Monen vuoden bloggaaminen ei ole vielä niin turruttanut ja tylsistänyt että en silloin tällöin osuisi kirjoituksiin joihin tahdon upota enkä vain pintaliitona lukaista.
Akka krätisee - blogilla on sanottavaa, se puhuttelee minua. Juuri lukemani merkintä koski metelöintiä ja mekkalaa versus elinympäristön rauha. Kirjoittaja oli tuntenut nahoissaan, tai paremminkin korvissaan, lehmien ilmaa halkovan mölinän ja möykkäämisen kilometrin päästä. Lähiöiden asukkaana en olisi voinut arvata että niin rauhallisen oloinen elukka kuin lehmä saattaisi melskata.
Meillä täällä lähiössä oli viimeisin häiriöääni naapuritalon poika tänä aamuna ennen viittä, autossaan istumassa ovet auki jonkun naisihmisen kanssa vartin verran kovaäänisesti juttelemassa. Itse olin jo työhuoneessani enkä sitä kuullut, mutta miesparkani oli sillä puolella taloa yrittänyt nukkua tavalliseen heräämisaikaansa asti eli kuuteen.
Jotkut eivät ota muita huomioon. Vanha muisto vanhempieni mökiltä jonne olimme paenneet kaupungin humua yhtenä juhannuksena; naapuritontin vuokralaiset soittivat ratioita ja reteoita järvi raikuen toista päivää kunnes suutuin tarpeeksi ja marssin shortseissa ja kumisaappaissa naama punaisena ilmoittamaan että musiikki loppuu just. Olivat pelästyneen näköisiä, ja vähän pelästyin itsekin, koska en yleensä vihastu, mutta musiikki loppui siihen, kuin veitsellä leikaten.
Toinen mekkala syntyi samalla mökillä hermolepoa nauttiessamme kun läheisen maalaistalon lapset (tai nuoret, ehkä parikymppisiä) saivat päähänsä pulskahtaa järveen keskellä yötä huutojen ja kiljahdusten säestyksellä. Ei voi kuin ihmetellä. Onko tuo sitä paljon puhuttua tapaa "elää kuin pellossa"?
Jos noista menee asiallisesti valittamaan saan kuulla olevansa tiukkapipo joka vaatii että mistään ei saa kuulua risaustakaan. Parasta siis valittaa epäasiallisesti, hah hah.
Helpointa on olla valittamatta lainkaan ja kärsiä nahoissaan. Ihmiset eivät pääsääntöisesti osaa ottaa valituksia vastaan. Kokevat asiattomana vapaudenriistona ja loukkaantuvat kun heidän asioihinsa sekaannutaan. Kuinka kehtaammekin!
Krätyakka täällä ilosta häkeltyneenä punastelee ja kiittää kauniisti :)
ReplyDeleteIhanaa että tulit, Kräty! Ja tuo punastumisen väri pukee sinua :))) Se sopii vaatteisiisikin.
ReplyDeleteViime aikoina olen ajatellut yrittää kestää kaikki mölinät ja pärinät, bassoista puhumattakaan. Siis sen jälkeen, kun minusta 'tehtiin' eläkeläinen. Mää vaan ihmettelen niiden kestokykyä, joiden pitää aamulla lähteä töihin. Tosin he takanapäin vaikertavat ja kiittelevät sitä joka puuttuu asioihin.
ReplyDeleteROOSA: Olen itsestäni tehnyt sen havainnon että kestän tavallista metelöintiä paremmin kuin nuorempana. (Rumpusoolot ja porat seinän takana asia erikseen.) Voi olla että lähes 14 vuotta omakotitalossa on parantanut hermoja :) En ole enää monissa muissakaan asioissa niin turhantarkka.
ReplyDeleteKerrostalossa asuessa oli joitakin kammottavia aikoja kun sattui yöllä eläviä muista piittaamattomia tyyppejä naapureiksi. Opiskelijatalojen betohelvetissä asuessa vasta hirveää olikin. Onneksi on ohi. Huh huh :D
Mun pitääkin käydä hakemassa blogisi linkki tuohon seinälleni. Ajattelin sitä jo eilen mutta unohdin... (Kipi, kapi, kipi, kapi...)
Metelöinti kun haluaa nukkua tai levätä on ärrrrsyttävää! Nykyisessä kodissani voin nukkua suht koht hyvin, tosin vastapäisessä talossa asuvat nuoret istuvat joskus keskellä yötä avoimien ikkunapaneelien vieressä ja puhuvat kovaäänisesti.Laitan silloin korvatulpat korviini. Edellisessä kodissa pohjoisessa vuoren rinteellä olevat talot olivat niin vierekkäin, että heräsin aamuisin naapuripariskunnan venäjänkieliseen radio-ohjelmaan ja siihen,että täti huusi usein kovaäänisesti "Vova, Vova". Ärsytti etenkin viikonloppuisin.Ja Vova-herralla oli tapana tehdä mosaiikkitöitä jollain kamalan kovaäänisella laitteella juuri ikkunani alla, ja kun siitä parisen kertaa mainitsin,tekeytyi herra hepreaa ymmärtämättömäksi.
