Thursday, November 02, 2006

JUPUKKA PISTÄÄ TUULEMAAN

.


Lapsuudentoverini tiedemies Jupukka Jäpikäinen tutkaili ja tuumaili pienenä tuulta ja kieppuvia lehtiä puissa. Häneen iski idea kokeilla lakkaavatko lehdet aiheuttamasta ilmavirtaa jos ne saa liimatuksi kiinni. 4-vuotiaan ketteryydellä hän kiipesi puuhun liimaputkilo kädessään ja ryhtyi liimauspuuhiin. Innoissaan hän unohti pitää toisella kädellä kiinni oksasta ja putosi maahan nopeammin kuin ehti huudahtaa Isaac Newton.

Maassa istuessaan Jupukka totesi: "Jups, kävipä hyvin. Jos olisin tyhmyyksissäni estänyt tuulen en pääsisi leijaa lennättämään."

Sitten kuuluikin vasaran naputusta sieltä missä hän rakenteli leijaa...
.

11 comments:

  1. Ihana tarina! Ei ihmekään, että Jupukasta tuli tiedemies. Tai siis miten niin TULI.

    ReplyDelete
  2. Tosi sympaattinen tarina; luovuutta, kekseliäisyyttä, periksiantamattomuutta, kykyä nähdä ja löytää myönteisiä vaihtoehtoja pulmatilanteissakin!
    Samaa tiedehenkilöä on sinussakin Rita!

    ReplyDelete
  3. jupukka jäpikäinen5:45 pm

    Juupelis, taisin olla tiedemies jo syntessäni. Sinäpä sen sanailit, Sahrami :)

    Aika selvänäköinen tuo Leonoorakin vaikuttaa olevan, ja myönteinen. Kiva kun piditte lapsuustarinasta.

    ReplyDelete
  4. Jos lapsuudentoveri oli tiedemies se mies on jo aikasen vanha. Voi myös kysyä miten niin Kops pystyi arvioimaan tiedemiehen tieteyttä ennekuin se oli hankkinut itselleen luidan akateemisia pätevyyksiä ja tutkintoja.

    Jupukan ja Klpsin aikasynkronirattaat siis kulkevat eri polkuja. Se mikä kuitenkin aina hämmästyttää on kaikkien rattaiden pyöriminen samaan tahtiin.

    Olisi tietty mukavaa vanhentua vaikka nopeammin kuin omat vanhempansa, jotta voisi sitten vanhempana komennella niitä. Samoin olisi mukavaa sitten vanhempana vanheta hitaammin kuin lapsensa, että voisi tehdä mitä lystää. Vaan jostain kumman syystä kaikkien aikarattaa ovat takertuneet toisiinsa ja aika kuluu samaa tahtia.

    Tosin sen ajan etenemisnopeuden kokemista voi säätää vaikka menemällä hammaslääkäriin tai linnanmäelle.

    San sille Jupukalle notta ... älä sanokaan.

    ReplyDelete
  5. Isopeikko tuo taas haastetta älylle.

    Lapsuudentoveri, mutta enpä kertonut kumpi meistä oli silloin lapsi vai molemmat.

    Jos lapsen nimeksi annetaan Ukko, onko hän vanha jo kastuttuaan kasteessa?

    Miten Kops arvioi tiedemiehen tieteyttä? Helposti. Katsotaan mikä lapsesta tuli aikuisena ja sitten todetaan että sen huomasi hänestä jo lapsena.

    Ei silti, ihan oikeasti Jupukasta näki jo lapsena että hän oli teknisesti suuntautunut. Lempinimi "insinööri" jo muutaman vuoden ikäisenä. Ja se hänestä sitten tulikin.

    Aikamatkoja voi mainiosti meistä kukin tehdä mielessään. Olen useinkin tehnyt matkan jonka aikana olen vanhempi kuin vanhempani. Olen myös matkoillani katsonut itseäni lapsena. Ajan suoma perspektiivi voi olla avartava ja selventävä.

    ReplyDelete
  6. Sanana "lapsuudentoverini" pitää sisällään lauseen "kun olin lapsi, toverini.." joten olit itse lapsi. Jos haluaisit ilmaista että toverisi oli lapsi sanoisit vaikka "lapsitoverini".

    Tämä kertoo siitä, miten sanat kuljettavat sivumerkityksiä. Miten voi lukea rivien välistä. Tulkita ja avata sanoja enemmän kuin niiden lausuja oikeasti haluaa kertoa.

    Oikeasti lapselle ei anneta nimeä kasteessa vaan nimi on annettu jo aiemmin. Kasteessa se lapsen nimi usein lausutaan ääneen ensimmäistä kertaa julkisesti. Samalla se nimetty lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi.

    Mitenhän muuten siviilirekisterissä olevat vanhemmat voisivat antaa lapselleen nimen. Tai muslimit. Tai muut. Mitäs jollei halua itselleen nimeä, minne voi valittaa? Onko pakko olla jonkun niminen? Kenen?

    Amerikassa kerrotaan heti lapsen synnyttyä sen nimi suurilla banderolleilla. Kaste seuraa sitten aikanaan, jos seuraa.

    Eli vastauksena kysymykseesi. Ukkona kastettu voi olla vanha tai nuori. Vaan nimi ei miestä eikä naista pahenna eikä paranna.

    Koska olet hyvä kirjoittamaan kaikenlaisia juttuja, niin voisit vaikka miettiä tuon Ukko nimen historiaa. Sehän on suomalaisten vanha ylijumala... mitäs muita niitä olikaan... pirkka, sinipiika, ilmarinen, tellervo, tapio, ahti, panu, rauni... nykyään tuotemerkkejä tai arkisia tavanomaisia nimiä.

    Noh, se oli ehdotus. Joudut itse päättämään.

    ReplyDelete
  7. Anonymous2:19 pm

    Sivulla jotain häikkää: tekstit on päällekkäi ja mahdottomat lukea! Käytän Mozillaa kuten )nykyään yhä useammat), siinäkö syy?

    ReplyDelete
  8. Anonymous4:44 pm

    Kannattais käyttää päätään tai vaikka olutta.

    ReplyDelete
  9. Isopeikko,

    Heh ja huh, olen aika vieras suomen kielen ja perinteemme historiassa... Etymologia sinänsä on kiehtovaa (siis sanojen alkuperä).

    Anonyymi,

    Hui, ihanko totta? Olen Safarissa eikä mitään häiriöitä ole näkyvissä. Gulp.

    ReplyDelete
  10. Kun olet etynologiasta kiinnostunut, niin kerropas mitä tarkoittaa "kuri". Siitä vosi riittää vaikka kokonaiseen blogiartikkeliin :)

    ReplyDelete
  11. Jonain päivänä opin kirjoittamaan sanat oikein. Luulen.

    Siis: etymologia.

    ReplyDelete