KIVEN PEHMEÄ PUOLI JA KOVA PUOLI

.


Arkiterapeutti Kops ryhtyy arkifilosofiksi.

Kivi on miellyttävä materiaali ja sympaattinen esine poimia käteen luonnossa kulkiessa, vaikka se on niin kova, ja ehkä kylmäkin. Kivet ovat kivoja. A rock. A stone. A pebble.

Kivi voi olla painava. Sillä voi kivittää. Sitä voi käyttää työkaluna. Tappoaseena. Ovistopparina. Paperipainona.

Pehmeneekö se jos sitä keittää? En usko. Kananmunatkaan eivät pehmenneet vaikka keittelin puoli tuntia. Unohtuivat hellalle kun luin kirpparilta löytämääni ranskankielistä kivikirjaa.

Jalokivi. Kivestä veistetty. Kiveen hakattu. Hautakivi. Kivihedelmä. Aleksis Kivi. Parkkipaikat ovat New Yorkissa kiven alla. Ja Helsingissä Kiven takana. Näin sanoi isännöitsijä Kivi. Kivikasvo. Hänellä oli yllään kivipestyt farkut. Kivitaskut? Ohhoh. Ota kivet taskuista ennen kuin pistät pesukoneeseen.

Taltta ja vasara. Veistos + patsas = paistos. Hakata. Veistää. Kaivertaa. V-kirjain on helpompi nakutella kiveen kuin U, mikä selittää sen että antiikin roomalaiset kirjoittivat Vniversitas eivätkä Universitas. Kaksois-V, W, on englanniksi a double-U, mitä sopii miettiä.




Marmoria rakennusmateriaaliksi ja veistoksiin. Sisustukseen. Marmorikuulat.




Geologia. Kivikausi. Retu Kivinen. The Flintstones. The Rolling Stones. Vierivä kivi ei sammaloidu. Niinpä. Tsau!
.