ReplyDeleteNyt kun olin Helsingissä poikani luona, oli ihanan hiljaista, koska autojen ääni ei kuulunut hänen puolelleen!
On surullista, kuinka hyvin monet ihmiset eivät kunnioita ympäristöään..Ovat kuin kaikki olisi heille luvallista, etuoikeutettua..He eivät herää siitä unestaan, vasta kun he itse löytävät hiljaisuuden merkityksen..
ReplyDeleteMyös jotkut kaupat tunkevat väkisin meille äänisaastetta...tosin viimeaikoina olen huomannut että se on vähentynyt...oisko tämä kesäaika..
Hieman itse ärsyynnyin, kun oli labrassa osottamassa verinäytteen ottamista..Siellä tilassa, jossa varmasti odotti myös moni sairas ihminen pääsyään näytteen ottamiseen, radio sekä telkkari huusivat yhtäaikaan kilpaa...teki mieli mennä laittamaan kiini telkkari mutta moni tuijotteli sitä tavan mukaan...
Itse olen etuoikeutettu kun saan asua omakotitalossa, pääasiassa yksin kissojeni kanssa..ei kuulu häiritseviä ääni, mitä varikset joskut ääntelevät...
"ääni voi olla raja pinnan merkityksessä. Konsertissa musiikki voi saada ihomme kananlihalle. tuutulaulut peittelevät lapsen ihon pintaa.
hiljaisuutta sietämätön ihminen, jolla on ruumiin pinnan kokemus heikosti muodostunut,
(kun ei ole saanut kosketusta, tuutulauluja..)voi tarvita kaiken aikaa ääntä ja puhetta ympärilleen, tunteakseen itsensä ehjäksi."
YAELIAN: Hyvät yöunet ovat ihmisen hyvinvoinnille tärkeät. Harmittavaa että aina löytyy niitä jotka huudattaa telkkareita, musiikkivehkeitä ja koneita illalla, yöllä tai aamuvarhaisella.
ReplyDeleteMeillä on tänään sunnuntaina ollut IHMEELLISEN hiljaista - loma-ajan vuoksi varmaan. Ei ruohonleikkureita, weed whackereita, maton hakkauksen ääntä. Hah hah, meikätyttö tosin käytti oksasilppuria iltapäivällä :)
HANNE: Juuri tuota samaa tänään selitin äidille, kun puhuttiin puhelimessa, että on olemassa niitä joille kaikki on sallittua, ovat omasta mielestään etuoikeutettuja ja muiden yläpuolella. Säännöt eivät koske heitä, mutta annas kun muut polkevat heidän oikeuksiaan!
ReplyDeleteTuo minuakin ärsyttää että kaupoissa raikaa musiikki tai kovaääninen mainoskampanja.
Omakotitalossa mekin, enimmäkseen rauhallista ja ihanaa. Karmeita olemme aikanaan kerrostaloissa kokeneet, varsinkin opiskelija-asunnossa, joka oli oikea betonihelvetti :D Jotkut opiskelijat viettivät aika railakasta elämää yötä myöten. - Onneksi oltiin silloin nuorempia. Nyt ei enää jaksaisi naapureiden takia valvoa.
Hienoa, kiinnostavaa, jännittävää mitä puhut kommenttisi lopussa äänistä... Sitä pitää vielä lukea edestakaisin ja mietiskellä :)
Hyviä esimerkkejä metelöinnistä!
ReplyDeleteItsekin olen ollut metelöitsijöiden uhrina usein.
Parempi olisi tosiaan kärsiä nahoissaan kuin valittaa. Metelöitsijät ovat usein myös väkivaltaisia.
Itse en pikkuäänistä hermostu, mutta jatkuva voimakas meteli vie hermot.
MEDIA: Onkohan sellaisia ihmisiäolemassa jotka eivät lainkaan kärsi melusta? Ovatkohan ne metelöitsijät itse sellaisia? Eivät siinä tapauksessa kai pysty käsittämään meitä "normaaleja" ihmisiä...
ReplyDeleteolettepa te kaikki hirveitä tiukkapipoja!! :P joskus tulen tääällä lukiessa ihan uskomattoman vihaiseksi. useinkaan en sitten kyllä laita mitään kommenttia erilaisesta näkökulmasta asioihin.. koska ei ole olemassa mielipiteen/sananvapautta.. ja koska et haukkuja julkaise, kaikki pitää olla siistiä ja kilttiä jne. tääkin jää haaviin varmaan. no ei se mitään. piti vaan päästää höyryjä kun muutenkin hermot kireällä ja olen naimisissa tyypin kanssa joka heittää minua palavalla kynttilällä. ><
ReplyDeleteok, seuraavalla kerralla räyhään omassa blogissani. bye.
ILL: Vastaan kommenttiisi meilitse...
ReplyDelete