Friday, November 24, 2006

NIIN?

.
MIKÄ ON ELÄMÄN TARKOITUS?

Yksi kommentaattori lausui kiinnostavan ajatuksen että kuollessamme olemme vihdoin tasa-arvoisia?

Olemmeko?
.

9 comments:

  1. Elämän tarkoitus on 42.

    ReplyDelete
  2. Salka ehti ensin, indeksillä korotettuna se on nykyään 47.34282. Nih!

    Vanhemman biisin mukaan Elämän tarkoitus on tuo surun karkoitus! ;D

    tv. Polgara "aina se ehtii joka paikkaan kommenteeraamaan" Welhotar

    ReplyDelete
  3. Ja sitten vielä, elämän tarkoitus on kaiketi hengittää, ainakin.
    En tiedä sitten, riippuuko tasa-arvoisuus kuollessamme vielä siitä maaperästä johon meidät haudataan, siitä miten hyvin se kohtelee hyvinhoitamaamme ihoa ja treenattuja lihaksiamme ja kalkkittua luustoamme...meni ehkä hieman makaaberiksi tämä...

    ReplyDelete
  4. Niin, minä sanoin jo aikaisemmin kommentaareissa, että kuoltuamme olisimme tasa-arvoisia... Uskon vakaasti, että jokaisen tuhka on samanlaista. Koostumus ehkä vaihtelee. Ne hautaamispippalot on asia erikseen ,> Makaaberia, mutta totta, koska kuolemasta ei nykykulttuurissa, ainakaan ns. länsimaisessa kulttuurissa, ole lupa puhua ääneen. Ei saa kuolla kotona. Kuolemaa tekevät viedään saattohoitoon, yksinäishuoneeseen, sairaalaan... Kuka on edes nähnyt kuolleen tai kuolevan?
    Äh, ei tämä ole se elämän tarkoitus, kunhan taas tässä makaaberoin myös

    ReplyDelete
  5. Salka and Polgara,

    En ole lukenut Douglas Adamsia, joten en voi hänen teoriaansa ottaa kantaa, mutta sen sijaan otan kantaa siihen että tekö hyväksytte hänen teoriansa omaksenne? Ettekö halua kehittää omaa?

    Luin muuten ensin "elämän tarkoitus on SUVUN karkoitus :D

    Leonoora,

    Hengittäminen tuntuu oudon fyysiseltä elämän tarkoitukselta. Jotenkin luulisin että elämän tarkoitus on ylempi, henkisempi. Myös ajattelisin että kuolema merkitsee hengen siirtymistä eikä sitä mihin meidän maalliset nahat ripustetaan.

    Siis kysyn, Leonoora, Polgara ja muut,

    Olemmeko tasa-arvoisia kuoltuamme? Viis hautaamisesta ja tuhkasta, mutta sen jälkeen? Minusta se on hyvä kysymys, mutta luotettavaa vastaustahan emme tietenkään saa.

    ReplyDelete
  6. Oikea vastaus on kyllä tai ei. Oikean vastauksen todennäköisyys on 50 %. Valitse sinä ensin vastauksesi, minä otan sitten sen jäljelle jääneen. Näin olemme yhdessä 100 %:sen oikeassa.

    Ja väärässä, mutta onkos sillä enää väliä kun kerran kuitenkin kuolemme? Vai kuolemmeko?

    ReplyDelete
  7. Isopeikko

    Niin, jospa olisikin niin yksinkertaista että on olemassa selkeästi oikeaa ja väärää 100% laatua.

    Kuolemme tai emme, tuskin meidän on tarkoitus sitä tietää. Arvelu, luulo ja usko riittäkööt.

    Fifty fifty - tarjouksesi on mukava ja reilu. Teen sinulle joskus vastatarjouksen.

    ReplyDelete
  8. Se taitaa olla niin ettet tuu saamaan tuohon vastausta joka tyydyttää. Mulle se on 42, Polgaralle hiukka enemmän, Leonoora hengittää ja Isopeikko antaa puolet vastauksesta Sinulle.

    Ajattelepas silleen et miten voi arvioida olemmeko tasa-arvoisia kuoltuamme kun asia on näin: minä menen kuoltuani kiertoon, joku toinen kiirastuleen, yks menee Manalaan, toinen Paratiisiin, jotkut uudelleensyntyy ja mitä vielä. Miten tuosta silpusta sais mitään yhteistä nimittäjää jonka perusteella saisi arvottaa tasan tahi ei ihmisiä?

    ReplyDelete
  9. Ai niin, Adamsista. En tietenkään oikeasti hyväksy kyseenalaistamatta kekenkään teoriaa mutta tuo onkin sellainen sci.fi/fantasia-juttu. Jotkut ihmiset oikeasti miettivät läpi elämänsä mikä on sen tarkoitus ja unohtavat elää siinä välissä.

    Minun oma teoriani on animistinen, palaan osaksi luonnon kiertokulkua ja se siitä. Henkeni jää itselleni mieleiseen paikkaan tyynenä ja täytenä.

    ReplyDelete