baarituttavuudesta kun valehtelin että portsari oli aviomieheni - Olisipä nähnyt miten nopeasti heppu siirtyi sivuun vaikka oli juuri ollut äärettömän kiusallisesti liimaantumassa kylkeeni!
Onnelliset ihmiset ovat vähän likinäköisiä ja huonomuistisia.
ReplyDeletePrinssini sekä tekoina että sanoina ilmaisee.
Kauneus on katsojan silmissä.
ReplyDeleteMakuasioista ei sovi kiistellä.
Teot sekä sanat - samaa yhdistelmää pyrin itse käyttämään :)
Niin, lapsemme jo aivan pienenä totesivat,
ReplyDeleteettä eri ihmisillä on ihan eri maku.
(Neljällä lapsellamme jokaisella oli oma tyylinsä ja makunsa.)
Pakko tunnusaa, että miehen ulkonäölläkin on väliä. Mutta jos hyvännäköinen mies avaa suunsa, ja sieltä karkaa sammakoita, niin ei siinä enää nätti peppukaan auta, suloisista silmistä puhumattakaan.
ReplyDeleteMA-RIIKKA: Kuule, just noin. Muistan tapauksen jossa lumous särkyi hetkessä kun miekkonen avasi suunsa. Hän lähestyi minua ja seurassani seissyttä henkilöä, jonka ilmeisesti tunsi. Matkan päästä avasi suunsa ja oudolla raakkuvalla äänellä "tervehti": Panu perkele!
ReplyDeleteMinun silmissäni hän muuttui parissa sekunnissa komeasta karmeaksi.
Ja päinvastoinkin on käynyt :) Ensi silmäyksellä tavallisen näköinen on komistunut kun on ollut niin hyväkäytöksinen ja miellyttävä.
Niin, kannattaa niitä sammakkoja suudella :)
ReplyDeleteHyvin sanottu :)
ReplyDeleteMinä rakastuin ensin silmillä ja sitten myös korvilla sekä kaikilla aisteillani.
ReplyDeleteParisuhteen ylläpito vaatiikin sitten suhteen vaalimista kaikilla mahdollisilla keinoilla. Silmät ja korvat pysyvät toivottavasti auki jatkossakin. :)
KATJA: Minä ihastuin ensin siihen mitä kuulin sanottavan hänestä, tavatessamme siihen mitä hän sanoi :) Silmillä en ihastunut - minusta hän oli hassun näköinen aluksi. Nykyään katselen häntä mieluummin kuin ketään muuta :)
ReplyDeleteParisuhdetta kannattaa vaalia. Se on hyvä sana. Siis tuo vaaliminen.