JOULUTÄHTI, LIIKKEELLE AJATUS LÄHTI

.


Saimme eilen ihastuttavan joulutähden josta teillekin kuvan räpsäisin. Räps. Ilahduin kauniista joulukukasta, ja sen esiintuomia ajatuksia kirjaan tähän muutaman.

Minusta on kivaa kun ihminen näyttää ilonsa ja sanoo kiitos spontaanisti. Ei ole kivaa kun kukan tai lahjan saaja sanoo "voi mitä te nyt olette menneet tuhlaamaan rahojanne?".

Koulutin yhdellä työpaikalla väkeä jonain vuonna kevätkaudella kerran viikossa. Yksi koulutettavista sanoi joka kerralla jotain negatiivista, säästä, ympäristöstä... mistä tahansa. Mikään ei ollut koskaan hyvin ja otaksuin että kurssikaan ei hänelle kelvannut. En pitänyt sitä kurssia tavanomaisella innollani vaan hiukan vaimennettuna tuon henkilön vuoksi. Pääsiäisenä kahvio oli koristeltu hemaisevan keltaiseksi ja jokaisessa pöydässä oli ruukullinen pienoisnarsisseja. Tämä neganainen huomautti että eivät olleet edes kunnollisen kokoisia narsisseja saaneet hommatuksi. Kurssin lopussa melkein putosin tuolilta kun hän sanoi että ei ollut koskaan ollut niin antoisalla kurssilla kuin minun pitämäni.

Ihmiset jotka eivät sano kuin kerran puolessa vuodessa jotain positiivista ovat minulle järkytys ja kauhistus. Miten myrkyllinen, synkkä tai blääh-kun-mälsää - sisus heissä on? Pitävätkö he koskaan hauskaa? Millainen kotielämä heillä on? - Tuolla henkilöllä ei ollut perhettä. mikä voi olla syy tai seuraus jostakin.

Kun yllä kuvaamani ihmistyyppi näkee joulutähden, hän avaa suunsa ja sanoo esimerkiksi:

a) Kyllä joulu on sitten kaupallinen.

b) Ihmiset ostavat ihan hysteerisinä joulukukkia.

c) Joulutähdet ovat myrkyllisiä. Montakohan lasta taas tänäkin vuonna saa myrkytyksen?

d) Punainen on tosi ärsyttävä väri.


Toivottavasti tuollaisen hapankorpun lähellä ei ole lapsia. Pistettäköön hänelle tonttulakki suukapulaksi.
.