Ehkä on hyvää tekevää uskoa henkimaailmaan ja tuonpuoleiseen, Kosmoksen lakeihin ja sen sellaiseen. Ainakin jos kokee maailmankaikkeuden hyväksi. Vaan mikä karmistus jos kärsii vainoharhaisuudesta tai on sitä mallia uskovainen joka näkee pirun vehkeilyä joka nurkassa.
Heh, kuolin nauruun kun huomasin aamulla että Upponalle oli pistänyt puhelimeni kuulokkeet korvilleen yöllä.
Tämähän ei olisi naurun asia jos asuisin yksin...
Yksin asuessa tuollaiset homat ovat kyllä vähän karmaisaevia. Itse TIEDÄN sammuttaneeni vessasta valot reissuun lähtiessäni, mutta valot paloivat, kun tulin kotiin. No asia sai selityksensä, kun huomasin, että pyykkiteline ja pyyhkeet ovat nojallaan suunnilleen katkaisijaa vasten ja kun pyyhe on kuivunut, niin teline on päässyt painamaan katkaisijaa... siis ainakin näin haluan uskoa tapahtuneen. Sekä henkimaailma selitys, että asunnossa omilla avaimillaan käynyt vessavieras tuntuvat liian karmeilta vaihtoehdoilta.
ReplyDeleteALISSA: Jep. Meillä ei kylpyhuoneen valo välttämättä sammu ellei katkaisijaa paina ihan alas asti, siis olen kokenut tuon myös :)
ReplyDeleteLisäksi teen joitakin asioita niin automaattisesti että en muista tehneeni niitä. Alkukesästä jopa istutin yhden nurmikosta löytyneen esikon kukkapenkkiin, mitä olin jonkin aikaa suunnitellut tekeväni, mutta kun myöhemmin menin hommaa - omasta mielestän ekaa kertaa tekemään - ja nurmikossa oli pieni reikä... hetken verran kääntelin mielessäni mahdollisuutta että joku ohikulkija olisi muka tullut pihaamme istutuslapiion kanssa ja vienyt esikon :D Järki löytyi kyllä sekunnissa ja tajusin tsekata kukkapenkin. Siellähän se oli, ja hämärä muistikuvakin alkoi nousta mieleen... :)
Rita, tärkeä postaus keveällä tyylillä - kiitos. Mihin ihminen sitten uskookin, niin ei uskon varjolla saa tehdä pahaa eikä oikeuttaa sitä. Ja mielenterveys ja tyyneys varjelevat ehkä pahimmilta uskon muodoilta.
ReplyDeleteMA-RIIKKA: Olen tullut siihen tulokseen että onni ja menestys ovat mitä suurimmassa määrin sidoksissa psyykeemme, terveeseen itsetuntoon ja mielenrauhaan.
ReplyDeleteUskonto voi tukea ihmisen hyviä pyrkimyksiä mutta myös pitää yllä pelkoja. Sekin sidoksissa omaan ajattelutapaamme ja itsetunnon vahvuuteen tai heikkouteen. Ja samaten tietty uskonnottomilla ja ateisteilla. Ajattelutavasta ja itsetunnosta riippuu kokeeko maailmansa ja itsensä hyväksi vai pahaksi ja miten päättää elämänsä elää.
Huo Uppo-nallekin käynyt poltergeist. Mitähän aavemaista musiikkia se nyt joutuu kuuntelemaa - huu! huu! :)
ReplyDeleteHmm... jos kuolit nauruun, niin kuka kirjoittaa nimissäsi? Upponalleko. Sanoisin "weird" jos osaisin englantia, mutta kun en osaa niin sanon vaan vähän sinnepäin: "That's creepy, actually spooky indeed."
ReplyDeleteAi niin, en edes tullut nalleparkaa ajatelleeksi :) Sekin olisi sitten joutunut yöllisten tekojen kohteeksi!
ReplyDeleteMinä olen aina ollut kiinnostunut henkimaailmasta ja meedion taitojakin olen kokeillut, mutta koska olen herkkähermoinen pelkuri, olen jättänyt henkisen tutkimusmatkailun vähemmälle. En halua kummituksia huusholliini enkä yöuniini. :-)
ReplyDeleteISOPEIKKO: (En huomannut kommenttiasi eilen, vastasin viimeiseksi Marjaisalle)
ReplyDeleteKuolin nauruun, mutta kaikkihan tiedämme että nauru on paras lääke, ilo pidentää elämää ja silleen, joten heräsin henkiin :) Naurulla saa aina lisää elinaikaa!
Creepy, spooky and.. hei, kuinka eery kirjoitetaan?
ANNIE: Lukioaikana olin henkimaailmasta ja kaikesta yliluonnollisesta kiinnostunut, mutta sinun laillasi sanon että en halua alkaa seurustella kummitusten kanssa. Epäilen että hermot menisivät:)
ReplyDeleteIhanan henkinen ja hauska postaus!
ReplyDeleteRiemastuin:D
MEDIA: Tiesin että otat sen siinä hengessä missä se oli tarkoitettu. Olet sellainen HENKI lö :)))
ReplyDelete